Kutsumatta kylään tuleva sukulainen

Mikähän tälläisellä ihmisellä on liikkuu mielessä? Vai eikö vain välitä toisten rajoista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tule kutsumattomia sukulaisia kylään kun on tämä korona-aika.

Tähän vielä liittyen, tämä henkilö ei välitä tippaakaan mistään rajoituksista vaan kohauttelee niille olkapäitään. Ei ole muuttanut korona-aika heidän yllätys vierailuja ollenkaan ja me vielä on tarkoituksella kuten kuuluu, pidetty eteisyyttä kaikkiin ihmisiin. Hän ajattelee että jos me käydään kaupassa niin sieltä sen koronan voi saada ihan hyvin kuin myös hänen päiväkoti ikäiseltä lapseltaan, jolle on järjestämässä syntymäpäiväjuhlia ja olettaa että tullaan ihan kuten normaalistikin.

Näin tietenkin, että just tollainen ajattelee noin. Normitapaus ei edes änkeisi koko ajan. Mä mietin, että onko tällä tavalla käyttäytyvä ihminen huono lukemaan muiden sanattomia viestejä. Että näkisi ängetessään, ettei ole toivottu sillä hetkellä. Eli sillä on joku diagnoosi.

Vanha sanonta: vuoroin vieraissa käydään. Eli vierailulle ei sovi mennä kuin puolin ja toisin. Jos mäe en käy anopilla, ei hänkään tule mun kotiini. Sama ystävien kanssa.

Eipä tule yksikään vieras kutsumatta meille. Asumme kerrostalossa ja rappukäytävän alaovi on lukittu vuorokauden ympäri. Oven saa auki vain avaimilla. Ovessa ei ole soittokelloa, ovipuhelinta tai mitään muutakaan laitetta, millä saisi yhteyden talon sisäpuolelle. Emme ole luovuttaneet avaimia kenellekään (isä, äiti, sisko, veli, anoppi, appiukko) joten yllätysvieraita ei tule.

Korona-aikaan ei kyläillä, piste.

Me asumme miehen omistamassa talossa ja hänellä kävi aiemmin vieraita myös kutsumatta/ilmoittamatta. Kaikille on kerrottu, että jatkossa toivomme, että vierailusta sovitaan etukäteen ja kaikki sitä myös noudattavat. Mutta korona-aikaan ei tule sisälle kukaan.

Kielto kannattaa sanoa heti isoilla kirjaimilla. Ja yksitellen.

Maalla entisaikaan oli ihan normia kyläillä spontaanisti.

Joillekin on vaan pakko olla vähän ilkeä, jotta he ymmärtäisivät mikä on sopivaa ja mikä ei. '

Minusta siinä ei ole sinällään mitään pahaa, että tulee kysymättä kylään, mutta silloin pitää hyväksyä se, että joskus tai jopa usein ovelta käännytetään pois.

Jos joku suuttuu siitä, ettei voi tulla teille yllätysvierailulle silloin, kun te olette juuri menossa saunaan, joutaa suuttuakin.

Jotkut ihmiset on sellaisia, etteivät ymmärrä tällaisia ns. rajoja. Lisävaikeutta tekee, jos joku nuoremman polven sukulainen on ostanut ns. sukutalon, esim. mummolan tai minä se paikka sitten aiemmin onkaan toiminut.

Vaikka järjellä ajatellen tuntuisi, että kyllä kai jokainen ymmärtää, jos ihan nätisti sanoo että meille saa kyllä tulla mutta toivotaan vieraiden soittelevan etukäteen ja sopivan asiasta meidän kanssa - niin tosiaankaan näin ei aina ole. Tuosta saa myös hyvin isoja draamoja aikaan.

Esimerkiksi meidän perhe tykkää kyllä siitä, että sukulaisia käy, mutta yllätysvierailut tuntuu ahdistavilta.

