Sivut

Kommentit (541)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä tohtori ja maisteri kimpassa. Yliopiston kakkosvuotta (hänellä kolmas) mentiin kun alettiin styylaamaan, vaikka jo lukiossa tiesimme toisemme.

Anna mun arvata: Sä oot nainen ja maisteri, ja ihailemasi miehesi se tohtori.

Millä perusteella arvelet näin?
Meillä tämä pätee, mutta tuttavaperheissä on useampi, joissa toisinpäin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan naiset eivät kouluttautuneet yhtä paljon ja sosiaalista elämää oli muiden yhteiskuntaluokkien kanssa enemmän. Siksi olikin tavallista, että mies on kouluttautunut ja nainen vähemmän kouluttautunut. Nykyään alkaa olla toisinpäin.

Entisaikaan (riippuu toki siitä, mitä entisajaksi käsitetään) oli myös yleistä, että naisen odotettiin jättävän ammattinsa avioliiton myötä ja keskittyvän kodinhoitoon. Näin ollen mieslääkärin oli luontevampaa avioitua sairaanhoitajan tai muuten vain näpsäkän neitokaisen kuin naislääkärin kanssa. Siinähän olisi mennyt naiselta pitkä koulutus hukkaan.

Jossakin vaiheessa toki oli kotiapulaisia paremmissa piireissä, mutta oikeastaan vasta subjektiivinen päivähoito-oikeus lopullisesti vahvisti sen, että molemmilla puolisoilla oli yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus hyödyntää korkeaa koulutustaan. Sen myötä myös käsitys parisuhteista on tasa-arvoistunut, ja nykyään esimerkiksi lääkärit sukupuolesta riippumatta avioituvat mieluiten toisen lääkärin kanssa.

Sellaisissa maissa, joissa naisen on vaikea ylläpitää sekä uraa että perhe-elämää, kuten Yhdysvalloissa, näkyy edelleen tuo ilmiö. Samoin tietyillä aloilla, joilla työelämä on erityisen sitovaa perhe-elämän näkökulmasta. Esimerkiksi lentäjät tuntuvat avioituvan edelleen varsin usein lentoemäntien kanssa, jotka ehkä ymmärtävät ammatin realiteetit taviksia paremmin. Kahden lentäjän liitto taitaisi ollakin aika ongelmallinen lastenhoitokuvioiden puolesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö käy raskaaksi kun kaikki asiat pitää selittää kuin pikkulapselle?
Esimerkiksi jos pohtii että "mahtaakohan Fed nostaa ohjauskorkoa tällä neljänneksellä", niin joutuu selostamaan mikä on Fed, ohjauskorko ja neljännes, kun muuten raukka luulee niitä joksikin auton osiksi. Sitten sen jälkeen saakin alkaa selostamaan että "mitä välii" niillä on.

Miksi kukaan fiksu haluaisi sinulle kertoa nostaako Fed ohjauskorkoa vai ei? Sellaiset ihmiset, jotka asiasta jotain tietävät, haluavat viettää aikaansa kaltaistensa seurassa, eikä niiden, jotka vasta pohtivat asiaa 


Niinpä. Sitähän yritinkin sanoa.

Aika tylsä keskustelu, koska FED korko nousee/laskee harvoin.... Ei vaikuta arkielämään lyhyellä tähtäimellä. 


Tais se pointti olla että joitakin kun kiinnostaa muukin kuin se arkielämän lyhyt tähtäin. Siinä se "pieni" ero.

Vähän kuin tupakan poltossa matalakoulutetut ajattelevat lyhytnäköisesti ja saavat lopuksi keuhkoahtauman, kun taas korkeakoulutettu katsoo vuosikymmenien päähän, ajattelee terveyttään ja ei edes aloita typerää tapaa.
Huom. Tätä faktaa ei sitten muuta se että suvussanne on se ja se maisteri joka polttaa.

Ei se sitä asiaa muuta, että joku korko ja talous on aika pirun kuivaa settiä vaikka olisi kuinka akateeminen. Ennemmin keskustelen vaikka jujutsusta tai muusta mielekkäästä missä on jotain sisältöäkin.

