HS Akateeminen pariutuu toisen akateemisen kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quotex=Vierailija]"Lyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään."

Ai? Minä olen akateemikko nainen ja olen todella tyytyväinen siitä, että olen naimisissa amis-taustaisen miehen kanssa. Kotona on rennot jutut ja saa pitkän päivän päätteeksi jutella jostain ihan muusta kuin meta-tason ongelmista, joita saa sitten töissä pähkiä liiankin kanssa. On rentouttavaa, ettei älykköilyn tarvitse jatkua kellon ympäri, ei sitä jaksaisi. Juuri nytkin luemme samalta screeniltä viimeisimpiä kääk-juoruja. Aika siistii :)

Vähän kyllä epäilen että kovinkaan moni akateemikko ei täällä kommentoi. En tiiä, mutta.....

Tosi yleinen harhaluulo ihmisillä täällä. Minä olen Amk tradenomi ja palstailen viikoittain, samoin kaksi parasta ystävääni jotka ovat lääkäri ja opettaja 😄

Se puhui akateemikoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quotex=Vierailija]"Lyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään."

Ai? Minä olen akateemikko nainen ja olen todella tyytyväinen siitä, että olen naimisissa amis-taustaisen miehen kanssa. Kotona on rennot jutut ja saa pitkän päivän päätteeksi jutella jostain ihan muusta kuin meta-tason ongelmista, joita saa sitten töissä pähkiä liiankin kanssa. On rentouttavaa, ettei älykköilyn tarvitse jatkua kellon ympäri, ei sitä jaksaisi. Juuri nytkin luemme samalta screeniltä viimeisimpiä kääk-juoruja. Aika siistii :)

Vähän kyllä epäilen että kovinkaan moni akateemikko ei täällä kommentoi. En tiiä, mutta.....

Tosi yleinen harhaluulo ihmisillä täällä. Minä olen Amk tradenomi ja palstailen viikoittain, samoin kaksi parasta ystävääni jotka ovat lääkäri ja opettaja 😄

Se puhui akateemikoista.

Tuo kommentoimasi ei tiedä, että akateemikko on aivan eri asia kuin akateeminen. Ja sitten vielä ilmeisesti ajattelee amk-tutkinnon olevan akateeminen tutkinto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, akateemiset pariutuvat akateemisten kanssa.

Itse päätin jo 18-vuotiaana (ennen ensimmäistä parisuhdetta), että en rupea katselemaan mitään amiskundeja. Miehen on oltava lukion käynyt ja yliopiston käynyt.

Onneksi voi valita miehen myös ulkomailta. Siellä on miljoonia yliopistokoulutettuja, sujuvaa englantia puhuvia miehiä. Suomalaiset amiskundit voivat ihan rauhassa ulista, että "työväenluokan miehiä syrjitään parisuhdemarkkinoilla".

Kyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään

Itse sanoisin, että alkuhuuman jälkeen samanhenkiset pysyvät parhaiten yhdessä. Minusta ainakin samanlainen ajattelutapa ja arvomaailma, yhteensopiva huumorintaju ja seksuaalinen yhteensopivuus merkitsevät enemmän kuin samanlainen tausta. Tokihan se sukulaissielu voi löytyä myös saman taustan omaavasta, mutta itse en siis pitäisi nimenomaan sitä samanlaista taustaa asiana, jota tuijottaisin parinvalinnassa. Jos kahdella ihmisellä on keskiluokkainen tausta ja molemmat ovat akateemisia, eihän heillä silti välttämättä ole mitään yhteistä - saattavat olla täysin erilaisella alallakin vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quotex=Vierailija]"Lyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään."

Ai? Minä olen akateemikko nainen ja olen todella tyytyväinen siitä, että olen naimisissa amis-taustaisen miehen kanssa. Kotona on rennot jutut ja saa pitkän päivän päätteeksi jutella jostain ihan muusta kuin meta-tason ongelmista, joita saa sitten töissä pähkiä liiankin kanssa. On rentouttavaa, ettei älykköilyn tarvitse jatkua kellon ympäri, ei sitä jaksaisi. Juuri nytkin luemme samalta screeniltä viimeisimpiä kääk-juoruja. Aika siistii :)

Vähän kyllä epäilen että kovinkaan moni akateemikko ei täällä kommentoi. En tiiä, mutta.....

