Lue keskustelun säännöt.
Mulla todettiin esidiabetes ja uudet elämäntavat ei vaan onnistu!
01.04.2021 |
Nytkin maha täynnä kebabia ja suklaata, ja sydän tykyttää :( auttaako pieni kävely verensokeriin?
Mistä olette saaneet motivaatiota muutokseen? (Näen tulevaisuuden jotenkin ankeana, pupun ruokaa ja ähkimistä)
Kommentit (290)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka "normaalit" ihmiset ehtii punnertaa salilla, treeneissä, kisoissa, jne. tuntikausia useana päivänä viikosta ja vielä käydä töissä? Ei muuta elämää?
Liikunta voi olla juuri sitä elämää. Sitä paitsi vaikka työ vie noin puolet hereilläoloajasta, ja siitä toisesta puolikkaasta liikkuu tunnin päivässä, jää vielä aivan tolkuttomasti aikaa maata sohvalla, tai mitä nyt sitten haluaakin tehdä.
ÖÖÖÖÖööööö....... Siihen "tunnin liikuntaan" kun lisää tunnin matkat suuntaansa, lämmittelyt, loppuverryttelyt, peseytymiset, jne. niin aikaa on mennyt vähintään sen 4h. Harvalla kuitenkaan on kotona kuntosalia.
Lisäksi jos käy tavoitteellisen treenaamisen sijaan jossain tunnin kävelyllä niin se on ihan yhtä tyhjän kanssa, ei nouse syke, eikä pala kalorit kuin marginaalisissa määrin. Ainoastaan jollekin eläkeläisille on hyötyä.
Siihen tuntiin voi jo sisältyä alku- ja loppuverryttely. Eikä ihan oikeasti tarvitse treenata tavoitteellisesti, että voi olla terve. Lihaskuntoharjoittelu on tarpeellista jokaiselle, mutta ei sen tarvitse mennä äärimmäisyyksiin. Kävellessä nousee kyllä syke kun kävelee reippaasti, varsinkin jos ottaa sauvat mukaan, ja kun tarpeeksi pitkään kävelee, saattaa ennen pitkää pystyä juoksemaankin. Liikuntaa ei kannata ajatella vain kalorien polttamisena. Kevyempikin liikunta auttaa ihan merkittävästi mm. rasvamaksan parantamisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka "normaalit" ihmiset ehtii punnertaa salilla, treeneissä, kisoissa, jne. tuntikausia useana päivänä viikosta ja vielä käydä töissä? Ei muuta elämää?
Missä kisoissa ja mitä tuntikausia?
Suunnistus, juoksu, salibandy ja mitä muita noita suosittuja harrasteita onkaan. Osalla menee leireillä niin kauan että pitää olla pois töistäkin sen takia.
En tunne ainuttakaan aikuista, joka harrastaisi noin tavoitteellisesti, mutta tunnen lukuisia säännöllisesti liikkuvia hyväkuntoisia ja terveitä aikuisia.
Aika moni ylipainoinen näyttää pitävän hyvää terveellistä ruokaa ankeana. Itseäni ajatus kebabista ja suklaasta ällöttää.
Aloittaisin melkein kävelylenkeistä. Ne piristävät, ja kohottavat oikeasti mielialaa. Lenkin jälkeen ei edes tee mieli mättää älyttömiä määriä herkkuja. Minulla ainakin suorastaan vähentää ruokahalua ja etenkin iltasyömistä.
Kävele vaikka vain 20 minuuttia päivässä. Kunhan teet sitä usein, viisi kertaa viikossa. Aikaa tuhon ei oikeasti mene, sen kun laittaa ulkovaatteet päälle ja lähtee ulos. Kunto nousee nopeasti, ja matka pitenee kuin itsestään. Aloita jo tänään, ulkona paistaa aurinko! Auttaa muuten myös uniongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se on ihan AP:n oma valinta. Jos haluat lähteä täältä nopeammin, niin jatka samaan malliin.
