Paras hautavärssy/ muistolause
Mistä näitä löytää? Jotain uutta, tai harvinaisempaa haluaisin löytää.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajalle ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa vaan kera nousevan aamun
luoksenne saavun
Ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.
Minä olen ylösnousemus ja elämä, joka uskoo minuun, saa elää vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka uskoo minuun ikinä kuole.
Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Jeesuksessa Kristuksessa meidän herrassamme.
Ota, Herra vastaan poisnukkuneen palvelijasi sielu
saata hänet lepäämään Pyhien joukkoon.
Päivänä kauniin xxx sammui sydän kultainen.
Lähtösi vaikea kestää on surumme suuri ja sanaton.
Lohtuna muistot rakkaat.
Ei nyt niin erikoinen, mutta itse pidän tästä.
Paljon tinasit
Paljon pilasit
Kunnes kolvis kylmeni
Jo ennen kuin minua olikaan , kaikki minun päiväni olivat luetut Sinun kirjaasi.
Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän. Yhtäkkiä vain huomaa, se päättyikin tähän.
Aikamme on lyhyt, syttyvä, sammuva kuin liekki.
Peruna on pyöreä
Peruna on soikea
Peruna on ruoka ihan oikea
Vierailija kirjoitti:
Paljon tinasit
Paljon pilasit
Kunnes kolvis kylmeni
Tämä! Olen oppinut lopun muodossa:
Viimein kolvisi kylmeni.
Ihanan harras.
Huis, hais hois.
Nyt sä lähdet tästä pelistä pois!
Lällällällällieru sulta pääsi viimeinen pieru
KOKOOMUS ON KUOLLUT JA TÄSSÄ HAUTAJAISVÄRSSY:
Petteri Orpo ei ymmärrä mitään... Ei ole olemassa puoluetta: koti, uskonto ja isänmaa... Kokoomuksen ovet kiinni ja lappu luukulle: SULJETTU! On sattunut puolueen kuolintapaus!
(Ehkäpä löydät ketjun jos kiinnostaa!)
Hei hulinaa sano emäntä ku kirnuun pieri
Cocco Billissä oli lause: Oli ja eli, ei elä enään.
Tuntematon sotilas, alusta loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Päivänä kauniin xxx sammui sydän kultainen.
Lähtösi vaikea kestää on surumme suuri ja sanaton.
Lohtuna muistot rakkaat.Ei nyt niin erikoinen, mutta itse pidän tästä.
Juuri tätä värssyä siskoni halusi äitimme kuolinilmoitukseen. Sanoin, että värssyssä ei ole sanaakaan totta mutta sisko ei antanut periksi. Ensinnäkin kuolinpäivä ei ollut kaunis vaan räntäsateinen ja tuulinen marraskuun päivä. Lähtö oli helpotus kaikille, eikä surumme tosiaankaan ollut suuri. Äiti sairasti pitkälle edennyttä alzhaimerin tautia, joka oli vuosia tehnyt hänet tavallistakin ilmeämmäksi. Muistot eivät olleet rakkaita, sillä lapsuudessamme äiti oli väkivaltainen ja holtiton alkoholisti. Sisko ja minä asuimme aika-ajoin sukulaisilla kun äiti oli menettänyt asuntomme ryyppäämisen takia. Usein saimme yöllä juosta ulos karkuun äidin "setiä", jotka yrittivät tunkeutua sänkyymme. Sukulaisemme teki lastensuojeluilmoituksen kun olimme teini-iässä. Saimme virkailijalta kehotuksen olla riitelemättä äitimme kanssa.
Anteeksi vuodatus, mutta aina kun näen näitä imeliä värssyjä, mietin mitä niiden takana oikein on.
Sen pituinen se.