Ollaan mainittu tästä niille, jotka näitä yllätysvierailuja on harrastelleet. Osa on suhtautunut tosi asiallisesti ja osalle ei vaan mene perille, ja sama jatkuu. Jos ei olla oltu kotona tai ollaan oltu esim. saunassa, eikä olla siksi edes kuultu kun ovella on joku käynyt (meillä ei ole ovikello toiminnassa) niin hirveät raivot siitä, että kun ei ovea avata/ei ole vastaanottoa/paska lapsi perheineen ei päivystä koko ajan kylävieraita/mikä sitä miniää oikein vaivaa kun ei avata.

No voi perkele, eikö olla toivottu että soitelkaa ja sopikaa siitä tulostanne, kuinka vaikeaa se voi olla? Kyllä, olen periaatteessa kolmen lapsen kanssa päivisin kotona, mutta tehdään myös hyvin paljon muuta eikä tosiaankaan vain istuta täällä päivystämässä josko joku tulisi. Samoin myös iltaisin, kun mies ei ole töissä: retkeillään, käydään lenkillä tms. liikkumassa, käydään kahvilla, kaupassa tai mitä nyt sitten tehdäänkin.

Joskus on myös pamahdettu kylään klo 21 selvittelemään jotakin täysin jonninjoutavaa, ja ihmetellään, miksi tunnelma on vaivautunut.

Tai viestejä laitellaan jostain yhdentekevästä 21-22.30 ja ihmetellään että mikä siinä on kun ei vastausta saa. Myös aina kun tiedetään meidän olevan jossain omalla menolla tai vaikkapa lomareissulla, tämä whatsappviestipommitus alkaa. Olisi hauska tietää, mikä tuossakin on ideana; eikö tule mieleen, että voi vaihtaa jonkun muutaman viestin, mutta ei ehkä ole asianmukaista olettaa että kukaan perheestä haluaisi viettää lomaa puhelimellaan tehden selkoa milloin mistäkin lomaan tai sen viettämiseen liittyvästä asiasta. Nykyään puhelimet onkin paljolti äänettömällä tai kiinni, kun lomaillaan. Ikävää, mutta antaa enemmän lomafiilistä...

up

Vierailija kirjoitti:

Maalla entisaikaan oli ihan normia kyläillä spontaanisti.

Maalla entisaikaan ei eletty niin hektisessä maailmassa kuin nyt. Kun koko päivän on kodin ulkopuolella töissä ja suuri osa työssään paljon tekemisissä vieraiden ihmisten kanssa, kaipaa kotona enää rauhaa ja lepoa. Maalla tapasin päivän aikana lehmiä ja omia perheenjäseniä. Ehkä siinä kaipasi vaihtelua?

Vierailija kirjoitti:

Hän on sellainen, että tiedän loukkaantuvan suuresti jos sanon että olisi kiva kun soittaisitte etukäteen. Asuu sen verran lähellä että ilmeisesti kokee ettei tarvitse turhia soitella kunhan tulevat katsomaan jos ollaan kotona. ja kai kokee että ollaan jotenkin läheisiä kun hänellä ei ole muita kavereita tai sukulaisia ketä tapaisi äitiään lukuunottamatta.

Tuon saunaan meno -episodin jälkeen eivät ole nyt hetkeen käyneet, olisiko siitä ehkä tajunnut että voisi olla kohteliasta ilmoittaa tulosta ensin. Hän myös tekee sitä että lapsensa kun kysyy että voidaanko me jäädä tänne leikkimään/ yöksi/kylään tai muuta niin vastaa lapselle että "kysyppä tätiltä mitä mieltä se on...." eikä sano että ei kun nyt mennään omaan kotiin. Sitten on tosi ikävä aina joutua heidän lapsille sanoa että nyt ette voi jäädä tai tulla sisään kun on muuta.

Ap

Jos hän ei nyt ole pitkään aikaan käynyt, niin voisitko kutsua hänet ja lapset teille kylään esimerkiksi parin päivän päästä (siis nyt ehdottaa tapaamista vaikka viikonloppuna) ja osoittaa, että tapaaminen toimii niinkin? Luultavasti teidän perhe on sukulaiselle suuri henkireikä ja apu, jos kerran on yksin lasten kanssa eikä muita ole ihan lähiseudulla. Tilanne on vähitellen  ehkä mennyt siihen että nähdäkseen teitä hänen on pakko vain väkisin tunkea kylään ja erityisesti koska asia sinua häiritsee, et itse ole häneen aktiivisesti yhteydessä. Voithan samalla todeta, että viimeksi oli tosiaan aika huono hetki kun oltiin juuri saunaan menossa ja meidän aikatauluihin tällainen etukäteen sopiminen toimisi paremmin.