Päinvastoin, korkomarkkinat ja talous ovat kiehtovia aiheita, joista riittäisi juttua päiväkausiksi. Taloushan on ihmisten toimintaa eli oikeastaan humanistinen tiede. Sen sijaan esimerkiksi autoista tai subwoofereista en välitä keskustella. Tylsiä aiheita.

Joo varmasti niiden tutkiminen vaikka itse kirjoitetulla simulaattorilla, ja koko järjestelmän ymmärtäminen olisi varmasti erittäin mielenkiintoista, mutta niin on moni muukin asia. Se mitä jollain korkomarkkinoilla ihan reaalimaailmassa milloinkin tapahtuu ei kuulosta erityisen mielenkiintoiselta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olen amisnainen ja minulla on akateeminen aviomies. Onko harvinaisempi yhdistelmä näin päin? Hänen mielestään elämä amiksen kanssa on värikkäämpää, rennompaa ja hauskempaa kuin kuivan ja suorituskeskeisen akateemisen.

Kieltämättä minua on joskus mietityttänyt riitänkö hänelle, mutta hänestä koulutus ei ole ratkaiseva asia parinvalinnssa. Olen ylioppilas + amistutkinto.


Meillä ei muuten ole ollut mikäänlaista ongelmaa käydä kynttiläillallisella kalliissa ravintolassa ja syödä 5 ruokalajin menua. Tai hesellä. On keksitty keskusteltavaa, vaikken sentään roskakuski ole.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tohtorintutkintoa tekevä luonnontietelijä-tutkija ja mies on ihan perusinsinööri, toki hänkin siten korkeakoulun käynyt, amiksen sitä ennen. Hänellä on paljon sellaista, miten sen nyt sanoisi, käytännön älyä, joka minulta tyystin puuttuu. Tykkään hirveästi hänen käytännöllisestä ja järkevästä ajattelustaan, minusta meillä on kiva tasapaino ja erilaisuudet täydentävät toisiaan. :) Aiemmin seurustelin yliopistossa tapaamani akateemikon kanssa ja sitä ennen lääkärin, molemmat suhteet päättyivät huonosti. Ei se koulutuksesta kiinni ole.

Vai oikein yliopistossa tapaamasi akateemikon kanssa. Ei uskoisi tohtorintutkintoa tekevän tutkijan tekevän ihan noin alkeellisia mokia.


Vaan niinpä sen teki jopa entinen pääministeri, Phd.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha opiskelijakaverini on luultavasti älykkäin ihminen mitä olen koskaan tavannut. Hän kykeni mm. ratkaisemaan matematiikan tehtävän jota kurssin aiheesta väitellyt luennoitsija ei itse kyennyt ratkaisemaan. Vaikka hän  ei ollut koskaan opiskellut asiaa aikaisemmin.

No, hänestä tuli tutkija ja tohtori.

Ihminen jota EI VOISI VÄHEMPÄÄ KIINNOSTAA esim. joku Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskoron kehitys seuraavien kvartaalien aikana. Tälläisten asioiden kanssa puuhastelu veisi vain täysin turhaan pois resursseja asioilta jotka oikeasti merkitsevät.

Kuten shakki, askartelu, musiikin soittaminen, kirjallisuus ja niin edelleen. 

Niin, ja vielä sivumennen sanoen, hän inhoaa tätä av-foorumia...

Suoraan sanoen miehelle se tärkein on p.i.l.l.u. Rumasti sanottu, mutta tämä nyt vain on tosiasia. Sen kummemmin ottamatta ei akateemisena kantaa itse aloitukseen. Samankaltaiset leikkivät parhaiten..

mies53v

Niin, niille joille se p*llun metsästys on niin ylitsepääsemättömän vaikeaa ettei elämään mahdu mitään muuta. Onneksi voi valita myös deittailla niitä muita.

amis ei ydinaseita kehittänyt

voima on älyä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemukseni mukaan akateemiset miehet ovat akateemisia naisiakin nirsompia parinvalinnassaan ja suosivat akateemisia kumppaneita.

Palstalla on joku (pieni?) porukka, joka yrittää kovasti lyödä kouluttautuneita naisia sillä, että miehiä ei muka naisen koulutus kiinnosta,, mutta se ei pidä paikkaansa. 

Miehet ovat alunperin luoneet luokkayhteiskunnankin, jossa tausta ja status ratkaisee menetymisen.