Tosi yleinen harhaluulo ihmisillä täällä. Minä olen Amk tradenomi ja palstailen viikoittain, samoin kaksi parasta ystävääni jotka ovat lääkäri ja opettaja 😄

Se puhui akateemikoista.

Tuo kommentoimasi ei tiedä, että akateemikko on aivan eri asia kuin akateeminen. Ja sitten vielä ilmeisesti ajattelee amk-tutkinnon olevan akateeminen tutkinto.

Tuo AMK tradenomi on rölli. Älkää ruokkiko röllejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quotex=Vierailija]"Lyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään."

Ai? Minä olen akateemikko nainen ja olen todella tyytyväinen siitä, että olen naimisissa amis-taustaisen miehen kanssa. Kotona on rennot jutut ja saa pitkän päivän päätteeksi jutella jostain ihan muusta kuin meta-tason ongelmista, joita saa sitten töissä pähkiä liiankin kanssa. On rentouttavaa, ettei älykköilyn tarvitse jatkua kellon ympäri, ei sitä jaksaisi. Juuri nytkin luemme samalta screeniltä viimeisimpiä kääk-juoruja. Aika siistii :)

Vähän kyllä epäilen että kovinkaan moni akateemikko ei täällä kommentoi. En tiiä, mutta.....

Tosi yleinen harhaluulo ihmisillä täällä. Minä olen Amk tradenomi ja palstailen viikoittain, samoin kaksi parasta ystävääni jotka ovat lääkäri ja opettaja 😄

Se puhui akateemikoista.

Tuo kommentoimasi ei tiedä, että akateemikko on aivan eri asia kuin akateeminen. Ja sitten vielä ilmeisesti ajattelee amk-tutkinnon olevan akateeminen tutkinto.

En ole kirjoittanut kuin jälkimmäisen viestin, sitä en tiedä miksi muuta väitätte. Enkä sano itseäni "akateemiseksi", opettaja ja lääkäri niitä ovat ainakin. Akateemisella tosin viitataan korkeakouluun ja yliopistoon. Yleensä akateemisella tutkinnolla tarkoitetaan yliopistotutkintoa, mutta ei voi yksiselitteisesti sanoa ettei amk-tutkinto sitä olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quotex=Vierailija]"Lyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään."

Ai? Minä olen akateemikko nainen ja olen todella tyytyväinen siitä, että olen naimisissa amis-taustaisen miehen kanssa. Kotona on rennot jutut ja saa pitkän päivän päätteeksi jutella jostain ihan muusta kuin meta-tason ongelmista, joita saa sitten töissä pähkiä liiankin kanssa. On rentouttavaa, ettei älykköilyn tarvitse jatkua kellon ympäri, ei sitä jaksaisi. Juuri nytkin luemme samalta screeniltä viimeisimpiä kääk-juoruja. Aika siistii :)

Vähän kyllä epäilen että kovinkaan moni akateemikko ei täällä kommentoi. En tiiä, mutta.....

Tosi yleinen harhaluulo ihmisillä täällä. Minä olen Amk tradenomi ja palstailen viikoittain, samoin kaksi parasta ystävääni jotka ovat lääkäri ja opettaja 😄

Se puhui akateemikoista.

Tuo kommentoimasi ei tiedä, että akateemikko on aivan eri asia kuin akateeminen. Ja sitten vielä ilmeisesti ajattelee amk-tutkinnon olevan akateeminen tutkinto.

Tuo AMK tradenomi on rölli. Älkää ruokkiko röllejä.

Joku koulutus sinullekin olisi kyllä hyvästä. Ja työ.

Ei minullekkaan kelvannut kuin akateeminen. Tosin pehmeitä "tieteitä" en arvosta pätkääkään eikä sellaista opiskellut (humanistit ym.) olisi kelvannut. Vaimo valmistui maisteriksi tilastotieteestä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quotex=Vierailija]"Lyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään."

