Mitä ajattelet ihmisestä joka paiskoo ja koluaa kokoajan? Samaiset ihmiset myös rojahtaa julkisissa penkkiin, että vieressäkin tärähtää
Samat ihmiset myös huitovat kävellessään ja sohivat ilmaan.
Kaikkein häiritsevintä on kuitenkin tuo koluaminen kerrostalossa..
Mikä teitä vaivaa? :0. Onneksi itse asun ok talossa nykyään.
T. Ex kerrostaloasukas
Kommentit (51)
Ihmiset ovat suurimmalta osin melusaastetta!
MItähän noille 20 kadonneelle viestille on tapahtunut?
Tämä palsta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkerran asukkaani on tuollainen. Vaikea käsittää, miten koko ajan on pakko penkoa ja kolistella jotain.
Just tämä... Miksi niitä ovia täytyy aukoa ja sulkea jatkuvalla syötöllä, kun voisi vain antaa olla avoimina, jos on ees taas tarvetta käyttää niiden sisältöä?! Ei järkiä paljoa päätä pakota.
Niin, todellakin. Miksi on ovia? Mikä on niiden tarkoitus? Mikset ne voi vaan aina olla auki? Tätä se on av-palstan lukijoiden elämä. Suuria mysteereitä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä ihmisvihaajia näyttää palsta olevan täynnä. Inhotaan itkeviä miehiä, tunteellisia naisia ja äänekkäitä lapsia. Kaikkien vain pitäisi hissutella hiljaa, olla naama norsunv*tulla ja viivasuina tympeällä ilmeellä, ehkä vähän uteliaasti mulkoilla muita vain kuin joku juntti konsanaan.
Noilla samoilla suomalaiskansallisilla mykillä möllistelijöillä on kuitenkin yleensä kaipuu ryypiskelyyn ja kiroiluun sekä huonot peruskäytöstavat. Eli eivät ne palstan ihanneihmiset mitään viattomia pulmusia ole kuitenkaan.
En ainakaan itse halua olla tuollainen, vaan oma itseni.
Uli Uli, en itse ainakaan ole mikään ihmisvihaaja.. Ketuttaa vaan esim. Yläkerran asukas joka ilmeisesti pomppii tai jotain asunnossaan. Kun se herää, minä herään. Ei auta edes vastamelukuulokkeet. En edes tajua miten voi ravata yksiössä edestakaisin. Tai mitä lie tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä ihmisvihaajia näyttää palsta olevan täynnä. Inhotaan itkeviä miehiä, tunteellisia naisia ja äänekkäitä lapsia. Kaikkien vain pitäisi hissutella hiljaa, olla naama norsunv*tulla ja viivasuina tympeällä ilmeellä, ehkä vähän uteliaasti mulkoilla muita vain kuin joku juntti konsanaan.
Noilla samoilla suomalaiskansallisilla mykillä möllistelijöillä on kuitenkin yleensä kaipuu ryypiskelyyn ja kiroiluun sekä huonot peruskäytöstavat. Eli eivät ne palstan ihanneihmiset mitään viattomia pulmusia ole kuitenkaan.
En ainakaan itse halua olla tuollainen, vaan oma itseni.
Uli Uli, en itse ainakaan ole mikään ihmisvihaaja.. Ketuttaa vaan esim. Yläkerran asukas joka ilmeisesti pomppii tai jotain asunnossaan. Kun se herää, minä herään. Ei auta edes vastamelukuulokkeet. En edes tajua miten voi ravata yksiössä edestakaisin. Tai mitä lie tekee.
Meillä eletään hyvin hiljaa, mutta silti alakerran möllit käy valittamassa oven takana jos klo 22 jälkeen joku uskaltaa sulkea oven tai ikkunan, kun kolisee niin kamalasti. Korona on varmaan pahentanut tuonkin tyypin neuroosit kymmenkertaisiksi.
Ovien paiskominen ei kuulu kerrostaloon. Jos joku ajattelee, että hänellä on "oikeus" paiskoja ja häiritä naapureita, niin sitten on paiskojalla itsellään vakavia ongelmia tunneälyssä.
Ovien paiskomisesta on helppo siirtyä vaimonhakkaamiseen, lasten lyömiseen ja lemmikkieläimen rääkkäämiseen. Väkivaltaiset otteet tulevat esille myös äänenkäytössä. Huutaminen, musiikin pauhaaminen kovalla. Se on sitä aggressiivisuuden korostamista. "Kuunnelkaa, MINÄ olen täällä!"
Vierailija kirjoitti:
Ovien paiskominen ei kuulu kerrostaloon. Jos joku ajattelee, että hänellä on "oikeus" paiskoja ja häiritä naapureita, niin sitten on paiskojalla itsellään vakavia ongelmia tunneälyssä.
Ovien paiskomisesta on helppo siirtyä vaimonhakkaamiseen, lasten lyömiseen ja lemmikkieläimen rääkkäämiseen. Väkivaltaiset otteet tulevat esille myös äänenkäytössä. Huutaminen, musiikin pauhaaminen kovalla. Se on sitä aggressiivisuuden korostamista. "Kuunnelkaa, MINÄ olen täällä!"