No, miehet valehtelevat myös että eivät ole rahanahneita. Ne hyväpalkkaiset työt nyt vain sattuvat tippumaan miesten syliin.

Miehiä ei kiinnosta raha, vaan se mitä sillä rahalla saa (naisia). Joidenkin miesten on jopa pakko hankkia rahaa, sillä tietävät ainakin sillä saavan puolison jos muut avut ei auta.

Ei mihiä juurikaan raha itsessään kiinnosta.

Perinteisesti rahaa ja naisia on saatu voimalla.

Pelkästään voimakkuus kiinnostaa luonnollisesti miehiä.

Voimattoman on hankittava rahaa ja sitä kautta ostettava asioita joita ei voimalla voi vain ottaa ja poimia kuin luonnon marjoja. Pohjoismaissa oli ennen korkeakultuuri joka perustui voimalla ottamiseen ja oli hyvin miehinen kultuuri.

Siksi mies ei oikein rahasta ja naisista välitä, eikä koulutuksestakaan koska näihin ei liity voimaa.

Voimakkaimmat ihmiset ovat kouluttautuneet että ovat kyenneet luomaan ydinaseita. Ei niitä kukaan heikko siivooja tai amis kehittänyt.

Kyllä. Valta on voimaa.

Mikään akateeminen haihattelu ei enää tarjoa sellaista ylivoimaista asemaa muihin nähden kuten vaikkapa ennen papistolla oli.

Nykyään akateemisille lähinnä nauretaan. Enää ei kirkko kiroa. Taso on myös laskenut määrän myötä. Jokainen amis voi tarkastaa tämän lukemalla avoimia graduja. Täynnä suomen kielen virheitä.

Mekin pystyisimme samaan. Silti tämä haihatteleva porukka nai toisiaan ja valmistuu eliittikoulusta osaamatta kirjoittaa edes omaa syntymäkieltä oikeaoppisesti. Perusteet on täysin unhoitettu.

Sama porukka joka pitkään kyykytti kansaa ja opetti kansan lukemaan. Pakotti kansan kirkkoihin kuuntelemaan totuutta. Nyt totuutta yritetään toitottaa tieteen nimissä. Ei olisi kannattanut opettaa kansaa lukemaan. Ei me enää teikäläisiä kunnioiteta. Osattaisi itse yhtä hyvin ja paremmin, jos haluttaisi. Mutta meille putkien rassaus on suurin onni, koska työstä ihminen elää eikä jouten olosta. Filosofit elää jouten ja haihattelee.

Kansa vain haluaisi elää kuten ennenkin ja pariutua, mutta eihän pariutuminen kelpaa alemman tason juureksen kanssa. Kun on saavutetti eliittikoulusta efämmän paperit.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö käy raskaaksi kun kaikki asiat pitää selittää kuin pikkulapselle?
Esimerkiksi jos pohtii että "mahtaakohan Fed nostaa ohjauskorkoa tällä neljänneksellä", niin joutuu selostamaan mikä on Fed, ohjauskorko ja neljännes, kun muuten raukka luulee niitä joksikin auton osiksi. Sitten sen jälkeen saakin alkaa selostamaan että "mitä välii" niillä on.

Miksi kukaan fiksu haluaisi sinulle kertoa nostaako Fed ohjauskorkoa vai ei? Sellaiset ihmiset, jotka asiasta jotain tietävät, haluavat viettää aikaansa kaltaistensa seurassa, eikä niiden, jotka vasta pohtivat asiaa 


Niinpä. Sitähän yritinkin sanoa.

Aika tylsä keskustelu, koska FED korko nousee/laskee harvoin.... Ei vaikuta arkielämään lyhyellä tähtäimellä. 


Tais se pointti olla että joitakin kun kiinnostaa muukin kuin se arkielämän lyhyt tähtäin. Siinä se "pieni" ero.

Vähän kuin tupakan poltossa matalakoulutetut ajattelevat lyhytnäköisesti ja saavat lopuksi keuhkoahtauman, kun taas korkeakoulutettu katsoo vuosikymmenien päähän, ajattelee terveyttään ja ei edes aloita typerää tapaa.
Huom. Tätä faktaa ei sitten muuta se että suvussanne on se ja se maisteri joka polttaa.