Ai? Minä olen akateemikko nainen ja olen todella tyytyväinen siitä, että olen naimisissa amis-taustaisen miehen kanssa. Kotona on rennot jutut ja saa pitkän päivän päätteeksi jutella jostain ihan muusta kuin meta-tason ongelmista, joita saa sitten töissä pähkiä liiankin kanssa. On rentouttavaa, ettei älykköilyn tarvitse jatkua kellon ympäri, ei sitä jaksaisi. Juuri nytkin luemme samalta screeniltä viimeisimpiä kääk-juoruja. Aika siistii :)

Vähän kyllä epäilen että kovinkaan moni akateemikko ei täällä kommentoi. En tiiä, mutta.....

Tosi yleinen harhaluulo ihmisillä täällä. Minä olen Amk tradenomi ja palstailen viikoittain, samoin kaksi parasta ystävääni jotka ovat lääkäri ja opettaja 😄

Se puhui akateemikoista.

https://www.kielikello.fi/-/kuka-on-akateeminen-enta-akateemikko-

https://www.kielikello.fi/-/kuka-on-akateeminen-enta-akateemikko-

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quotex=Vierailija]"Lyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään."

Ai? Minä olen akateemikko nainen ja olen todella tyytyväinen siitä, että olen naimisissa amis-taustaisen miehen kanssa. Kotona on rennot jutut ja saa pitkän päivän päätteeksi jutella jostain ihan muusta kuin meta-tason ongelmista, joita saa sitten töissä pähkiä liiankin kanssa. On rentouttavaa, ettei älykköilyn tarvitse jatkua kellon ympäri, ei sitä jaksaisi. Juuri nytkin luemme samalta screeniltä viimeisimpiä kääk-juoruja. Aika siistii :)

Vähän kyllä epäilen että kovinkaan moni akateemikko ei täällä kommentoi. En tiiä, mutta.....

Tosi yleinen harhaluulo ihmisillä täällä. Minä olen Amk tradenomi ja palstailen viikoittain, samoin kaksi parasta ystävääni jotka ovat lääkäri ja opettaja 😄

Niin? Miten tuo liittyi oletukseen ettei kovinkaan moni akateemikko palstalla kommentoi. Sinusta se on harhaluulo eli uskot, että kommentoijissa on paljonkin akateemikkoja? Ja jotenkin siihen liittyy se, että sinä olet tradenomi ja tunnet lääkärin ja opettajan, jotka palstailevat. Mutta mikä sinut saa kuvittelemaan, että täällä palstailisi myös akateemikkoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quotex=Vierailija]"Lyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään."

Ai? Minä olen akateemikko nainen ja olen todella tyytyväinen siitä, että olen naimisissa amis-taustaisen miehen kanssa. Kotona on rennot jutut ja saa pitkän päivän päätteeksi jutella jostain ihan muusta kuin meta-tason ongelmista, joita saa sitten töissä pähkiä liiankin kanssa. On rentouttavaa, ettei älykköilyn tarvitse jatkua kellon ympäri, ei sitä jaksaisi. Juuri nytkin luemme samalta screeniltä viimeisimpiä kääk-juoruja. Aika siistii :)

Vähän kyllä epäilen että kovinkaan moni akateemikko ei täällä kommentoi. En tiiä, mutta.....

Tosi yleinen harhaluulo ihmisillä täällä. Minä olen Amk tradenomi ja palstailen viikoittain, samoin kaksi parasta ystävääni jotka ovat lääkäri ja opettaja 😄

Niin? Miten tuo liittyi oletukseen ettei kovinkaan moni akateemikko palstalla kommentoi. Sinusta se on harhaluulo eli uskot, että kommentoijissa on paljonkin akateemikkoja? Ja jotenkin siihen liittyy se, että sinä olet tradenomi ja tunnet lääkärin ja opettajan, jotka palstailevat. Mutta mikä sinut saa kuvittelemaan, että täällä palstailisi myös akateemikkoja?

Tuossa on nyt akateeminen ja akateemikko sotkettu. Akateemisesta varmaankin ollut tarkoitus olla kyse kuten aloituksessa. Itsellänikin on rehellisesti aika vahva mielikuva millainen peruspalstailija yleensä on, eikä siihen liity mikään korkea koulutus 😅 tarkoitan niitä vihaisia riitaa haastavia palstailijoita

SS38 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quotex=Vierailija]"Lyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään."