Useimmat ihmiset kylläkin kotonaan "ovat täällä". Aikamoinen kynny smatto saa olla, että kotonaan esim. välttää puhumista tai ovien sulkemista sen takia, että siitä saattaa aivan pieni ääni kuulua johonkin naapuriin.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen kauhea tömistely, kolistelu ja rapistelu on raivostuttavaa. Oatko nämä sukua myös äänekkäästi syöville ja niille, jotka tekevät aina kaikenlaisia pikkuääniä, ynähdyksiä, niiskauksia, hymähtelyitä, henkäisyjä...
Minä olen toista äärilaitaa, en kehtaa edes kävellä kotonani (ok-talo) rennosti, aina päkiöillä ettei vain kuuluisi mitään ääniä.
Tälle henkilölle pitäisi myöntää joku Suomen kunniakansalaisuusmitali. Voiko enää suomalaisempaa olla?
Vierailija kirjoitti:
Ovien paiskominen ei kuulu kerrostaloon. Jos joku ajattelee, että hänellä on "oikeus" paiskoja ja häiritä naapureita, niin sitten on paiskojalla itsellään vakavia ongelmia tunneälyssä.
Ovien paiskomisesta on helppo siirtyä vaimonhakkaamiseen, lasten lyömiseen ja lemmikkieläimen rääkkäämiseen. Väkivaltaiset otteet tulevat esille myös äänenkäytössä. Huutaminen, musiikin pauhaaminen kovalla. Se on sitä aggressiivisuuden korostamista. "Kuunnelkaa, MINÄ olen täällä!"
Ovien paiskominen voimalla ja normaali ovien ja ikkunoiden avaaminen tai sulkeminen ovat eri asioita. Joitain häiritsi ihan se, että jostain vaimeasti kuului avattavan tai suljettavan oven ääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun faija. Kolaa ja koluaa, ihanku olis norsu päästetty taloon sisälle. Kaikesta tekemisestä lähtee todella kova ääni, jota säestää hirveä ähinä, puhina ja yksinpuhuminen. Oli ihanaa muuttaa kotoa pois...
Vanhenemisen myötä useimmille tulee jokin ihmeellinen ikä-ähkintä. Muuttuuko kaikki jotenki hankalaksi, en tiedä, mutta pelkkä sohvalta nouseminen aiheuttaa puhinaa tai yksinkertaisetkin toimet valittamista. Tähän liittyy yleensä painonnousu, joka omalta osaltaan vaikeuttaa liikkumista ja olemista, mikä on tietysti loogista.
Mä oon alkanut ähkimään! Paino noussut kyllä, bmi nyt 20.
Mutta naapuriin se ei kyllä taatusti kuulu 😁
N40
Olen tainnut kertoa tästä palstalla aiemminkin, mutta asuin aikoinaan tuollaisen miehen kanssa, jonka IHAN KAIKESTA tekemisestä syntyi meteliä. Kun mies vaikka rojahti asunnon toisessa päässä sohvalle, rysähti niin, että minä hyppäsin makuuhuoneessa puoli metriä säikähdyksestä ilmaan. Kävely oli kuin norsulauman rynnistystä, kuseminen kuului rappukäytävään asti, koko ajan jotain tipahti kädestä ja kolisi pitkin lattiaa, syömisestäkin kuului ihan hirveä läiske ja mäiske ja mutustus. Kaiken huippuna heräsin välillä yöllä siihen, kun mies ryysti vettä keittiössä ja ähki. Suhde ei kestänyt kovin kauaa yhteenmuuttamisen jälkeen, mihin yhtenä suurimpana syynä oli juuri tuo käsittämätön mekastaminen. Vielä monta kuukautta sen jälkeen kun mies oli muuttanut pois, minua hävetti aina kun törmäsin naapureihin rappukäytävässä, olin ihan varma että kaikki muistavat ikuisesti minun asuvan siinä meteliasunnossa.
Toiset ovat ajattelemattomia, omaehtoisia, jne, eivät ne tajua häiritsevänsä muita äänillään. Kaikki kun ollaan erilaisia.
Jos häiriintyy äänistä ja kolinoista, ei kannata asua kerrostalossa. Joku raja tietenkin myös elämisen äänillä, mutta sellaista normaalia ääntä kuuluu ollakin. Yölläkin saa vetää vessaa ja käydä suihkussa, jos on tarve. Huutaa ei saa, eikä huudattaa musiikkia tms turhaa meteliä.
Mun mies on tuollainen. Kaikesta saa kauhean metelin aikaiseksi. Välisti ihmettelee miten aterinlaatikkoakin voi penkoa kovaäänisesti ja pitkään. On kuin eläisi siinä Kummelin krapulasketsissä.
Syö myös äänekkäästi ja paiskoo ovia. Uutuutena myös kiukuttelee eikä huomaa itse olevansa koko ajan kiukkuinen. Kaikki siis täytyy tehdä jotenkin ääripäästi. Epäilen että saisi Aspergerdiagnoosin jos menisi tutkimuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Toiset ovat ajattelemattomia, omaehtoisia, jne, eivät ne tajua häiritsevänsä muita äänillään. Kaikki kun ollaan erilaisia.