Ite huomannu siivoojana yliopistolla että teikäläiset polttaa aika paljon.

Vierailija

amis ei ydinaseita kehittänyt kirjoitti:
voima on älyä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemukseni mukaan akateemiset miehet ovat akateemisia naisiakin nirsompia parinvalinnassaan ja suosivat akateemisia kumppaneita.

Palstalla on joku (pieni?) porukka, joka yrittää kovasti lyödä kouluttautuneita naisia sillä, että miehiä ei muka naisen koulutus kiinnosta,, mutta se ei pidä paikkaansa. 

Miehet ovat alunperin luoneet luokkayhteiskunnankin, jossa tausta ja status ratkaisee menetymisen.


No, miehet valehtelevat myös että eivät ole rahanahneita. Ne hyväpalkkaiset työt nyt vain sattuvat tippumaan miesten syliin.

Miehiä ei kiinnosta raha, vaan se mitä sillä rahalla saa (naisia). Joidenkin miesten on jopa pakko hankkia rahaa, sillä tietävät ainakin sillä saavan puolison jos muut avut ei auta.

Ei mihiä juurikaan raha itsessään kiinnosta.

Perinteisesti rahaa ja naisia on saatu voimalla.

Pelkästään voimakkuus kiinnostaa luonnollisesti miehiä.

Voimattoman on hankittava rahaa ja sitä kautta ostettava asioita joita ei voimalla voi vain ottaa ja poimia kuin luonnon marjoja. Pohjoismaissa oli ennen korkeakultuuri joka perustui voimalla ottamiseen ja oli hyvin miehinen kultuuri.

Siksi mies ei oikein rahasta ja naisista välitä, eikä koulutuksestakaan koska näihin ei liity voimaa.

Voimakkaimmat ihmiset ovat kouluttautuneet että ovat kyenneet luomaan ydinaseita. Ei niitä kukaan heikko siivooja tai amis kehittänyt.

Kyllä. Valta on voimaa.

Mikään akateeminen haihattelu ei enää tarjoa sellaista ylivoimaista asemaa muihin nähden kuten vaikkapa ennen papistolla oli.

Nykyään akateemisille lähinnä nauretaan. Enää ei kirkko kiroa. Taso on myös laskenut määrän myötä. Jokainen amis voi tarkastaa tämän lukemalla avoimia graduja. Täynnä suomen kielen virheitä.

Mekin pystyisimme samaan. Silti tämä haihatteleva porukka nai toisiaan ja valmistuu eliittikoulusta osaamatta kirjoittaa edes omaa syntymäkieltä oikeaoppisesti. Perusteet on täysin unhoitettu.

Sama porukka joka pitkään kyykytti kansaa ja opetti kansan lukemaan. Pakotti kansan kirkkoihin kuuntelemaan totuutta. Nyt totuutta yritetään toitottaa tieteen nimissä. Ei olisi kannattanut opettaa kansaa lukemaan. Ei me enää teikäläisiä kunnioiteta. Osattaisi itse yhtä hyvin ja paremmin, jos haluttaisi. Mutta meille putkien rassaus on suurin onni, koska työstä ihminen elää eikä jouten olosta. Filosofit elää jouten ja haihattelee.

Kansa vain haluaisi elää kuten ennenkin ja pariutua, mutta eihän pariutuminen kelpaa alemman tason juureksen kanssa. Kun on saavutetti eliittikoulusta efämmän paperit.

On tässä omituisessa avautumista toinen puoli, nimittäin se että akateeminen koulutus on kärsinyt inflaation. Tavoitellaan, että liian suuri osa väestöstä suorittaa korkeakoulututkinnon. Aloituspaikkoja on aivan liikaa. Sisään pääsee porukkaa, jonka kyvyt eivät todellisuudessa riitä tutkinnon suorittamiseen menestyksellisesti. Yliopistojen rahoitus on sidottu valmistuneiden määrään, minkä takia putkesta pusketaan ulos suunnilleen jokainen, joka osaa opastettuna vääntää regression excelillä.

Seurauksena on maistereita, jotka eivät osaa oikein mitään ja toisaalta osa porukasta on ylikoulutettuja työhönsä. Meidänkin firmassa on maistereita asiakaspalvelutehtävissä vastaamassa puhelimeen ja neuvomassa asiakkaita täysin triviaaleissa asioissa. Tehtävät oppisi normaalijärkinen ylioppilaskin muutamassa kuukaudessa.