Ai? Minä olen akateemikko nainen ja olen todella tyytyväinen siitä, että olen naimisissa amis-taustaisen miehen kanssa. Kotona on rennot jutut ja saa pitkän päivän päätteeksi jutella jostain ihan muusta kuin meta-tason ongelmista, joita saa sitten töissä pähkiä liiankin kanssa. On rentouttavaa, ettei älykköilyn tarvitse jatkua kellon ympäri, ei sitä jaksaisi. Juuri nytkin luemme samalta screeniltä viimeisimpiä kääk-juoruja. Aika siistii :)

Vähän kyllä epäilen että kovinkaan moni akateemikko ei täällä kommentoi. En tiiä, mutta.....

Tosi yleinen harhaluulo ihmisillä täällä. Minä olen Amk tradenomi ja palstailen viikoittain, samoin kaksi parasta ystävääni jotka ovat lääkäri ja opettaja 😄

Niin? Miten tuo liittyi oletukseen ettei kovinkaan moni akateemikko palstalla kommentoi. Sinusta se on harhaluulo eli uskot, että kommentoijissa on paljonkin akateemikkoja? Ja jotenkin siihen liittyy se, että sinä olet tradenomi ja tunnet lääkärin ja opettajan, jotka palstailevat. Mutta mikä sinut saa kuvittelemaan, että täällä palstailisi myös akateemikkoja?

Tuossa on nyt akateeminen ja akateemikko sotkettu. Akateemisesta varmaankin ollut tarkoitus olla kyse kuten aloituksessa. Itsellänikin on rehellisesti aika vahva mielikuva millainen peruspalstailija yleensä on, eikä siihen liity mikään korkea koulutus 😅 tarkoitan niitä vihaisia riitaa haastavia palstailijoita

Hyvin vahvasti tulee samat vibat. Jotakin täytyy olla pahasti vialla

Kyllä täällä vauvapalstalla on akateemisesti koulutettua väkeä. Yllättävän paljon. Moderaattori ei vaan tykkää, että akateemiset puhuvat suunsa puhtaaksi. Viestejä deletoidaan kuin liukuhihnalta. 

Olen se henkilö, joka kirjoitti tähän ketjuun ensimmäisen vastauksen (klo 8:13 / 7.4.2021)

En ole kyennyt vastamaan kysymyksiin ja syytöksiin, joita muut kirjoittajat esittivät. Moderaattori POISTAA kaikki viestini. Yritin kolme kertaa ja luovutin. 

Tuossa jutussa ihmetytti muutamakin asia sosiologiassa. 

Miksi edelleen, vaikka tutkimustietoa on asiasta vaikka kuinka paljon, ei sanallakaan mainita älykkyysosamäärän vaikutusta sekä yhteiskunnalliseen asemaan että pariutumiseen. Älykkyysosamäärä ennustaa tulevaa koulutusta, ammattia ja tulevaisuutta kaikkein voimakkaimmin, muiden tekijöiden osuudeksi on arvioitu noin 30 prosenttia. Vanhempien koulutustason ja muiden yhteiskuntaluokkiin liittyvien seikkojen vaikutus näkyy lapsena ja nuorena, kun taas keski-iässä vaikutus on lähes kokonaan poistunut.

Ja kumppaneiden älykkyysosamäärä on samaa tasoa. Tämähän on myös äärettömän helppo tutkimusaihe ja selittää, miksi vähän koulutettu ja korkeasti koulutettu eivät helposti pariudu. Poikkeuksia löytyy aina, mutta isojen väestötason tutkimusten mukaan näin. 

Sosiologia on jämähtänyt 60-70 -luvulle, jossa tarkastellaan maailmaa kehitysuskon valossa eli uskotaan siihen, että mahdollisuuksien tasaamisella päädytään yhteiskunnan tasa-arvoon. Jutussakin pohditaan aivan tosissaan sitä mahdollisuutta, että kaikki pääsisivät yliopistoon ja ajatus torjutaan tehottomuuteen vetoamalla. Oikea syy vastustaa tuota ajatusta olisi se, että lopputuloksena akateemisesti koulutettujen ammattitaitoon ei enää voisi luottaa. Laskutaidottomat insinöörit ja lääkärit romuttaisivat koko yhteiskunnan niin kuin kommunistisissa diktatuureissa on käynytkin.

