"Ei sovi tällä hetkellä kustannusohjelmaamme" -lause kustantamon vastauksessa – tarkoittaako, että kirja on heidän mielestä huono?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kustantamoilla ole aikaa antaa mitään palautteita. Jos he olisivat halunneet nähdä parannellun version, se olisi kyllä selvästi sanottu. Mitään suosituksia ja suhteita ei tarvita myöskään, jos käsikirjoitus on hyvä. Kustantaja näkee onko se hyvä jo ensimmäiseltä sivulta. Kateellisten puhetta, että pitäisi olla valmiiksi julkkis. Julkkujen kirjoja julkaistaan, mutta suurin osa kirjoista on ihan tavallisten ihmisten tekemiä, ainoastaan laadukkaita.

Ei tarvitse olla valmiiksi julkkis, mutta ihan täysi fakta on, että myös hyviä kässäreitä jää julkaisematta. Julkaisuprosentti on niin pieni. Nykyään jo suositut, tarinoillaan rikastuneet kirjailijatkin ovat saaneet ennen menestystään niitä hylsyjä useaan otteeseen, esim. J. K. Rowling, Stephen King, Brandon Sanderson ja monet, monet muut. Sitten jossain vaiheessa tärppää, jos tärppää.

Älä luovuta, AP! Lähetä käsikirjoitus muillekin kustantamoille.

Niin tai sitten kirjoitat sen uudestaan. Ei se mene niin, että sinulla on käsissäsi  automaattisesti aarre, jota ei ymmärretä tai löydetä, vaan sinulla on käsissäsi jotakin, josta voi tulla hiomalla timantti tai olla tulematta. Jos ei tule, etsi uusi aihe. Jos tulee, hyvä, olet osoittanut tarvittavaa pitkäjänteisyyttä.

Kukaan noista edellämainituista ei ole päässyt läpi heti ensimmäisellä raakaversiollaan, vaan he ovat joutuneet hinkkaamaan ja kehittämään tekstiään ihan sairaasti. Kutsumuskirjailija tekee sen kyllä itsenäisesti eikä tarvitse motivointia ulkopuolelta. Pitää olla kirjoittamisen halu ja pakko siellä mielessä. Koska itselle sitä tekstiä tehdään loppujen lopuksi.

Olen samaa mieltä kanssasi. Hioa pitää vielä paljon ja työkin on vasta alussa. Uskon ideaani syvästi ja aion vielä hankkia sen kustannussopimuksen. Tämä on nimittäin tarina, joka ansaitsee tulla julkaistuksi - ja jonka ihmiset haluavat kuulla!

Kiitos kaikille vastauksista ja kannustuksesta!

Ap

Editorin vinkki: ”Uskon ideaani syvästi” ei ole hyvää suomea. Sen sijaan ”Uskon ideaani vahvasti” tai ”Uskon ideaani vakaasti” sen sijaan ovat. En myöskään itse kirjoittaisi saatekirjeeseen tuollaista nollafraasitason hissipuhetekstiä, että tarina ansaitsee tulla julkaistuksi - markkinointia varten on ihan omat kirjoittajat, kirjailijoilta odotetaan laadukasta sisältöä.

Meille aikanaan opetettiin koulussa että "vahvasti" viittaa vahvaan (esim lihasvoimaan), eikä ole hyvää suomea käyttää sitä tuolla tavoin. Mutta onhan tämäkin tietysti voinut muuttua... t. ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kustantamoilla ole aikaa antaa mitään palautteita. Jos he olisivat halunneet nähdä parannellun version, se olisi kyllä selvästi sanottu. Mitään suosituksia ja suhteita ei tarvita myöskään, jos käsikirjoitus on hyvä. Kustantaja näkee onko se hyvä jo ensimmäiseltä sivulta. Kateellisten puhetta, että pitäisi olla valmiiksi julkkis. Julkkujen kirjoja julkaistaan, mutta suurin osa kirjoista on ihan tavallisten ihmisten tekemiä, ainoastaan laadukkaita.

Ei tarvitse olla valmiiksi julkkis, mutta ihan täysi fakta on, että myös hyviä kässäreitä jää julkaisematta. Julkaisuprosentti on niin pieni. Nykyään jo suositut, tarinoillaan rikastuneet kirjailijatkin ovat saaneet ennen menestystään niitä hylsyjä useaan otteeseen, esim. J. K. Rowling, Stephen King, Brandon Sanderson ja monet, monet muut. Sitten jossain vaiheessa tärppää, jos tärppää.

Älä luovuta, AP! Lähetä käsikirjoitus muillekin kustantamoille.