Mutta kyllähän asia on niin, että akateemiset hallitsevat maailmaa. Siinä missä ennen vanhaan hallittiin Jumalan pelolla, nykyisin hallitaan rahalla ja laeilla. Papit ovat siis vaihtuneet kauppatieteilijöihin, hallintotieteilijöihin ja juristeihin. Jos otetaan esimerkiksi tämä korona, niin kyllähän ne ovat akateemisia henkilöitä, jotka arvioita tekevät, rajoituksia pohtivat, lakeja kirjoittavat ja asioista päättävät. Toki kun tuota touhua katsoo, niin tulee mieleen että amiksilta saattaisi homma sujua paremmin. Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että maailmaa hallitaan rahalla ja laeilla. Ja että sitä hallitsevat akateemiset.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan naiset eivät kouluttautuneet yhtä paljon ja sosiaalista elämää oli muiden yhteiskuntaluokkien kanssa enemmän. Siksi olikin tavallista, että mies on kouluttautunut ja nainen vähemmän kouluttautunut. Nykyään alkaa olla toisinpäin.

Entisaikaan (riippuu toki siitä, mitä entisajaksi käsitetään) oli myös yleistä, että naisen odotettiin jättävän ammattinsa avioliiton myötä ja keskittyvän kodinhoitoon. Näin ollen mieslääkärin oli luontevampaa avioitua sairaanhoitajan tai muuten vain näpsäkän neitokaisen kuin naislääkärin kanssa. Siinähän olisi mennyt naiselta pitkä koulutus hukkaan.

Jossakin vaiheessa toki oli kotiapulaisia paremmissa piireissä, mutta oikeastaan vasta subjektiivinen päivähoito-oikeus lopullisesti vahvisti sen, että molemmilla puolisoilla oli yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus hyödyntää korkeaa koulutustaan. Sen myötä myös käsitys parisuhteista on tasa-arvoistunut, ja nykyään esimerkiksi lääkärit sukupuolesta riippumatta avioituvat mieluiten toisen lääkärin kanssa.

Sellaisissa maissa, joissa naisen on vaikea ylläpitää sekä uraa että perhe-elämää, kuten Yhdysvalloissa, näkyy edelleen tuo ilmiö. Samoin tietyillä aloilla, joilla työelämä on erityisen sitovaa perhe-elämän näkökulmasta. Esimerkiksi lentäjät tuntuvat avioituvan edelleen varsin usein lentoemäntien kanssa, jotka ehkä ymmärtävät ammatin realiteetit taviksia paremmin. Kahden lentäjän liitto taitaisi ollakin aika ongelmallinen lastenhoitokuvioiden puolesta.

Tunnen kaksi lentäjää ja molemmat lääkärin kanssa naimisissa.

Vierailija

Lyhyenä ja köyhänä työukkona hyväksyisin rinnalleni akateemisen, rikkaan ja itseäni pidemmän naisen. Miksi naiset ovat niin estoisia?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tämä varmaan pätee niillä akateemisilla, joiden tausta on jo akateeminen. Itse olen duunariperheen ensimmäinen maisteri ja puolisoni on käynyt vain peruskoulun.

Itse olen amis mutta käynyt treffeillä akateemisten ja amk naistenkin kanssa. Kerean mietin näitä ja tajusin näistä miltei jokaisen olevan työväenluokkaisesta kodista.

Vierailija

Ihanaa, kun ei tarvitse moisista huolehtia. Koko parisuhde on mielestäni aivan yliarvostettua. Olen onnellisempi sinkkuna kuin missään suhteessa. Lisäksi saa rauhassa tehdä helppoa rahaa pyllistelemällä OnlyFansissa eikä tarvitse mitään 8-16 duunia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritin olla parisuhteessa amiksesta valmistuneen kanssa. Olin syvästi rakastunut. Ei siitä kuitenkaan tullut mitään, koska hän ei kestänyt sitä, että valmistuin hyvätuloiseen, akateemiseen ammattiin, jossa tienaan 2-3x enemmän kuin hän. Hänen piti säännöllisesti yrittää nujertaa minua huomauttelemalla milloin mistäkin esim vaatteistani ja älykkyydestäni. Onneksi löytyi akateeminen puoliso, jolle kelpaan juuri sellaisena kuin olen.