Parinvalinnassa biologialla on suuri merkitys. Yhteiskuntakin on osa biologian vaikutuspiiriä mikä näkyy helposti silloin, kun yhteiskunta romahtaa katastrofien ja sodankäynnin myötä. Merkittävät asiat yksilön kannalta ovat hänen älykkyysosamääränsä ja terveytensä. 

Toistaiseksi ei siis voi sanoa varauksetta, että ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittanut henkilö olisi ilman muuta akateeminen. Jos akateeminen koulutus on esimerkiksi jonkin järjestön tai liiton jäsenyyskriteeri, olisi parempi ilmaista selvästi, millaiset koulutukset katsotaan jäsenyyteen oikeuttaviksi."

Perinteisesti akateeminen tutkinto on ollut sellainen, joka on suoritettu tiedeyliopistossa, eli sellaisessa jossa tehdään tieteellistä tutkimusta. Tästä syystä tutkinnot eivät myöskään ole valmistaneet suoraan mihinkään ammattiin.

Teknilliset oppilaitokset ovat valmistaneet teknilliset taidot suorittamaan ammattia. Sieltä on valmistuttu ammattinimikkeillä.

Nyt tietenkin on näitä yliopiston ja amk: liittoja, joissa on aika vaikeaa vetää rajaa, ehkä akateemisen pitäisi olla edelleen maisteri, kandi ei riittäisi.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa jutussa ihmetytti muutamakin asia sosiologiassa. 

Miksi edelleen, vaikka tutkimustietoa on asiasta vaikka kuinka paljon, ei sanallakaan mainita älykkyysosamäärän vaikutusta sekä yhteiskunnalliseen asemaan että pariutumiseen. Älykkyysosamäärä ennustaa tulevaa koulutusta, ammattia ja tulevaisuutta kaikkein voimakkaimmin, muiden tekijöiden osuudeksi on arvioitu noin 30 prosenttia. Vanhempien koulutustason ja muiden yhteiskuntaluokkiin liittyvien seikkojen vaikutus näkyy lapsena ja nuorena, kun taas keski-iässä vaikutus on lähes kokonaan poistunut.

Ja kumppaneiden älykkyysosamäärä on samaa tasoa. Tämähän on myös äärettömän helppo tutkimusaihe ja selittää, miksi vähän koulutettu ja korkeasti koulutettu eivät helposti pariudu. Poikkeuksia löytyy aina, mutta isojen väestötason tutkimusten mukaan näin. 

Sosiologia on jämähtänyt 60-70 -luvulle, jossa tarkastellaan maailmaa kehitysuskon valossa eli uskotaan siihen, että mahdollisuuksien tasaamisella päädytään yhteiskunnan tasa-arvoon. Jutussakin pohditaan aivan tosissaan sitä mahdollisuutta, että kaikki pääsisivät yliopistoon ja ajatus torjutaan tehottomuuteen vetoamalla. Oikea syy vastustaa tuota ajatusta olisi se, että lopputuloksena akateemisesti koulutettujen ammattitaitoon ei enää voisi luottaa. Laskutaidottomat insinöörit ja lääkärit romuttaisivat koko yhteiskunnan niin kuin kommunistisissa diktatuureissa on käynytkin.

Parinvalinnassa biologialla on suuri merkitys. Yhteiskuntakin on osa biologian vaikutuspiiriä mikä näkyy helposti silloin, kun yhteiskunta romahtaa katastrofien ja sodankäynnin myötä. Merkittävät asiat yksilön kannalta ovat hänen älykkyysosamääränsä ja terveytensä. 

Sosiologia on oman aikansa tuote, hippiliike, kommunismin ihannointi, mikä ilmeisesti edelleen vaikuttaa tieteenalan yleisessä ilmapiirissä. Suomalaisessa mediassa sosiologia saa edelleen valtavan suuren painoarvon, koska kuvatunkaltaiset tutkimustulokset ovat pohjoismaalaisuuden valoisassa ytimessä, tasa-arvo, yhdenvertaisuus, pyrkimys hyvään jne. ovat ohjanneet hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä, mikä tietenkin on hyvä asia.

