HS Akateeminen pariutuu toisen akateemisen kanssa

Mitä väliä sillä on, annetaan ihmisten pariutua kuten haluaa, siksi muutamaksi vuodeksi.  Tärkeää on se,  että kaikenlaisista taustoista tulevat lapset voi päästä opiskelemaan samoin edellytyksin, se mahdollisuuksien tasa-arvo.

Olen 26 v. ktm-maisteri, nainen. En ole jostain syystä ikinä viehättynyt erityisen "kirjaälykkäistä" miehistä. Itse vihaan lukemista ja huumorintajuni on aika "tavallinen", Paljon lukeneiden poliittisesti korrektit läpät sinkoilee kyllä ohi korvien, eikä ne naurata vaikka ymmärtäisi pointinkin. Jotenkin kohtaamieni amis miesten kanssa huumori kohdannut aina paremmin ja he on rennompia ja enemmän extempore hetkessä eläjiä. Varmasti riippuu ihmisestä, mutta itsellä sattunut näin.

Mitä koulutuksen valintaan tulee vanhempien osalta, vaikka siinäkin poikkeuksia, omissa tutuissa näkee selvästi että korkeakoulutettujen lapset myös usein korkeasti kouluttautuvat. Ihan ymmärrettävää kun lapsena tottuu tiettyyn elämisen tasoon ja näkee mallin. Ja älyhän on taas periytyvää, tai kyky omaksua ja soveltaa oppimiaan asioita.

"Lyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään."

Ai? Minä olen akateemikko nainen ja olen todella tyytyväinen siitä, että olen naimisissa amis-taustaisen miehen kanssa. Kotona on rennot jutut ja saa pitkän päivän päätteeksi jutella jostain ihan muusta kuin meta-tason ongelmista, joita saa sitten töissä pähkiä liiankin kanssa. On rentouttavaa, ettei älykköilyn tarvitse jatkua kellon ympäri, ei sitä jaksaisi. Juuri nytkin luemme samalta screeniltä viimeisimpiä kääk-juoruja. Aika siistii :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö käy raskaaksi kun kaikki asiat pitää selittää kuin pikkulapselle?

Esimerkiksi jos pohtii että "mahtaakohan Fed nostaa ohjauskorkoa tällä neljänneksellä", niin joutuu selostamaan mikä on Fed, ohjauskorko ja neljännes, kun muuten raukka luulee niitä joksikin auton osiksi. Sitten sen jälkeen saakin alkaa selostamaan että "mitä välii" niillä on.

Miksi kukaan fiksu haluaisi sinulle kertoa nostaako Fed ohjauskorkoa vai ei? Sellaiset ihmiset, jotka asiasta jotain tietävät, haluavat viettää aikaansa kaltaistensa seurassa, eikä niiden, jotka vasta pohtivat asiaa 

Niinpä. Sitähän yritinkin sanoa.

Aika tylsä keskustelu, koska FED korko nousee/laskee harvoin.... Ei vaikuta arkielämään lyhyellä tähtäimellä. 

Tais se pointti olla että joitakin kun kiinnostaa muukin kuin se arkielämän lyhyt tähtäin. Siinä se "pieni" ero.

Vähän kuin tupakan poltossa matalakoulutetut ajattelevat lyhytnäköisesti ja saavat lopuksi keuhkoahtauman, kun taas korkeakoulutettu katsoo vuosikymmenien päähän, ajattelee terveyttään ja ei edes aloita typerää tapaa.

Huom. Tätä faktaa ei sitten muuta se että suvussanne on se ja se maisteri joka polttaa.

Ite huomannu siivoojana yliopistolla että teikäläiset polttaa aika paljon.

Ohhoh, kylläpäs oli suuri otanta. Että oikein yliopistolla näit! Kyllähän se sitten niin täytyy olla.

Ps. Tiedätkö mitä "otanta" tarkoittaa? Ilman Googlea ;^)

Oltiin vasta koululaisia, kun pariuduttiin, eikä tietoakaan tulevista ammateista. Tuleva mieheni kävi ammattikoulun ja jatkoi vielä teknikoksi. Minusta tuli insinööri.

[quotex=Vierailija]"Lyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään."

Ai? Minä olen akateemikko nainen ja olen todella tyytyväinen siitä, että olen naimisissa amis-taustaisen miehen kanssa. Kotona on rennot jutut ja saa pitkän päivän päätteeksi jutella jostain ihan muusta kuin meta-tason ongelmista, joita saa sitten töissä pähkiä liiankin kanssa. On rentouttavaa, ettei älykköilyn tarvitse jatkua kellon ympäri, ei sitä jaksaisi. Juuri nytkin luemme samalta screeniltä viimeisimpiä kääk-juoruja. Aika siistii :)[/quote]

Vähän kyllä epäilen että kovinkaan moni akateemikko ei täällä kommentoi. En tiiä, mutta.....

Vierailija kirjoitti:

[quotex=Vierailija]"Lyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään."

Ai? Minä olen akateemikko nainen ja olen todella tyytyväinen siitä, että olen naimisissa amis-taustaisen miehen kanssa. Kotona on rennot jutut ja saa pitkän päivän päätteeksi jutella jostain ihan muusta kuin meta-tason ongelmista, joita saa sitten töissä pähkiä liiankin kanssa. On rentouttavaa, ettei älykköilyn tarvitse jatkua kellon ympäri, ei sitä jaksaisi. Juuri nytkin luemme samalta screeniltä viimeisimpiä kääk-juoruja. Aika siistii :)

Vähän kyllä epäilen että kovinkaan moni akateemikko ei täällä kommentoi. En tiiä, mutta.....

Akateemikon oikeinkirjoitus on myös perin horjuvaa ja tunnistettavaa, kun samoja virheitä toistaa viesti toisensa perään. Mutta pitäähän akateemikolla muitakin harrastuksia olla kuin Kääk-juorujen lukeminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, akateemiset pariutuvat akateemisten kanssa.

Itse päätin jo 18-vuotiaana (ennen ensimmäistä parisuhdetta), että en rupea katselemaan mitään amiskundeja. Miehen on oltava lukion käynyt ja yliopiston käynyt.

Onneksi voi valita miehen myös ulkomailta. Siellä on miljoonia yliopistokoulutettuja, sujuvaa englantia puhuvia miehiä. Suomalaiset amiskundit voivat ihan rauhassa ulista, että "työväenluokan miehiä syrjitään parisuhdemarkkinoilla".

Sulla on siihen täysi oikeus. Mutta oikeassa elämässä löytää joskus rakkauden myös yliopiston ulkopuolelta. Usko tai älä niin siellä on myös fiksuja miehiä, jotka vain eivät ole lukeneet akateemista loppututkintoa.

Minusta tuo on ihan fiksu tapa rajata joukkoa. Se autoista, penkkiurheilusta ja kaljasta tykkäävä, kirjoja lukematon mies löytyy aika paljon todennäköisemmin ammattikoulusta kuin yliopistosta. -eri

Mitä vikaa on tykätä autoista tai penkkiurheilusta? Tai vaikka kaljasta? Minun mies on lääkäri ja todella moni akateemisista kavereistaan ja kollegoistaan vastaa ainakin jossain määrin kuvaustasi. Mitä vikaa siinä on? Kerrotko vielä, mitkä ne sinun hyväksymäsi harrastukset ovat? Kirjojen lukeminen, oliko muita? Kai ymmärrät, että annat itse kannanotoillasi itsestäsi aika moukan, ja voisi jopa sanoa junttimaisen, kuvan?

Ei siinä sinänsä mitään vikaa ole, mutta jos toinen tykkää penkkiurheilusta, autoista ja kaljasta ja toinen harrastaa lintuja, vaeltamisesta, teatteria ja taidetta, niin yhteistä tekemistä tai yhteisiä mielenkiinnonkohteita on vähän.

Parisuhteen yksi idea on, että tehdään asioita yhdessä. Jos esimerkiksi lomalla toinen haluaisi käydä taidemuseossa ja toinen rassata Corollaa, niin toiveet ovat aika kaukana toisistaan ja hankalasti sovitettavissa yhteen.

Aikamoisesssa stereotypioiden maailmassa tunnut elävän. Kannattaisi ehkä avata silmät ja tutustua oikeisiin ihmisiin eikä omiin luuloihin? Tai mitäs se minulle kuuluu - asenteesi vain ärsyttää junttimaisuudellaan. 

t. eri

Tärkeintä itselleni on se, miten henkilö käyttäytyy ja kohtelee muita ihmisiä. Sillä paperilla ei tee mitään tuossa suhteessa. Itse korkeasti koulutettu kylläkin ja fiksu kuulemma, mutta ei se paperi tee minusta parempaa ihmistä, vaan ne teot. Ihmiset voivat pariutua keskenään kuten haluavat - pääasia on se, että on onnellinen ja tyytyväinen kumppaniinsa.

Itse olen ollut suhteessa jo yli 20v, mutta ystävyyksissä olen huomannut että ne akateemiset eivät pakosti olekaan sitä henkevintä seuraa. Saattavat olla hyvin järki- ja suorituskeskeisiä tehopakkauksia kun taas itse nautin pohdiskelusta ja onneksi mulla onkin kavereita joiden kanssa jutut menee yksiin.Henkinen yhteys ei katso koulutusta- tietenkään.

Sen sijaa ärsyttää tän ketjun viestit että ihanaa kun miehen seurassa ei tarvi ajatella mitään ja se on niin rento. Minä en ainakaan halua miestä joka ei ajattele mitään muuta kuin arkiasioita! Taas sitä " kyllä sulle täytyy ihan tavallinen ihminen kelvata" ajattelua. Naisella ei saisi olla mitään kriteereitäkään kun joku voi niistä pahottaa mielensä.

Sosiaaliluokkien kieltäminen tai niistä kimmastuminen ärsyttää myös. Jos olette lukeneet yhtään mitään tutkimusta, tiedätte että sosiologisessa ja muussakin humanistisessa tutkimuksessa sosiaaliluokat ovat osa tutkimusta eivätkä ne sieltä poistu kauhean nopeasti. Ne auttavat osaltaan hahmottamaan yksilöä osana yhteiskuntaa.

Omasta kokemuksesta voin kertoa, että olen koittanut tapailla matalammin koulutettuja miehiä ja he ovatkin olleet ihan mukavia tapailukumppaneita. Kuitenkin kun suhde on alkanut vakavoitua ja eteen on tulleet yhteenmuuttamiset, kysymykset loppuelämän sitoutumisesta ja etenkin perheen perustamisesta, on vastaan alkanut tulla ylitsepääsemättömiä esteitä arvoissa, ajatuksissa ja toiveissa.

Toki voi olla myös tuurista kiinni, että juuri minun tapailemani miehet ovat olleet näissä asioissa kovin erilaisia ja ettei sillä ole lopulta koulutuksen (ja/tai perhetaustan, joka liittyy vahvasti tähän akateemisuuteen) kanssa mitään tekemistä. Silti vasta nykyisen mieheni tavattuani oli heti alusta asti kaikin tavoin helppoa olla yhdessä ja selvää, että meille tulee myös perhe aikanaan. Uskon, että molempien akateemisuudella ja keskiluokkaisella perhetaustalla on paljon tekemistä asian suhteen. 

Vierailija kirjoitti:

"Lyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään."

Ai? Minä olen akateemikko nainen ja olen todella tyytyväinen siitä, että olen naimisissa amis-taustaisen miehen kanssa. Kotona on rennot jutut ja saa pitkän päivän päätteeksi jutella jostain ihan muusta kuin meta-tason ongelmista, joita saa sitten töissä pähkiä liiankin kanssa. On rentouttavaa, ettei älykköilyn tarvitse jatkua kellon ympäri, ei sitä jaksaisi. Juuri nytkin luemme samalta screeniltä viimeisimpiä kääk-juoruja. Aika siistii :)

Akateemikko? Oikeasti akateemisesti koulutettu taas käsitteistä täysin pihalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään."

Ai? Minä olen akateemikko nainen ja olen todella tyytyväinen siitä, että olen naimisissa amis-taustaisen miehen kanssa. Kotona on rennot jutut ja saa pitkän päivän päätteeksi jutella jostain ihan muusta kuin meta-tason ongelmista, joita saa sitten töissä pähkiä liiankin kanssa. On rentouttavaa, ettei älykköilyn tarvitse jatkua kellon ympäri, ei sitä jaksaisi. Juuri nytkin luemme samalta screeniltä viimeisimpiä kääk-juoruja. Aika siistii :)

Akateemikko? Oikeasti akateemisesti koulutettu taas käsitteistä täysin pihalla. 

Röllihän tuo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään."

Ai? Minä olen akateemikko nainen ja olen todella tyytyväinen siitä, että olen naimisissa amis-taustaisen miehen kanssa. Kotona on rennot jutut ja saa pitkän päivän päätteeksi jutella jostain ihan muusta kuin meta-tason ongelmista, joita saa sitten töissä pähkiä liiankin kanssa. On rentouttavaa, ettei älykköilyn tarvitse jatkua kellon ympäri, ei sitä jaksaisi. Juuri nytkin luemme samalta screeniltä viimeisimpiä kääk-juoruja. Aika siistii :)

Akateemikko? Oikeasti akateemisesti koulutettu taas käsitteistä täysin pihalla. 

Mikä sinut saa kuvittelemaan että hän on akateemisesti koulutettu?

Minusta koko aihe tuntuu oudolta, sillä ei tulisi mieleenkään etsiä kumppania, jolla on tietty koulutus. Haluan tutustua ihmisiin, en koulutuksiin. Ja eikö ole vähän hassua korostaa akateemisuutta, kun nykyisin niin suuri osa ihmisistä on opiskellut yliopistossa?

Vierailija kirjoitti:

Minusta koko aihe tuntuu oudolta, sillä ei tulisi mieleenkään etsiä kumppania, jolla on tietty koulutus. Haluan tutustua ihmisiin, en koulutuksiin. Ja eikö ole vähän hassua korostaa akateemisuutta, kun nykyisin niin suuri osa ihmisistä on opiskellut yliopistossa?

Johtuu siitä että deittaillaan nykyisin Tinderissä, missä tapaa kaikenlaisia ihmisiä. Ennenhän tavattiin lähinnä omissa piireissä joissa on samantapaiset koulutukset porukassa. 

Siitähän tämä viesteissä ilmenevät valitukset johtuvat, että nyt on kulttuurit törmäyksessä. Muunlaisten ihmisten ajatuksia on netit pullollaan ja naamakuvan perusteella koetetaan pariutua mikä on vaikeaa. Joku osa sillä samalla taustalla ja koulutuksellakin on, että klikkaa yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Minusta koko aihe tuntuu oudolta, sillä ei tulisi mieleenkään etsiä kumppania, jolla on tietty koulutus. Haluan tutustua ihmisiin, en koulutuksiin. Ja eikö ole vähän hassua korostaa akateemisuutta, kun nykyisin niin suuri osa ihmisistä on opiskellut yliopistossa?

Itse olen tällä hetkellä dropout tiedekorkeakoulusta, minulla on tosin aika paljon opintoja takana, käytännössä kahta kurssia vaille kaikki.

Mutta joo, mikään ei ole niin rasittavaa kuin tämä akateemisuudesta jauhaminen NIIDEN IHMISTEN SUULLA JOTKA OVAT SITÄ VAIN MUODOLLISESTI.

Sillä, että on kandin tai maisterin paperit ei ole mitään tekemistä todellisen akateemisuuden kanssa. Suurin osa ihmisistä eivät ole enää minkään vaativamman oman alan asian kanssa tekemisissä, kun paperit on saatu ulos. Puhumattakaan siitä, että seurattaisiin vieläpä tiedemaailmaa oman alan ulkopuoleltakin.

Ja minulla tästä vahvaa empiiristä näyttöä.

Kun esim. aikoinaan kerroin kesällä istuneeni juuri puistossa ja lukeneeni Claude Shannonin gradua ( tai, no diplomityötä) vuodelta 1936;

https://dspace.mit.edu/handle/1721.1/11173

 parikin tälläistä ko. alan "akateemista asiantuntijaa" katsoi  minua kuin hullua. Heillä ei ollut mitään kunnollista käsitystä mistä oli kyse ja kun olin asian selittänyt, niin he halusivat heti vaihtaa puheenaihetta. He ilmiselvästi kokivat keskustelun kiusalliseksi, koska eivät tienneet siitä mitään.

Jos diplomi-insinööri (tai maisteri) tietotekniikasta ei tiedä kuka on Claude Shannon, ollaan samalla tasolla kuin jos taidehistorian maisteri ei osaisi sanoa mitään esim. Claude Monet merkityksestä kuvataiteissa.

Omataan jonkinlainen tutkinto, mutta todellinen yleissivistys edes omasta alasta on todellisuudessa täysin olematon.

Onpas kova tarve monilla nyt selittää että koulutus on suorastaan tyhmyyden ja itsekkyyden merkki, ja ainoastaan ammattikoululaiset ovat aitoja ja rehellisiä kunnon ihmisiä. Itsehän olen siis merkonomi, että ei ole oma lehmä ojassa. Minusta on täysin ok, että monet raakkaavat minut pois deittikuvioistaan koulutuksen perusteella. Jotkut toiset taas ulkonäön perusteella. Osa epäilemättä luonteen ja käytöksen takia.

Hassua kyllä, eniten koen tulleeni syrjityksiä muiden ammattitutkinnon suorittaneiden taholta. Kuulemma kukaan ei lue kirjoja, joten olen tyhmä ja esitän vain kun niitä ihan turhan päiten laitan hyllyyn. Samoin, kun en halua olla juovuksissa, on sekin "esittämistä". Terveellinen ruokavalio ja kehosta muutoinkin huolehtiminen on turhaa teeskentelyä, ainoastaan roskaruoka on aitoa rehellistä. Myöskään kukaan ei voi koskaan käydä teatterissa tai museossa tai olla kiinnostunut historiasta tai kielistä. Ihmiset ainoastaan esittävät että olisivat kiinnostuneita tällaisista asioista vaikuttaakseen muita paremmalta.

Että jos valita saa, niin kyllä vaan itsekin kallistun sinne korkeammin koulutettujen kannalle. Mutta ymmärrän kyllä jos minua ei huolita.

Vierailija kirjoitti:

[quotex=Vierailija]"Lyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään."

Ai? Minä olen akateemikko nainen ja olen todella tyytyväinen siitä, että olen naimisissa amis-taustaisen miehen kanssa. Kotona on rennot jutut ja saa pitkän päivän päätteeksi jutella jostain ihan muusta kuin meta-tason ongelmista, joita saa sitten töissä pähkiä liiankin kanssa. On rentouttavaa, ettei älykköilyn tarvitse jatkua kellon ympäri, ei sitä jaksaisi. Juuri nytkin luemme samalta screeniltä viimeisimpiä kääk-juoruja. Aika siistii :)

Vähän kyllä epäilen että kovinkaan moni akateemikko ei täällä kommentoi. En tiiä, mutta.....

Tosi yleinen harhaluulo ihmisillä täällä. Minä olen Amk tradenomi ja palstailen viikoittain, samoin kaksi parasta ystävääni jotka ovat lääkäri ja opettaja 😄

Vierailija kirjoitti:

Onpas kova tarve 8mmonilla nyt selittää että koulutus on suorastaan tyhmyyden ja itsekkyyden merkki, ja ainoastaan ammattikoululaiset ovat aitoja ja rehellisiä kunnon ihmisiä. Itsehän olen siis merkonomi, että ei ole oma lehmä ojassa. Minusta on täysin ok, että monet raakkaavat minut pois deittikuvioistaan koulutuksen perusteella. Jotkut toiset taas ulkonäön perusteella. Osa epäilemättä luonteen ja käytöksen takia.

Hassua kyllä, eniten koen tulleeni syrjityksiä muiden ammattitutkinnon suorittaneiden taholta. Kuulemma kukaan ei lue kirjoja, joten olen tyhmä ja esitän vain kun niitä ihan turhan päiten laitan hyllyyn. Samoin, kun en halua olla juovuksissa, on sekin "esittämistä". Terveellinen ruokavalio ja kehosta muutoinkin huolehtiminen on turhaa teeskentelyä, ainoastaan roskaruoka on aitoa rehellistä. Myöskään kukaan ei voi koskaan käydä teatterissa tai museossa tai olla kiinnostunut historiasta tai kielistä. Ihmiset ainoastaan esittävät että olisivat kiinnostuneita tällaisista asioista vaikuttaakseen muita paremmalta.

Että jos valita saa, niin kyllä vaan itsekin kallistun sinne korkeammin koulutettujen kannalle. Mutta ymmärrän kyllä jos minua ei huolita.

Muut ihmiset tekevät meidät minuksi. Minä itse en tee itseä itseksi. Jos olen trolli jonkun mielestä niin olen.