Kebabin ja salaatin väliin mahtuu kuitenkin aika laaja kirjo hyvää ja terveellistä ruokaa.
Juu, kai se pitää odottaa niitä lääkkeitä.
ApSitten kun saat ne lääkkeet, sinun pitää joka tapauksessa laittaa elämäntapasi kuntoon. Se on helpompi ja järkevämpi tehdä jo nyt. Tai sitten vain annat mennä, otat ensimmäiset lääkkeet ja odotat, että lääkkeitä lisätään ja vähitellen alat myös pistää insuliinia, menet aina vain huonompaan kuntoon, kärsit parantumattomista haavoista, menetät lopulta jonkun raajan jne. Sitten voi vähän harmittaa.
Ei se ihan noin mene :D kaverilla ollut lääkkeet kohta 20v ja hyvin näkee, jalat toimii ja haavat paranee. Ylipainoa hällä 45kg.
ApSeuraavan 20 vuoden päästä tilanne voi jo olla jotain ihan muuta. Sinä puolestasi voit vielä estää diabeteksen kokonaan. Sinun on joka tapauksessa tehtävä ennemmin tai myöhemmin valinta, laitatko terveytesi etusijalle vai annatko taudin edetä ja tuhota terveytesi lopullisesti. Usko pois, et halua tuota jälkimmäistä ja jos valitset sen, tulet myöhemmin katumaan sitä.
Onhan tää valinnan paikka, lyhyt elämä nauttien tai pitkä elämä askeettisesti.
Yritän vielä kerran, jos ei onnistu, niin olkoot.
ApOnko se sitten aidosti nautinnollista miten nyt elät? Nautitko siitä ateriastasi edelleen, kun vatsasi on täynnä ja olo on tukala? Sitä paitsi sinun ei tarvitse luopua kaikesta, jo pelkkä vähentäminen riittää pitkälle.
No tunti eteenpäin, niin en nauti, väsyttää. Mutta käytän kyllä illalla unilääkkeenä överisyömistä,kun.huomasin, että se laittaa nykyään väsyttämään.
Puoli vuotta tässä yrittänyt, ei oikein onnistu siksikään, kun ärsyttää, kun mies saa vetää vieressä naamaansa mitä vaan ja mun pitäisi rajoittaa :/
Ap
Tuosta pitäisi olla huolissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä vaiheessa sairastumisen voi vielä estää. Minä ottaisin niskasta kiinni itseäni. Syödä ehtii myöhemminkin kun ensin laihtuu.
En ole ravintoterapeutti tai lääkäri, mutta kokeilisin pätkäpaastoa; voit syödä vaikka herkullisen hampurilaisen joka päivä, kunhan hiljennät syömistä ja lopulta lopetat sen tiettyyn kellonaikaan mennessä eikä seuraavaan päivään ole kovinkaan pitkä aika. Illalla voit kuunnella pientä nälkää syöden vaikka sekajuureksia ja tiedät laihtuvasi eli saat molempien elämäntyylien parhaat puolet samana päivänä.
Kannattaa tutustua lisäravinteisiin myös; niitä on valtavasti erilaisia, mutta itsellä on kierrossa nyt esim.pycnogenol, kurkuma, inkivääri, Omega 3, Q10 jne. ja näillä on myönteistä diabetesvaikutusta.
Lisäksi tutustu superruokiin ja sisällytä niitä joka päivälle, vaikka et vielä osaisikaan säädellä syömistä kokonaan. Syö vaikka pussillinen makeita kranaattiomenan siemeniä päivässä; niissä on hyvin vähän kaloreita, mutta auttavat ehkäisemään kaikenlaisia sydän- ja verisuonitauteja. Mitä enemmän saat sisällytettyä tällaisia terveyden pelastajaruokia päivittäiseen ruokavalioon, sitä vähemmän tilaa jää herkuille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siirry prosessoimattomaan vegaaniruokavalioon. Ei tule niin paljon houkutuksia ja keho kiittää.