Mutta on eri asia edistää tuollaisia asioita tieteessä, koska se tarkoittaa olennaisten faktorien ohittamista. Kuten nyt vaikkapa tämän älykkyyteen liittyvä fakta. Sosiologia näyttäytyy jopa yksipuolisena ja ideologisena tieteenalana sen vuoksi. Tosin en tunne sosiologiaa tieteenalana riittävän hyvin tietääkseni millaisia tutkimusparadigmoja siellä on - siis muita kuin tämäntyyppistä yhteiskuntaluokan tutkimusta. Joka tapauksessa se hallitsee suomalaista tiedeuutisointia ymmärrettävistä yhteiskunnallisista syistä. On myös perusinhimillistä selittää omaa statustaan siitä johtaen millaiset eväät elämään on saatu kotoa, vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa on maailman mittaluokassa kaikkein parhaat mahdollisuudet toteuttaa potentiaaliaan täydesti.

Esimerkiksi sellainen hyvin yksinkertainen asia on jäänyt sosiologiassa aina huomiotta (koska se on keskittynyt vain vain vauraiden maiden tutkimukseen), että miksi jotkut nousevat absoluuttisesta köyhyydestä ja toiset eivät. Näin voi käydä saman sisarusparven kesken ja vastaushan on saatu älykkyysosamäärästä. Älykkyysosamäärää on myös varsin helppo tutkia toisin kuin yhteiskuntaluokkia. 

Vierailija kirjoitti:

Tuossa jutussa ihmetytti muutamakin asia sosiologiassa. 

Miksi edelleen, vaikka tutkimustietoa on asiasta vaikka kuinka paljon, ei sanallakaan mainita älykkyysosamäärän vaikutusta sekä yhteiskunnalliseen asemaan että pariutumiseen. Älykkyysosamäärä ennustaa tulevaa koulutusta, ammattia ja tulevaisuutta kaikkein voimakkaimmin, muiden tekijöiden osuudeksi on arvioitu noin 30 prosenttia. Vanhempien koulutustason ja muiden yhteiskuntaluokkiin liittyvien seikkojen vaikutus näkyy lapsena ja nuorena, kun taas keski-iässä vaikutus on lähes kokonaan poistunut.

Ja kumppaneiden älykkyysosamäärä on samaa tasoa. Tämähän on myös äärettömän helppo tutkimusaihe ja selittää, miksi vähän koulutettu ja korkeasti koulutettu eivät helposti pariudu. Poikkeuksia löytyy aina, mutta isojen väestötason tutkimusten mukaan näin. 

Sosiologia on jämähtänyt 60-70 -luvulle, jossa tarkastellaan maailmaa kehitysuskon valossa eli uskotaan siihen, että mahdollisuuksien tasaamisella päädytään yhteiskunnan tasa-arvoon. Jutussakin pohditaan aivan tosissaan sitä mahdollisuutta, että kaikki pääsisivät yliopistoon ja ajatus torjutaan tehottomuuteen vetoamalla. Oikea syy vastustaa tuota ajatusta olisi se, että lopputuloksena akateemisesti koulutettujen ammattitaitoon ei enää voisi luottaa. Laskutaidottomat insinöörit ja lääkärit romuttaisivat koko yhteiskunnan niin kuin kommunistisissa diktatuureissa on käynytkin.

Parinvalinnassa biologialla on suuri merkitys. Yhteiskuntakin on osa biologian vaikutuspiiriä mikä näkyy helposti silloin, kun yhteiskunta romahtaa katastrofien ja sodankäynnin myötä. Merkittävät asiat yksilön kannalta ovat hänen älykkyysosamääränsä ja terveytensä. 