Hyökkäys on paras puolustus 🚀. Soita ja kutsu heidät kylään vaikka viikon kuluttua ja sano, että jutellaan silloin. Vierailun päättyessä ehdotat seuraavaa tapaamiskertaa kuukauden kuluttua.

Tuo on empatia kyvyttömyyttä ja sitä, että rouvan vanhemmat eivät ole opettaneet rajoja mahdollisesti omassa sekä, että toisten ihmisten kohtelussa, kohtaamisessa.

Ajattelevat vain ja ainoastaan aina omaa etuaan.

Vierailija kirjoitti:

Välit poikki tommoseen.

Suoraan vaan välit poikki ilman, että koittaa sopia pelisäännöistä? Okei.

Jos et kehtaa suoraan huomauttaa ongelmasta sukulaisille, miten olisi tämä: ole mahdollisimman huono emäntä/isäntä. Vastaile ja kommentoi kaikkeen väsyneesti ja välinpitämättömästi, lähde kesken keskustelun vaikka "päiväunille" tai aloita joku suursiivous, jonka aikana muut eivät voi istua rauhassa. Samalla valittelet miten hirveästi kotitöitä on jäänyt tekemättä ja miten et yhtään jaksaisi, mutta pakko on! Laita soimaan äänekästä taustamusiikkia, siivoustahtia nopeuttamaan.

Älä tarjoa mitään ruokaa tai juotavaa, ja jos vieraat ovat aikeissa omin nokkineen ottaa, ala valittaa miten ruoka maksaa nykyään niin kauheasti ja kaapit aina tyhjiä kun lapset ovat siinä iässä että syövät paljon. Omien lastesi älä anna joutua ilmaisiksi lastenvahdeiksi, muista huomautella aina suureen ääneen miten heillä on paljon läksyjä ja kokeita, joihin menee aikaa.

Näin sukulaisesi saa sen kuvan, että teidän luona on ikävä ilmapiiri, eikä enää halua tulla varoittamatta käymään.

Meillä appivanhemmat ja miehen sisko marssivat kylään milloin sattui huvittamaan. Sisälle pääsivät, kun lapset avasivat oven ja sitten vaan marssittiin peremmälle. Alkuun sanottiin, että toivotaan, että soitettais ja kysyttäis etukäteen sopiiko. Hirveä meteli siitä syntyi ja raivoamine, ettei sukulaisille noin sanota. Lopulta pistettiin välit poikki - ei avattu ovea ja muutettiin pois. Puhelimeen vastattiin. Alkuun soittelivat ja parkuivat, että eivät tajua " mitä me tehtiin väärin". Mies selitti kärsivällisesti, mistä oli kyse ja selitystä seurasi aina anopin tai siskon raivoaminen ja syyllistäminen. Lopulta ei enää vastattu edes puhelimeen.

Vierailija kirjoitti:

Mun anoppi teki tuota samaa. Kävi joka päivä, parhaimpina useamman kerran. Ensin tuli omilla avaimilla sisään. Avaimet otettiin pois. Jos ovi oli lukossa eikä avattu, alkoi soitella ja kulki talon ympäri ja kurkki ikkunoista sisään. Oli "huolissaan" että jotain on tapahtunut.

Ei sitä varmaan olisi haitannut vakka sinulle olisi jotain käynytkin.

Vierailija kirjoitti:

Mun anoppi teki tuota samaa. Kävi joka päivä, parhaimpina useamman kerran. Ensin tuli omilla avaimilla sisään. Avaimet otettiin pois. Jos ovi oli lukossa eikä avattu, alkoi soitella ja kulki talon ympäri ja kurkki ikkunoista sisään. Oli "huolissaan" että jotain on tapahtunut.

Meillä appi oli tuollainen.

Muutettiin 150 km päähän. Auttoi.

eli miehen sukulaiset on teille paskaa, ihmisiä nekin on.