Kaupassa keskityt heviosastoon ja pysyt kaukana herkkuhyllyistä.
Parempi olo tulee jo parissa päivässä.
Toivottavasti oppisit arvostamaan itseäsi ja kehoasi enemmän. Terveellinen ja ravinnerikas ruoka piristää lopulta koko mieltä ja jaksaminen paranee, joka motivoi lisää. Alku on aina pahin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei oma hengenmeno riitä motivaatioksi läskille, niin peli on menetetty.
Vierailija kirjoitti:
En ole ravintoterapeutti tai lääkäri, mutta kokeilisin pätkäpaastoa; voit syödä vaikka herkullisen hampurilaisen joka päivä, kunhan hiljennät syömistä ja lopulta lopetat sen tiettyyn kellonaikaan mennessä eikä seuraavaan päivään ole kovinkaan pitkä aika. Illalla voit kuunnella pientä nälkää syöden vaikka sekajuureksia ja tiedät laihtuvasi eli saat molempien elämäntyylien parhaat puolet samana päivänä.
Kannattaa tutustua lisäravinteisiin myös; niitä on valtavasti erilaisia, mutta itsellä on kierrossa nyt esim.pycnogenol, kurkuma, inkivääri, Omega 3, Q10 jne. ja näillä on myönteistä diabetesvaikutusta.
Lisäksi tutustu superruokiin ja sisällytä niitä joka päivälle, vaikka et vielä osaisikaan säädellä syömistä kokonaan. Syö vaikka pussillinen makeita kranaattiomenan siemeniä päivässä; niissä on hyvin vähän kaloreita, mutta auttavat ehkäisemään kaikenlaisia sydän- ja verisuonitauteja. Mitä enemmän saat sisällytettyä tällaisia terveyden pelastajaruokia päivittäiseen ruokavalioon, sitä vähemmän tilaa jää herkuille.
Kun keskittyy terveelliseen prosessoimattomaan ruokaan, ei tarvitse mitään kalliita superfoodeja ja lisäravinteita.
Hampurilaisen voi syödä silloin tällöin, jokapäiväiseen ravintoon ei kannata prosessoitua roskaa sisällyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka "normaalit" ihmiset ehtii punnertaa salilla, treeneissä, kisoissa, jne. tuntikausia useana päivänä viikosta ja vielä käydä töissä? Ei muuta elämää?
Normaalit ihmiset eivät suinkaan punnertele salilla, treeneissä, kisoissa jne. tuntikausia viikoittain työssäkäynnin ohella. Normaalit ja normaalipainoiset kävelevät/pyöräilevät silloin tällöin töihin, välttävät hissiä, imuroivat, ulkoilevat esim. viikonloppuisin ine.....ja ennen kaikkea he syövät kutakuinkin terveellisesti (lautasmalli!). Normaalit elävät täyttä elämää.
Mulla ainakin verensokerit ampaisee todella nopeasti korkealle kaikista sosekeitoista. Johtuu varmaan siitä, että elimistön ei tarvitse itse sulatella niitä kasviksia, kun on jo valmiiksi sosemuodossa kun menee vatsalaukkuun. Hyviä ne ois, mutta harvoin syön just siksi, että niitten syömisten jälkeen silmät ei enää meinaa pysyä auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka "normaalit" ihmiset ehtii punnertaa salilla, treeneissä, kisoissa, jne. tuntikausia useana päivänä viikosta ja vielä käydä töissä? Ei muuta elämää?
Normaalit ihmiset eivät suinkaan punnertele salilla, treeneissä, kisoissa jne. tuntikausia viikoittain työssäkäynnin ohella. Normaalit ja normaalipainoiset kävelevät/pyöräilevät silloin tällöin töihin, välttävät hissiä, imuroivat, ulkoilevat esim. viikonloppuisin ine.....ja ennen kaikkea he syövät kutakuinkin terveellisesti (lautasmalli!). Normaalit elävät täyttä elämää.
Nimenomaan. Normaaleilla ihmisillä normaali kuntoliikunta on niin normaali osa normaalia elämää, ettei sitä tarvitse suorittaa siksi että pääsisi elämään jotain muuta elämää.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaisin melkein kävelylenkeistä. Ne piristävät, ja kohottavat oikeasti mielialaa. Lenkin jälkeen ei edes tee mieli mättää älyttömiä määriä herkkuja. Minulla ainakin suorastaan vähentää ruokahalua ja etenkin iltasyömistä.
Kävele vaikka vain 20 minuuttia päivässä. Kunhan teet sitä usein, viisi kertaa viikossa. Aikaa tuhon ei oikeasti mene, sen kun laittaa ulkovaatteet päälle ja lähtee ulos. Kunto nousee nopeasti, ja matka pitenee kuin itsestään. Aloita jo tänään, ulkona paistaa aurinko! Auttaa muuten myös uniongelmiin.
Kävelen kyllä työmatkat n. 3km suuntaansa ja koiran kanssa kävelen myös. Nämä ei ole mitenkään auttaneet, näitä tein jo ennen kuin menin siihen Sokerirasituskokeeseen.
Tää älytön ahminta pitää saada loppumaan, puolessa vuodessa tullut se 3kg. Soitan pääsiäisen jälkeen tk, ja koitan saada apua tähän.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se on ihan AP:n oma valinta. Jos haluat lähteä täältä nopeammin, niin jatka samaan malliin.
Kebabin ja salaatin väliin mahtuu kuitenkin aika laaja kirjo hyvää ja terveellistä ruokaa.
Juu, kai se pitää odottaa niitä lääkkeitä.
ApSitten kun saat ne lääkkeet, sinun pitää joka tapauksessa laittaa elämäntapasi kuntoon. Se on helpompi ja järkevämpi tehdä jo nyt. Tai sitten vain annat mennä, otat ensimmäiset lääkkeet ja odotat, että lääkkeitä lisätään ja vähitellen alat myös pistää insuliinia, menet aina vain huonompaan kuntoon, kärsit parantumattomista haavoista, menetät lopulta jonkun raajan jne. Sitten voi vähän harmittaa.
Ei se ihan noin mene :D kaverilla ollut lääkkeet kohta 20v ja hyvin näkee, jalat toimii ja haavat paranee. Ylipainoa hällä 45kg.
ApSeuraavan 20 vuoden päästä tilanne voi jo olla jotain ihan muuta. Sinä puolestasi voit vielä estää diabeteksen kokonaan. Sinun on joka tapauksessa tehtävä ennemmin tai myöhemmin valinta, laitatko terveytesi etusijalle vai annatko taudin edetä ja tuhota terveytesi lopullisesti. Usko pois, et halua tuota jälkimmäistä ja jos valitset sen, tulet myöhemmin katumaan sitä.
Onhan tää valinnan paikka, lyhyt elämä nauttien tai pitkä elämä askeettisesti.
Yritän vielä kerran, jos ei onnistu, niin olkoot.
ApOnko se sitten aidosti nautinnollista miten nyt elät? Nautitko siitä ateriastasi edelleen, kun vatsasi on täynnä ja olo on tukala? Sitä paitsi sinun ei tarvitse luopua kaikesta, jo pelkkä vähentäminen riittää pitkälle.
No tunti eteenpäin, niin en nauti, väsyttää. Mutta käytän kyllä illalla unilääkkeenä överisyömistä,kun.huomasin, että se laittaa nykyään väsyttämään.
Puoli vuotta tässä yrittänyt, ei oikein onnistu siksikään, kun ärsyttää, kun mies saa vetää vieressä naamaansa mitä vaan ja mun pitäisi rajoittaa :/
ApTuosta pitäisi olla huolissaan.
Käytän tätä enemmän ehkä päiväuniin nykyään, kun löysin melatoniini valmisteen iltoihin.
Juu ei varmaa hyvää tee, mutta olen tosi huono muuten nukahtamaan päivällä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei oma hengenmeno riitä motivaatioksi läskille, niin peli on menetetty.
No tarkoitus on vielä kerran yrittää parantaa syömistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se on ihan AP:n oma valinta. Jos haluat lähteä täältä nopeammin, niin jatka samaan malliin.
Kebabin ja salaatin väliin mahtuu kuitenkin aika laaja kirjo hyvää ja terveellistä ruokaa.
Juu, kai se pitää odottaa niitä lääkkeitä.
ApSitten kun saat ne lääkkeet, sinun pitää joka tapauksessa laittaa elämäntapasi kuntoon. Se on helpompi ja järkevämpi tehdä jo nyt. Tai sitten vain annat mennä, otat ensimmäiset lääkkeet ja odotat, että lääkkeitä lisätään ja vähitellen alat myös pistää insuliinia, menet aina vain huonompaan kuntoon, kärsit parantumattomista haavoista, menetät lopulta jonkun raajan jne. Sitten voi vähän harmittaa.
Ei se ihan noin mene :D kaverilla ollut lääkkeet kohta 20v ja hyvin näkee, jalat toimii ja haavat paranee. Ylipainoa hällä 45kg.
ApSeuraavan 20 vuoden päästä tilanne voi jo olla jotain ihan muuta. Sinä puolestasi voit vielä estää diabeteksen kokonaan. Sinun on joka tapauksessa tehtävä ennemmin tai myöhemmin valinta, laitatko terveytesi etusijalle vai annatko taudin edetä ja tuhota terveytesi lopullisesti. Usko pois, et halua tuota jälkimmäistä ja jos valitset sen, tulet myöhemmin katumaan sitä.
Onhan tää valinnan paikka, lyhyt elämä nauttien tai pitkä elämä askeettisesti.
Yritän vielä kerran, jos ei onnistu, niin olkoot.
ApOnko se sitten aidosti nautinnollista miten nyt elät? Nautitko siitä ateriastasi edelleen, kun vatsasi on täynnä ja olo on tukala? Sitä paitsi sinun ei tarvitse luopua kaikesta, jo pelkkä vähentäminen riittää pitkälle.
No tunti eteenpäin, niin en nauti, väsyttää. Mutta käytän kyllä illalla unilääkkeenä överisyömistä,kun.huomasin, että se laittaa nykyään väsyttämään.
Puoli vuotta tässä yrittänyt, ei oikein onnistu siksikään, kun ärsyttää, kun mies saa vetää vieressä naamaansa mitä vaan ja mun pitäisi rajoittaa :/
ApTuosta pitäisi olla huolissaan.
Käytän tätä enemmän ehkä päiväuniin nykyään, kun löysin melatoniini valmisteen iltoihin.
Juu ei varmaa hyvää tee, mutta olen tosi huono muuten nukahtamaan päivällä.
Kai tajuat, että tuo kertoo siitä, ettei kehosi jaksa käsitellä syömääsi sokeria? Parempi olisi lopettaa ainakin säännöllinen päivänukkuminen, niin pystyt ehkä nukahtamaan illalla ilman melatoniinia.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin verensokerit ampaisee todella nopeasti korkealle kaikista sosekeitoista. Johtuu varmaan siitä, että elimistön ei tarvitse itse sulatella niitä kasviksia, kun on jo valmiiksi sosemuodossa kun menee vatsalaukkuun. Hyviä ne ois, mutta harvoin syön just siksi, että niitten syömisten jälkeen silmät ei enää meinaa pysyä auki.
Mitä se kasvissosekeitto sisältää?
Jaa, ap on taas tämä provoilija.