Ainakin omakohtaisessa kokemuksessa juuri näin. Luontevin kumppani on suunnilleen omalla älykkyysosamäärällä. Kovin paljon siitä kumpaankaan suuntaan, niin kommunikointi ei toimi ja mielenkiinnon kohteet eivät kohtaa. Yksi miesystävä huiteli niin korkealla älykkyydellä, että olin koko ajan kykyjeni äärirajoilla, että olisin ymmärtänyt mistä hän puhuu. Aika raskasta se on, ja vaikka ihana mies olikin, lopetin sen suhteen koska ei siitä olisi tullut tasaveroista suhdetta ja elämänkumppania. Eli välillä näinkin, ja ihan akateeminen olen. Mutta hänellä oli jo kolme professuuria ja useita kirjoja jatkuvasti tekeillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa jutussa ihmetytti muutamakin asia sosiologiassa. 

Miksi edelleen, vaikka tutkimustietoa on asiasta vaikka kuinka paljon, ei sanallakaan mainita älykkyysosamäärän vaikutusta sekä yhteiskunnalliseen asemaan että pariutumiseen. Älykkyysosamäärä ennustaa tulevaa koulutusta, ammattia ja tulevaisuutta kaikkein voimakkaimmin, muiden tekijöiden osuudeksi on arvioitu noin 30 prosenttia. Vanhempien koulutustason ja muiden yhteiskuntaluokkiin liittyvien seikkojen vaikutus näkyy lapsena ja nuorena, kun taas keski-iässä vaikutus on lähes kokonaan poistunut.

Ja kumppaneiden älykkyysosamäärä on samaa tasoa. Tämähän on myös äärettömän helppo tutkimusaihe ja selittää, miksi vähän koulutettu ja korkeasti koulutettu eivät helposti pariudu. Poikkeuksia löytyy aina, mutta isojen väestötason tutkimusten mukaan näin. 

Sosiologia on jämähtänyt 60-70 -luvulle, jossa tarkastellaan maailmaa kehitysuskon valossa eli uskotaan siihen, että mahdollisuuksien tasaamisella päädytään yhteiskunnan tasa-arvoon. Jutussakin pohditaan aivan tosissaan sitä mahdollisuutta, että kaikki pääsisivät yliopistoon ja ajatus torjutaan tehottomuuteen vetoamalla. Oikea syy vastustaa tuota ajatusta olisi se, että lopputuloksena akateemisesti koulutettujen ammattitaitoon ei enää voisi luottaa. Laskutaidottomat insinöörit ja lääkärit romuttaisivat koko yhteiskunnan niin kuin kommunistisissa diktatuureissa on käynytkin.

Parinvalinnassa biologialla on suuri merkitys. Yhteiskuntakin on osa biologian vaikutuspiiriä mikä näkyy helposti silloin, kun yhteiskunta romahtaa katastrofien ja sodankäynnin myötä. Merkittävät asiat yksilön kannalta ovat hänen älykkyysosamääränsä ja terveytensä. 

Ainakin omakohtaisessa kokemuksessa juuri näin. Luontevin kumppani on suunnilleen omalla älykkyysosamäärällä. Kovin paljon siitä kumpaankaan suuntaan, niin kommunikointi ei toimi ja mielenkiinnon kohteet eivät kohtaa. Yksi miesystävä huiteli niin korkealla älykkyydellä, että olin koko ajan kykyjeni äärirajoilla, että olisin ymmärtänyt mistä hän puhuu. Aika raskasta se on, ja vaikka ihana mies olikin, lopetin sen suhteen koska ei siitä olisi tullut tasaveroista suhdetta ja elämänkumppania. Eli välillä näinkin, ja ihan akateeminen olen. Mutta hänellä oli jo kolme professuuria ja useita kirjoja jatkuvasti tekeillä.

Älykkyysosamäärään liittyvät asiat ovat outo tabu. Sukuuni kuuluu muutama ns. nero ja vaikka he ovatkin menestyneet elämässään hienosti, niin elämä ei ole aina kovin helppoa, koska älykkyys tekee vaikeaksi sopeutua muiden hitauteen ja erilaiseen ajatuksenjuoksuun. On yksinkertaisesti vaikea löytää kiinnostavia keskustelukumppaneita, mutta ovat kuitenkin sellaisia löytäneet. Koulussa myös kävi niin, että opettaja ei uskonut heidän kirjoittaneen aineen itse tai säveltäneen teoksen itse. Korkea älykkyysosamäärä korreloi myös musikaalisuuden kanssa ainakin meidän suvussamme. Itsellänikin on absoluuttinen sävelkorva. 

Älykkyydessä ei ole mitään kehumista. Se johdattaa ihmistä luonnostaan aivan kuten joku on todella kaunis tai ylivertainen notkeudessa tai jossain muussa taidossa. Älykäs on hyvä kaikissa älyllisyyteen liittyvissä asioissa ja suoriutuu niistä selvästi muita nopeammin ilman virheitä. Siksi koulunkäynti on yhtä tuskaa.

Valtava määrä älyä menee hukkaan kehitysmaissa. Siellähän ollaan vielä sillä tasolla, että likinäköinen ei saa silmälaseja ja luokitellaan tyhmäksi. Absoluuttisesta köyhyydestä on vaikea nousta, vaikka olisi kuinka älykäs, silloin tarvitaan jo tuuriakin. Musikaalisuudessa sama juttu. Johonkin älykäs ihminen älyään kuitenkin aina käyttää. Vaikka sitten pariutumiseen, jos ei muuta ole tai se on paras saatavilla oleva mahdollisuus hyödyntää potentiaaliaan.

Tuo kommentoimasi ei tiedä, että akateemikko on aivan eri asia kuin akateeminen. Ja sitten vielä ilmeisesti ajattelee amk-tutkinnon olevan akateeminen tutkinto.[/quote]

En ole kirjoittanut kuin jälkimmäisen viestin, sitä en tiedä miksi muuta väitätte. Enkä sano itseäni "akateemiseksi", opettaja ja lääkäri niitä ovat ainakin. Akateemisella tosin viitataan korkeakouluun ja yliopistoon. Yleensä akateemisella tutkinnolla tarkoitetaan yliopistotutkintoa, mutta ei voi yksiselitteisesti sanoa ettei amk-tutkinto sitä olisi.[/quote]

Kyllä voi, täysin yksiselitteisesti. Amk on amiska, ei akateeminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukupolvien ketju on erittäin vahva. Oma äitini syntyi ylempään keskiluokkaan. Minä en pariudu alaspäin, koska vähimmäisvaatimus uudelle seurustelukumppanille on se, että hän syntyi samaan (tai ylempään) sosiaaliluokkaan kuin minä, minun vanhempani ja isovanhempani. 

Usein kuulee sanottavan: "Everyone is created equal." Tuo väite ei pidä paikkaansa. Ihmiset syntyvät aina tiettyyn sosiaaliluokkaan ja siinä luokassa he myös yleensä pysyvät koko elämänsä ajan. Ylöspäin suuntautuva liike (klassresa eli luokkamatka tai luokkanousu) on naiselle mahdollista avioliiton kautta. Miehet pääsevät hyvin harvoin tekemään luokkamatkaa vaimon siivellä. 

Mistä olet kuullut tuollaisen väitteen? Sehän on äärimmäisen naiivi, koska jo syntymästä asti meillä on tietyt geneettiset speksit, jotka eivät elämän aikana muutu. Esimerkiksi synnytyksessä saatu hapenpuute tai kehitysvamma vaikuttaa läpi elämän, samoin ulkonäkö ja älykkyysosamäärä. Nuo kaikki luovat myös sen mihin sosiaaliluokkaan tulee kuulumaan ja selittää myös sen, miksi jotkut kykenevät tekemään ns. luokkaretken tai luokkanousun tai vastaavasti putoavat omasta yhteiskuntaluokastaan.

Geenit ohjelmoivat hyvin pitkälti elämämme. Vasta julkaistiin kaksostutkimus, missä toinen kaksosista eli epäterveellistä elämää ja toinen terveellistä. Tutkijat olivat todella yllättyneitä, sillä kaksoset elivät suurin piirtein samanmittaisen elämän. Ei-identtisillä kaksosilla eroja eliniässä oli enemmän. Alttius lihomiseen, päihdeongelmiin ja muihin terveysriskeihin on vahvasti geeneissä, sattuman osuus ilmenee noin kolmasosan verran kuten siinä sattuuko vammoja, onnettomuuksia elämän aikana.

Voisiko akateemisen äidin paremmat geenit tehdä duunari miehen kanssa saaduista lapsista. Kyllin älykkäitä yliopistoon?