Juuri näin. Liian monella amiskundilla on asennevamma ja käsittämättömän takakireä luonne. He osoittavat vihamielisyyttä (täysin avoimesti tai passiivis-aggressiivisesti) kun nainen tekee jotain paremmin. Mikä tahansa asia, missä nainen pärjää paremmin (työ, vapaa-aika, sosiaalinen elämä, rahankäyttö) on asennevammaiselle miehelle uhka. Hänen miehuutensa murenee, joten hän ryhtyy kiukuttelemaan ja öykkäröimään. Hän luulee olevansa "talon kingi" vaikka hänen älynsä ei riitä edes puoleen niistä hommista, mitä vaimo tekee joka päivä. 

Huomaako muut ironian? Tämä tyyppi puhumassa vihamielisyyden osoittamisesta ja asennevammasta?

Miesten vihamielisyys akateemisia naisia kohtaan on fakta. Voit aivan rauhassa tehdä omia tulkintojasi ja väittää huomaavasi ironiaa. Et ole ajatustenlukija etkä selvänäkijä. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olin 8 vuotta naimisissa amiskoulutetun naisen kanssa. Ei se oikein sujunut, omaa koulutustani hän aina väheksyi (lievästi sanottuna). Väitöskirjani oli likipitäen valmis ja mainitsin tämän hänelle. Hän kysyi; "tuleeks susta joku v**un proffa?"  Tällöin päätin, että eroan.

Oliks tää tarina nyt sen tyhmyydestä vai kuitenkin sun?...

Vierailija

Treffasin hetken duunariperhetaustaisen naisen kanssa. Keski-ikäinen nainen jo. Ei niitä juttuja vaan kestänyt. Sellaista raskasta vauhkoamista ja itsensä korostamista koko ajan. Ei ymmärrystä kokonaisuudesta. Jostain syystä itselleni sopii vain itseäni älykkäämmät naiset.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kyllä, akateemiset pariutuvat akateemisten kanssa.

Itse päätin jo 18-vuotiaana (ennen ensimmäistä parisuhdetta), että en rupea katselemaan mitään amiskundeja. Miehen on oltava lukion käynyt ja yliopiston käynyt.

Onneksi voi valita miehen myös ulkomailta. Siellä on miljoonia yliopistokoulutettuja, sujuvaa englantia puhuvia miehiä. Suomalaiset amiskundit voivat ihan rauhassa ulista, että "työväenluokan miehiä syrjitään parisuhdemarkkinoilla".

Kyllä se vain valitettavasti näin on, että kun se alkuhuuma loppuu ja pitäis elää yhdessä vuosikymmeniä, niin kyllä ne saman taustan omaavat parit yleensä pysyy paremmin yhdessä. Jotain keskusteltavaa pitää olla muutakin kuin että mitä syödään tänään. Ja myönnän, hirveesti ei kiinnosta auton rassaus tai seiskan lukeminen, enkä fanita vassareita, joten ainoa valinta on itsellenikin akateeminen ja samat arvot omaava mies. Alkuhuuma varmaan ihan kivaa, mutta kun nauttii toisen ihmisen kanssa keskusteluista muistakin aiheista kuin tempparit tai sohvaperunat. En vaan jaksais. Mutta kukin tyylillään

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Lyhyenä ja köyhänä työukkona hyväksyisin rinnalleni akateemisen, rikkaan ja itseäni pidemmän naisen. Miksi naiset ovat niin estoisia?

Luojan kiitos naiset ovat niin estoisia, etteivät jakele tavaraansa trolleille. 

M34, akateeminen

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Näitä akateemisuuteen ja parinvalintaan, akateemisuuden periytymiseen ja akateemisuutee ja luokkanousuihin liittyviä juttuja tulee ihan koko ajan.
Tuntuu että asiaa nostavat esille ihmiset, joille se oma napa (akateemisuus) on tärkeintä, ja sen kaivelun ympärille pitää parhaimmillaan rakentaa koko oma ura. Pahimpia ovat jotkut elämäkertatutkijat, kuten Katriina Järvinen. Todellisia solipsisteja.

Kateellisuustuulahdus

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla