"Ei sovi tällä hetkellä kustannusohjelmaamme" -lause kustantamon vastauksessa – tarkoittaako, että kirja on heidän mielestä huono?
Olisiko tyhmää kysyä kuitenkin palautetta? Vai miten tuollaiseen viestiin pitäisi vastata?
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Ap, millainen oli saatekirje ja ketä oli suosittelijoina?
Ja luulet, että laitan vastaukset tänne julkiselle keskustelupalstalle?
Ap
Nälkäpeli hylättiin lukuisia kertoja ennen kuin se julkaistiin. Onhan se yksinkertaisesti keskinkertainen teos mutta silti se breikkasi.
Vierailija kirjoitti:
Nälkäpeli hylättiin lukuisia kertoja ennen kuin se julkaistiin. Onhan se yksinkertaisesti keskinkertainen teos mutta silti se breikkasi.
Hyvin harva maailmanmenestys on keskinkertaista parempi kirjallisesti. "Liian laadukas" ei uppoa suureen yleisöön. Näkeehän sen siinäkin, että esim. Nelosen katsotuin ohjelma on Temptation Island ja Maikkarilla Salkkarit. Ainakaan itse en kumpaakaan pidä laadullisen tason riemuvoittoina.
Tietokirjakustantajathan on Suomessa melko erikoistuneita, eli on varsin todennäköistä, että tarjouksesi ei vaan ihan oikeasti osunut kyseisin kustantajan alalle. Kannattaa lukea eri kustantajien luetteloita vähän pitemmältä ajalta, ja tarjota omaa teosta sinne, missä muitakin samantyyppisiä on.
Toinen, mikä kannattaa tehdä, on pyytää muutamaa kaveria ja alan asiantuntijaa lukemaan käsis ja kommentoimaan sitä. Voi olla suurikin apu.
Tottakai olisi tyhmää kysyä palautetta. Kustantamo tekee bisnestä, ja sinun mentorinasi toimiminen ei ole heille tuottavaa työtä. Miksi ihmeessä he haaskaisivat aikaansa sellaiseen? Sitten, jos kirja kelpaa kustannettavaksi, saat kyllä kustannustoimittajaltasi palautetta enemmän kuin tahdot.
Yksi sisäpiirin tieto muuten. Palautetta ei anneta senkään takia, että on äärimmäisen epätodennäköistä, että kukaan olisi lukenut koko kässäriä. Ei siihen ole kenelläkään aikaa. Hyvä kirja on hyvä joka sivulta, joten sitä selaillaan sen verran että nähdään mistä on kyse.
Kerrankin mielenkiintoinen keskustelu!
Millainen saatekirjeen pitäisi olla, että herättää kustantajan kiinnostuksen?
Vierailija kirjoitti:
Ei kustantamoilla ole aikaa antaa mitään palautteita. Jos he olisivat halunneet nähdä parannellun version, se olisi kyllä selvästi sanottu. Mitään suosituksia ja suhteita ei tarvita myöskään, jos käsikirjoitus on hyvä. Kustantaja näkee onko se hyvä jo ensimmäiseltä sivulta. Kateellisten puhetta, että pitäisi olla valmiiksi julkkis. Julkkujen kirjoja julkaistaan, mutta suurin osa kirjoista on ihan tavallisten ihmisten tekemiä, ainoastaan laadukkaita.
Ei tarvitse olla valmiiksi julkkis, mutta ihan täysi fakta on, että myös hyviä kässäreitä jää julkaisematta. Julkaisuprosentti on niin pieni. Nykyään jo suositut, tarinoillaan rikastuneet kirjailijatkin ovat saaneet ennen menestystään niitä hylsyjä useaan otteeseen, esim. J. K. Rowling, Stephen King, Brandon Sanderson ja monet, monet muut. Sitten jossain vaiheessa tärppää, jos tärppää.
Älä luovuta, AP! Lähetä käsikirjoitus muillekin kustantamoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, millainen oli saatekirje ja ketä oli suosittelijoina?
Ja luulet, että laitan vastaukset tänne julkiselle keskustelupalstalle?
Ap
Jos sinussa ei ole kirjailijaa sen vertaa, että osaisit muotoilla vastauksen tarpeeksi anonyymiksi, et tosiaan ole hakemassa oikealle alalle. Toisaalta, vakavasti otettava tietokirjailija ei kyllä edes kysyisi tähän neuvoa vauvapalstalta vaan esimerkiksi Suomen tietokirjailijoilta. Ikävää että suhtaudut noin aggressiivisesti neutraaliin kysymykseen, jonka tarkoituksena oli auttaa eteenpäin prosessissa ja sinua hahmottamaan, mikä meni ensimmäisellä kerralla metsään.
t. Oikea kustannustoimittaja & yliopiston kurssiopettaja
Vierailija kirjoitti:
Älä lannistu. Kustantamon tyypit usein ovat todellisuudessa mistään tietämättömiä aaseja ja ankeuttajia.
Ole sitkeä. Ankeuttajista puheenollen muista miten kävi ensin monta kertaa kuuluisan Harry Potterin J. K. Rowlingin luojalle.
J.K. Rowling on yksi miljoonasta, äärimmäinen poikkeus.
Kyllä se on niin, että kustantajat osaa valita helmet sen muun joukosta. Käsikirjoitus ei todennäköisesti ollut kovin kaksinen, mistä ei pidä masentua. Kirjailijat kehittyy ja useimmilla se ensimmäinen teos on lopulta mennyt roskakoriin. Uutta putkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, millainen oli saatekirje ja ketä oli suosittelijoina?
Ja luulet, että laitan vastaukset tänne julkiselle keskustelupalstalle?
Ap
Jos sinussa ei ole kirjailijaa sen vertaa, että osaisit muotoilla vastauksen tarpeeksi anonyymiksi, et tosiaan ole hakemassa oikealle alalle. Toisaalta, vakavasti otettava tietokirjailija ei kyllä edes kysyisi tähän neuvoa vauvapalstalta vaan esimerkiksi Suomen tietokirjailijoilta. Ikävää että suhtaudut noin aggressiivisesti neutraaliin kysymykseen, jonka tarkoituksena oli auttaa eteenpäin prosessissa ja sinua hahmottamaan, mikä meni ensimmäisellä kerralla metsään.
t. Oikea kustannustoimittaja & yliopiston kurssiopettaja
Otitkohan nyt vähän itseesi? Luultavasti aggressiivisuus on vain omassa päässäsi.
Et ilmeisesti ole saanut minkäänlaista koulutusta kirjoittamiseen? Nämä kustantamon hylsyt ja palautehommat käydään ihan öö-tason kansalaisopiston kirjoituksen kursseillakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, millainen oli saatekirje ja ketä oli suosittelijoina?
Ja luulet, että laitan vastaukset tänne julkiselle keskustelupalstalle?
Ap
Jos sinussa ei ole kirjailijaa sen vertaa, että osaisit muotoilla vastauksen tarpeeksi anonyymiksi, et tosiaan ole hakemassa oikealle alalle. Toisaalta, vakavasti otettava tietokirjailija ei kyllä edes kysyisi tähän neuvoa vauvapalstalta vaan esimerkiksi Suomen tietokirjailijoilta. Ikävää että suhtaudut noin aggressiivisesti neutraaliin kysymykseen, jonka tarkoituksena oli auttaa eteenpäin prosessissa ja sinua hahmottamaan, mikä meni ensimmäisellä kerralla metsään.
t. Oikea kustannustoimittaja & yliopiston kurssiopettaja
Minä olen oikea humanoidi ja ufokoulun rehtori. Prööööz!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kustantamoilla ole aikaa antaa mitään palautteita. Jos he olisivat halunneet nähdä parannellun version, se olisi kyllä selvästi sanottu. Mitään suosituksia ja suhteita ei tarvita myöskään, jos käsikirjoitus on hyvä. Kustantaja näkee onko se hyvä jo ensimmäiseltä sivulta. Kateellisten puhetta, että pitäisi olla valmiiksi julkkis. Julkkujen kirjoja julkaistaan, mutta suurin osa kirjoista on ihan tavallisten ihmisten tekemiä, ainoastaan laadukkaita.
Ei tarvitse olla valmiiksi julkkis, mutta ihan täysi fakta on, että myös hyviä kässäreitä jää julkaisematta. Julkaisuprosentti on niin pieni. Nykyään jo suositut, tarinoillaan rikastuneet kirjailijatkin ovat saaneet ennen menestystään niitä hylsyjä useaan otteeseen, esim. J. K. Rowling, Stephen King, Brandon Sanderson ja monet, monet muut. Sitten jossain vaiheessa tärppää, jos tärppää.
Älä luovuta, AP! Lähetä käsikirjoitus muillekin kustantamoille.
Niin tai sitten kirjoitat sen uudestaan. Ei se mene niin, että sinulla on käsissäsi automaattisesti aarre, jota ei ymmärretä tai löydetä, vaan sinulla on käsissäsi jotakin, josta voi tulla hiomalla timantti tai olla tulematta. Jos ei tule, etsi uusi aihe. Jos tulee, hyvä, olet osoittanut tarvittavaa pitkäjänteisyyttä.
Kukaan noista edellämainituista ei ole päässyt läpi heti ensimmäisellä raakaversiollaan, vaan he ovat joutuneet hinkkaamaan ja kehittämään tekstiään ihan sairaasti. Kutsumuskirjailija tekee sen kyllä itsenäisesti eikä tarvitse motivointia ulkopuolelta. Pitää olla kirjoittamisen halu ja pakko siellä mielessä. Koska itselle sitä tekstiä tehdään loppujen lopuksi.
Suomessa pienet piirit. Pitäisi erikoistua suoraan meidän pienen pienille sisämarkkinoille tai tehdä teos suoraan englanniksi maailmanlaajuisia tuulia haistellen jolloin sillä olisi 50-kertaiset markkinat ja tällöin kannattaa jo julkaista se itse vaikka amazonissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kustantamoilla ole aikaa antaa mitään palautteita. Jos he olisivat halunneet nähdä parannellun version, se olisi kyllä selvästi sanottu. Mitään suosituksia ja suhteita ei tarvita myöskään, jos käsikirjoitus on hyvä. Kustantaja näkee onko se hyvä jo ensimmäiseltä sivulta. Kateellisten puhetta, että pitäisi olla valmiiksi julkkis. Julkkujen kirjoja julkaistaan, mutta suurin osa kirjoista on ihan tavallisten ihmisten tekemiä, ainoastaan laadukkaita.
Ei tarvitse olla valmiiksi julkkis, mutta ihan täysi fakta on, että myös hyviä kässäreitä jää julkaisematta. Julkaisuprosentti on niin pieni. Nykyään jo suositut, tarinoillaan rikastuneet kirjailijatkin ovat saaneet ennen menestystään niitä hylsyjä useaan otteeseen, esim. J. K. Rowling, Stephen King, Brandon Sanderson ja monet, monet muut. Sitten jossain vaiheessa tärppää, jos tärppää.
Älä luovuta, AP! Lähetä käsikirjoitus muillekin kustantamoille.
Niin tai sitten kirjoitat sen uudestaan. Ei se mene niin, että sinulla on käsissäsi automaattisesti aarre, jota ei ymmärretä tai löydetä, vaan sinulla on käsissäsi jotakin, josta voi tulla hiomalla timantti tai olla tulematta. Jos ei tule, etsi uusi aihe. Jos tulee, hyvä, olet osoittanut tarvittavaa pitkäjänteisyyttä.
Kukaan noista edellämainituista ei ole päässyt läpi heti ensimmäisellä raakaversiollaan, vaan he ovat joutuneet hinkkaamaan ja kehittämään tekstiään ihan sairaasti. Kutsumuskirjailija tekee sen kyllä itsenäisesti eikä tarvitse motivointia ulkopuolelta. Pitää olla kirjoittamisen halu ja pakko siellä mielessä. Koska itselle sitä tekstiä tehdään loppujen lopuksi.
Olen samaa mieltä kanssasi. Hioa pitää vielä paljon ja työkin on vasta alussa. Uskon ideaani syvästi ja aion vielä hankkia sen kustannussopimuksen. Tämä on nimittäin tarina, joka ansaitsee tulla julkaistuksi - ja jonka ihmiset haluavat kuulla!
Kiitos kaikille vastauksista ja kannustuksesta!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, millainen oli saatekirje ja ketä oli suosittelijoina?
Ja luulet, että laitan vastaukset tänne julkiselle keskustelupalstalle?
Ap
Jos sinussa ei ole kirjailijaa sen vertaa, että osaisit muotoilla vastauksen tarpeeksi anonyymiksi, et tosiaan ole hakemassa oikealle alalle. Toisaalta, vakavasti otettava tietokirjailija ei kyllä edes kysyisi tähän neuvoa vauvapalstalta vaan esimerkiksi Suomen tietokirjailijoilta. Ikävää että suhtaudut noin aggressiivisesti neutraaliin kysymykseen, jonka tarkoituksena oli auttaa eteenpäin prosessissa ja sinua hahmottamaan, mikä meni ensimmäisellä kerralla metsään.
t. Oikea kustannustoimittaja & yliopiston kurssiopettaja
Otitkohan nyt vähän itseesi? Luultavasti aggressiivisuus on vain omassa päässäsi.
Olen urallani nähnyt monta aloittelevaa kirjailijaa, jotka ovat omnipotentiassaan niin varmoja omasta erinomaisuudestaan, että hermot menee kustantamon päässä kun eivät ota pehmeintäkään palautetta vastaan. Itseeni jos ottaisin, en voisi toimia tässä pestissä. Jos oikeasti on timantinkova aihe, kiinnostava lähestymistapa ja hyvä kirjoittaja, tällainen diivailu siedetään. Muille näytetään ovea jo heti kättelyssä, ja kyvyttömyys vastata asiallisiin lisäkysymyksiin on jo aika selvä hälytysmerkki.
Esittämääni kysymykseen olisi voinut vastata esim. näin:
"Saatekirjeessä esittelin ammatillisen osaamiseni aiheen parissa ja liitin mukaan pari julkaisemaani artikkelia. Perustelin myös, miksi näen kirjan aihepiirin tulevaisuudessa puhuttavana aiheena, viitaten mm. tunnetuun henkilöön, joka on käsitellyt aihetta kolumneissaan. Suosittelijoina minulla oli meritoitunut kollegani ja myönteinen lausunto arvostelupalvelusta."
Vierailija kirjoitti:
Tietokirjakustantaminen on tässä maassa niin maanrakoon poljettu ala, että kilpailu on vielä kovempaa kuin kaunokirjallisella puolella. Tuo vastaus voi sisältää seuraavat asiat implisiittisesti:
- aiheesi on kustantajasta huono -> yleisin syy käsikirjoituksen torjumiseen
- käsikirjoituksesi ei täytä laatukriteereitä, esim. kielellinen ilmaisu on heikkoa tai tietellisesti pätevä taustamateriaali uupuu -> toiseksi yleisin syy käsikirjoituksen torjumiseen
- käsikirjoituksesi ei sovi kustantamon profiiliin -> kokeile seuraavaa kustantamoa
- käsikirjoituksellesi ei ole olemassa valmista kohderyhmää, vaan se putoaa genrerajojen väliin -> vaikea markkinoida, sinun on kirkastettava ideaa
- käsikirjoituksesi idea on hyvä, mutta se vaatisi kustannustoimittajan editointia johon ei ole varaa budjetoida -> tämä on tyypillinen ongelma etenkin sinänsä pätevien väitöskirjatutkimusten kohdalla, kun kirjailija ei osaa muokata tekstiään yleistajuiseksi ja soljuvaksi
- kustantamolla on jo tiedossa toinen samaa aihetta käsittelevä teos, jonka kirjoittaja odotettavasti myy paremmin
- sinulla on huono maine alallasi
Mitä tämä viimeinen voisi esimerkiksi tarkoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, millainen oli saatekirje ja ketä oli suosittelijoina?
Ja luulet, että laitan vastaukset tänne julkiselle keskustelupalstalle?
Ap
Jos sinussa ei ole kirjailijaa sen vertaa, että osaisit muotoilla vastauksen tarpeeksi anonyymiksi, et tosiaan ole hakemassa oikealle alalle. Toisaalta, vakavasti otettava tietokirjailija ei kyllä edes kysyisi tähän neuvoa vauvapalstalta vaan esimerkiksi Suomen tietokirjailijoilta. Ikävää että suhtaudut noin aggressiivisesti neutraaliin kysymykseen, jonka tarkoituksena oli auttaa eteenpäin prosessissa ja sinua hahmottamaan, mikä meni ensimmäisellä kerralla metsään.
t. Oikea kustannustoimittaja & yliopiston kurssiopettaja
Otitkohan nyt vähän itseesi? Luultavasti aggressiivisuus on vain omassa päässäsi.
Olen urallani nähnyt monta aloittelevaa kirjailijaa, jotka ovat omnipotentiassaan niin varmoja omasta erinomaisuudestaan, että hermot menee kustantamon päässä kun eivät ota pehmeintäkään palautetta vastaan. Itseeni jos ottaisin, en voisi toimia tässä pestissä. Jos oikeasti on timantinkova aihe, kiinnostava lähestymistapa ja hyvä kirjoittaja, tällainen diivailu siedetään. Muille näytetään ovea jo heti kättelyssä, ja kyvyttömyys vastata asiallisiin lisäkysymyksiin on jo aika selvä hälytysmerkki.
Esittämääni kysymykseen olisi voinut vastata esim. näin:
"Saatekirjeessä esittelin ammatillisen osaamiseni aiheen parissa ja liitin mukaan pari julkaisemaani artikkelia. Perustelin myös, miksi näen kirjan aihepiirin tulevaisuudessa puhuttavana aiheena, viitaten mm. tunnetuun henkilöön, joka on käsitellyt aihetta kolumneissaan. Suosittelijoina minulla oli meritoitunut kollegani ja myönteinen lausunto arvostelupalvelusta."
Eihän Ap ole saanut palautetta vaan tuollaisen automaattivastauksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kustantamoilla ole aikaa antaa mitään palautteita. Jos he olisivat halunneet nähdä parannellun version, se olisi kyllä selvästi sanottu. Mitään suosituksia ja suhteita ei tarvita myöskään, jos käsikirjoitus on hyvä. Kustantaja näkee onko se hyvä jo ensimmäiseltä sivulta. Kateellisten puhetta, että pitäisi olla valmiiksi julkkis. Julkkujen kirjoja julkaistaan, mutta suurin osa kirjoista on ihan tavallisten ihmisten tekemiä, ainoastaan laadukkaita.
Ei tarvitse olla valmiiksi julkkis, mutta ihan täysi fakta on, että myös hyviä kässäreitä jää julkaisematta. Julkaisuprosentti on niin pieni. Nykyään jo suositut, tarinoillaan rikastuneet kirjailijatkin ovat saaneet ennen menestystään niitä hylsyjä useaan otteeseen, esim. J. K. Rowling, Stephen King, Brandon Sanderson ja monet, monet muut. Sitten jossain vaiheessa tärppää, jos tärppää.
Älä luovuta, AP! Lähetä käsikirjoitus muillekin kustantamoille.
Niin tai sitten kirjoitat sen uudestaan. Ei se mene niin, että sinulla on käsissäsi automaattisesti aarre, jota ei ymmärretä tai löydetä, vaan sinulla on käsissäsi jotakin, josta voi tulla hiomalla timantti tai olla tulematta. Jos ei tule, etsi uusi aihe. Jos tulee, hyvä, olet osoittanut tarvittavaa pitkäjänteisyyttä.
Kukaan noista edellämainituista ei ole päässyt läpi heti ensimmäisellä raakaversiollaan, vaan he ovat joutuneet hinkkaamaan ja kehittämään tekstiään ihan sairaasti. Kutsumuskirjailija tekee sen kyllä itsenäisesti eikä tarvitse motivointia ulkopuolelta. Pitää olla kirjoittamisen halu ja pakko siellä mielessä. Koska itselle sitä tekstiä tehdään loppujen lopuksi.
Kyllä, olet täysin oikeassa. Käsikirjoitus vaatii yleensä monta editointikierrosta ennen kuin se on hyvä. Uskallan väittää, ettei juuri kukaan lähetä ensimmäistä tai toista luonnostaan kustantamolle ja saa teosta julkaistuksi. Noista luettelemistani kirjailijoista Sanderson kirjoitti 12 kokonaista kirjaa ennen kuin sai ensimmäisensä julkaistua. Ihminen, jolla ei ole halua ja paloa kirjoittaa, olisi luovuttanut.
Kirja Kimi Räikkösestä teki Kari Hotakaisesta miljonäärin. Varmaan osa muustakin tuotannostaan myynyt suomalaisittain ihan hyvin, mutta jäämieskirja oli selkeä game changer... Eli julkkiksilla on merkitystä! Räikkönenhän on muistaakseni sittemmin (kaiketi leikillään) käskenyt ihmisten polttaakin se tekele. Ilmeisesti ei ole itse lukumiehiä tai sitten ei loppupeleissä olekaan niin tyytyväinen lopputulokseen? Tiedä häntä.