Niin tai sitten kirjoitat sen uudestaan. Ei se mene niin, että sinulla on käsissäsi  automaattisesti aarre, jota ei ymmärretä tai löydetä, vaan sinulla on käsissäsi jotakin, josta voi tulla hiomalla timantti tai olla tulematta. Jos ei tule, etsi uusi aihe. Jos tulee, hyvä, olet osoittanut tarvittavaa pitkäjänteisyyttä.

Kukaan noista edellämainituista ei ole päässyt läpi heti ensimmäisellä raakaversiollaan, vaan he ovat joutuneet hinkkaamaan ja kehittämään tekstiään ihan sairaasti. Kutsumuskirjailija tekee sen kyllä itsenäisesti eikä tarvitse motivointia ulkopuolelta. Pitää olla kirjoittamisen halu ja pakko siellä mielessä. Koska itselle sitä tekstiä tehdään loppujen lopuksi.

Olen samaa mieltä kanssasi. Hioa pitää vielä paljon ja työkin on vasta alussa. Uskon ideaani syvästi ja aion vielä hankkia sen kustannussopimuksen. Tämä on nimittäin tarina, joka ansaitsee tulla julkaistuksi - ja jonka ihmiset haluavat kuulla!

Kiitos kaikille vastauksista ja kannustuksesta!

Ap

Editorin vinkki: ”Uskon ideaani syvästi” ei ole hyvää suomea. Sen sijaan ”Uskon ideaani vahvasti” tai ”Uskon ideaani vakaasti” sen sijaan ovat. En myöskään itse kirjoittaisi saatekirjeeseen tuollaista nollafraasitason hissipuhetekstiä, että tarina ansaitsee tulla julkaistuksi - markkinointia varten on ihan omat kirjoittajat, kirjailijoilta odotetaan laadukasta sisältöä.

Meille aikanaan opetettiin koulussa että "vahvasti" viittaa vahvaan (esim lihasvoimaan), eikä ole hyvää suomea käyttää sitä tuolla tavoin. Mutta onhan tämäkin tietysti voinut muuttua... t. ohis

Komppi

Kieli elää ja muuttuu koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, millainen oli saatekirje ja ketä oli suosittelijoina?

Ja luulet, että laitan vastaukset tänne julkiselle keskustelupalstalle? 

Ap

Jos sinussa ei ole kirjailijaa sen vertaa, että osaisit muotoilla vastauksen tarpeeksi anonyymiksi, et tosiaan ole hakemassa oikealle alalle. Toisaalta, vakavasti otettava tietokirjailija ei kyllä edes kysyisi tähän neuvoa vauvapalstalta vaan esimerkiksi Suomen tietokirjailijoilta. Ikävää että suhtaudut noin aggressiivisesti neutraaliin kysymykseen, jonka tarkoituksena oli auttaa eteenpäin prosessissa ja sinua hahmottamaan, mikä meni ensimmäisellä kerralla metsään.

t. Oikea kustannustoimittaja & yliopiston kurssiopettaja

Olen eri mutta mitä mieltä tästä projektini alusta? Kyseessä olisi noin 900-sivuinen romanttinen trilogia. Tuleva klassikko

Kuin patsas Mona istui ja katsoen merelle syvillä sinisillä silmillään ja pupilleillaan jotka pitkävarsisten teleskooppien lailla tähysivät tuota kimmeltelevää aavaa tyventä jonka syvyydet olivat mittaamattomat hänen sydämessään, kuin tuulen joka liikutti lokkeja ja sai heidän höyhenensä hulmuamaan kilpaa valkoisten pilvien kanssa, kera muistojen jotka höyrysivät kuin ranskalaiset jotka he olivat syöneet karnevaalipäivänä silloin kun he olivat olleet nuoria ja pöyhkeitä ja he olivat varastaneet toisilta suudelmat.

Upeahko teos! Jatkoon

Näin ajattelinkin. Montako liuskaa yleensä lähetetään apurahahakemuksen liitteenä?

Ap:lle sanoisin, ettei hylkäävä päätös tosiaankaan välttämättä tarkoita yhtään mitään. Se on useimpien karu kohtalo. Uutta matoa koukkuun vain. Taitojaan kyllä kannattaa kaikissa tapauksissa pyrkiä kehittämään. Kirjoittamisen hyvyydessä ei koskaan tule raja vastaan... Aina voi parantaa.

Luuleeko joku tosiaan, että kustantamoissa olisi edes teoriassa aikaa antaa jotain palautetta noista hylätyistä käsikirjoituksista? Ei todellakaan ole minkäänlaisia resursseja sellaiseen. Kuten joku täällä jo kertoikin, eihän niitä käsikirjoituksiakaan pääsääntöisesti kuin nopeasti silmäillään, jos sitäkään. Voi kuulostaa raa´alta mutta sellaista se on.

Minäkin toimin alalla.

Tsemppiä kaikille kynäilijöille kaikissa tapauksissa! Kirjoittaminen ja lukeminen kannattaa aina.