Jos häiriintyy äänistä ja kolinoista, ei kannata asua kerrostalossa. Joku raja tietenkin myös elämisen äänillä, mutta sellaista normaalia ääntä kuuluu ollakin. Yölläkin saa vetää vessaa ja käydä suihkussa, jos on tarve. Huutaa ei saa, eikä huudattaa musiikkia tms turhaa meteliä.
Entäpä jos yläpuolen asukas ryskää, kolistelee, raahaa tavaroita edestakaisin, paukuttaa lujaa kaapinovia, pudottelee tosi painavia esineitä lattialle viiden minuutin välein ja vielä kantapääkävelee norsumaisella askelluksella jopa tunteja putkeen pienessä asunnossa. Aina lähtiessä ovi paiskataan hartiavoimin kiinni (vuorokaudenajasta piittaamatta) niin että oman eteiseni seinät tärähtävät. Yöllä saatetaan ryhtyä imuroimaan kovaäänisesti suulaketta kalusteisiin hakaten tai luukuttamaan musiikkia klo 02-04 pintaan. Saako tällaisesta jo häiriintyä? On normaaleja ja "normaaleja" elämisen ääniä ja tapoja.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä ihmisvihaajia näyttää palsta olevan täynnä. Inhotaan itkeviä miehiä, tunteellisia naisia ja äänekkäitä lapsia. Kaikkien vain pitäisi hissutella hiljaa, olla naama norsunv*tulla ja viivasuina tympeällä ilmeellä, ehkä vähän uteliaasti mulkoilla muita vain kuin joku juntti konsanaan.
Noilla samoilla suomalaiskansallisilla mykillä möllistelijöillä on kuitenkin yleensä kaipuu ryypiskelyyn ja kiroiluun sekä huonot peruskäytöstavat. Eli eivät ne palstan ihanneihmiset mitään viattomia pulmusia ole kuitenkaan.
En ainakaan itse halua olla tuollainen, vaan oma itseni.
Totta. Tänne palstalle on pesiytynyt vihaajia.. sen takia en käykään täällä kovin usein. Täällä vihataan elämää. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Olen tainnut kertoa tästä palstalla aiemminkin, mutta asuin aikoinaan tuollaisen miehen kanssa, jonka IHAN KAIKESTA tekemisestä syntyi meteliä. Kun mies vaikka rojahti asunnon toisessa päässä sohvalle, rysähti niin, että minä hyppäsin makuuhuoneessa puoli metriä säikähdyksestä ilmaan. Kävely oli kuin norsulauman rynnistystä, kuseminen kuului rappukäytävään asti, koko ajan jotain tipahti kädestä ja kolisi pitkin lattiaa, syömisestäkin kuului ihan hirveä läiske ja mäiske ja mutustus. Kaiken huippuna heräsin välillä yöllä siihen, kun mies ryysti vettä keittiössä ja ähki. Suhde ei kestänyt kovin kauaa yhteenmuuttamisen jälkeen, mihin yhtenä suurimpana syynä oli juuri tuo käsittämätön mekastaminen. Vielä monta kuukautta sen jälkeen kun mies oli muuttanut pois, minua hävetti aina kun törmäsin naapureihin rappukäytävässä, olin ihan varma että kaikki muistavat ikuisesti minun asuvan siinä meteliasunnossa.
Ai kamala, kuulostaa ihan hirveältä jo luettuna saati itse koettuna. Liian ääripään ihminen tavoiltaan, ei tosiaan jatkoon.
Vierailija kirjoitti:
Ikäänkuin olisivat aliaistiherkkiä, eli pyrkisivät saamaan jatkuvasti lisää jotain aistivirikettä koluamalla, metelöimällä, niistämällä kovaäänisesti ja kävelemällä voimakkain askelin. Yleensä ovat myös isokokoisia ja kömpelöitä. Eivät koskaan mieti, miltä he kuulostavat muiden korvin. Todella kiusallinen ihmistyyppi, varsinkin kerrostalon yläkerrassa asuessaan.
Kyllä 50 kg painava likka saa norsuefektion aikaan myös. Tosin n 20 huomautus poiki viimeinkin tulosta? Kiitos yläkertaan siitä, arvostan jos näin.
Olen sitä mieltä että vähintään asbergeri on yli puolella savolaisista. Se meteli huutelu koluaminen ja kirkuminen ja huutonauraminen ja päivittely päin naamaa on ihan eri levelillä kuin missään muualla maailmassa. Ja toljottaminen. Kasiien kanssa pysähdytään toljottelemaan :)
Mahtavaa, kun näkee jonkun kyttääjän stressaavan tästäkin.
Miten te noin tarkkaan kuuntelette? Ettekö tee mitään ulkosalla näin kauniina kevätpäivänä edes? Onko koko elämän tärkeintä sisältöä ja antia naapurin kolisteluiden kuuntelu?