"Ei sovi tällä hetkellä kustannusohjelmaamme" -lause kustantamon vastauksessa – tarkoittaako, että kirja on heidän mielestä huono?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo vastaus on koodisana että kirjassa ei ole tarpeeksi  v ä h e m m i  s t ö j ä  ja  m ä d ä  t y s t ä

Nyt on pakko kysyä, että mitä tarkoitat? Mädätystä? Vähemmistöjä?

Tarkoittaa sitä, että kirjoittajan mielestä Suomessa ei julkaista tarpeeksi uusnatsіpropagandaa.

Älä tuo tätä skeidaa tänne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietokirjakustantaminen on tässä maassa niin maanrakoon poljettu ala, että kilpailu on vielä kovempaa kuin kaunokirjallisella puolella. Tuo vastaus voi sisältää seuraavat asiat implisiittisesti:

- aiheesi on kustantajasta huono -> yleisin syy käsikirjoituksen torjumiseen

- käsikirjoituksesi ei täytä laatukriteereitä, esim. kielellinen ilmaisu on heikkoa tai tietellisesti pätevä taustamateriaali uupuu -> toiseksi yleisin syy käsikirjoituksen torjumiseen

- käsikirjoituksesi ei sovi kustantamon profiiliin -> kokeile seuraavaa kustantamoa

- käsikirjoituksellesi ei ole olemassa valmista kohderyhmää, vaan se putoaa genrerajojen väliin -> vaikea markkinoida, sinun on kirkastettava ideaa

- käsikirjoituksesi idea on hyvä, mutta se vaatisi kustannustoimittajan editointia johon ei ole varaa budjetoida -> tämä on tyypillinen ongelma etenkin sinänsä pätevien väitöskirjatutkimusten kohdalla, kun kirjailija ei osaa muokata tekstiään yleistajuiseksi ja soljuvaksi

- kustantamolla on jo tiedossa toinen samaa aihetta käsittelevä teos, jonka kirjoittaja odotettavasti myy paremmin

- sinulla on huono maine alallasi

Mitä tämä viimeinen voisi esimerkiksi tarkoittaa? 

Esimerkiksi tutkija, jolla ei ole tieteellisiä kannuksia allaan, vaan on tunnettu ns. helppoheikkinä. Tai kirjailija, jonka kustantamon väki tietää sinä tyyppinä, joka tulee rähisemään kevätjuhliin ilmaisen viinan perässä.

Hmm..  viimeisestä tulee mieleen edesmennyt Arto Paasilinna, joka nyt ei varmaan ilmaisen viinan perässä ollut, mutta viinan kuitenkin. Ei varmaan enää sitä sikailua katsottaisi - vai katsottaisiinko? Myyntihän oli kovaa. 

Paasilinna oli hyvä kirjoittaja, hyvin menestynyt kirjailija ja todella tarkka ammattikuvioissa. Ja sitäpaitsi mies oli itsekin kustannustoimittaja sekä kuuluisaa Paasilinnojen perhettä. Aika eri juttu kuin joku nuorten kirjoituskilpailun aikanaan voittanut hasbeen, joka esikoisteoksen jälkeen jäi kakkosblokkiin jumiin, ja jatkoi "kirjailijanuraansa" dokaamalla skenetapahtumissa.

En kiistänyt Paasilinnan taitoja tai taustaa, viittasin lähinnä hänen viimeisten vuosiensa erittäin hankalaan ja alkoholistiseen käytökseensä. Se sai surkuhupaisia mittasuhteita kaikkine pelleilyineen. Sallittaisiinko tuollainen enää, tai jaksaisiko sitä kukaan katsoa, vaikka kirjailija möisi paljon? Veljessarjasta btw Erno oli suosikkini. Hänellä olisi varmaan tähänkin ketjuun sanansa, jos meedion jostakin löydätte. Hän oli aikanaan Kariston kustannustoimittaja  ennen kuin jäi vapaaksi kirjailijaksi. Muistelmissaan on tätä kustannushommaa käsitelty paljonkin.

Vilho Vikstén teki Paasilinnasta menestyskirjailijan.

Toki, mutta ei se Viksten niitä kirjoja sentään kirjoittanut.

Vierailija kirjoitti:

99 100:sta saa tuollaisen automaattisen hylkäävän vastauksen. Osapuilleen näin, voi olla jopa liian optimistinenkin suhde tuo mainittu... Ei ole siis helppoa päästä mukaan kustantamojen kustannusohjelmiin.

Tie helpottuisi sopivilla suosituksilla ja suhteilla, valmiilla tunnettuudella jne. Suurimmalla osalla tätä pönkkää ei ole takanaan.

T. Alalla toiminut

Niinpä. Kaikenlaista roskaa kyllä kustannetaan. Ja sanon tämän kirjakaupassa työskennelleenä ja alaa seuraavana.

Jos mm.Nanna Karalahdelta, Martina Aitolehdeltä, Sofia Belorfilta (se aikaisempi fitness kirja) ja monilta muilta kohujulkkiksilta otetaan kustantamoon työn alle kirjaprojekti, laitetaan resursseja ja rahaa sen hiomiseen ja julkaisuun, niin jo tuosta voi päätellä jotain.

Toisekseen kotimaisella kirjallisuudella ei kirjailija elä, jos ei ole todella suosittu ja tunnettu, kuten Oksanen, Pulkkinen jne.

Ehkä ap:n kannattaisi hankkiutua johonkin mehevään skandaaliin, salasuhteeseen, tai muilla tavoin yrittää saada julkisuutta itselleen ja kirjalleen? Jo ihan joku iltapäivälehtien hömppäjuttu voisi auttaa. Tuunaa vessan pikkurahalla, tai Sanna Marin ilmestyi paahtoleipään jne.

Hanki instaseuraajia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, millainen oli saatekirje ja ketä oli suosittelijoina?

Ja luulet, että laitan vastaukset tänne julkiselle keskustelupalstalle? 

Ap

Jos sinussa ei ole kirjailijaa sen vertaa, että osaisit muotoilla vastauksen tarpeeksi anonyymiksi, et tosiaan ole hakemassa oikealle alalle. Toisaalta, vakavasti otettava tietokirjailija ei kyllä edes kysyisi tähän neuvoa vauvapalstalta vaan esimerkiksi Suomen tietokirjailijoilta. Ikävää että suhtaudut noin aggressiivisesti neutraaliin kysymykseen, jonka tarkoituksena oli auttaa eteenpäin prosessissa ja sinua hahmottamaan, mikä meni ensimmäisellä kerralla metsään.

t. Oikea kustannustoimittaja & yliopiston kurssiopettaja

Minä olen oikea humanoidi ja ufokoulun rehtori. Prööööz!

Ja silti täysin osuvasti: aggressiivinen ja kostonhaluinen lisäksi. Miksi kukaan haluaisi tehdä töitä kanssasi? Ellet satu olemaan poikkeuksellisen lahjakas, tosin näppäryys vastauksessasi on alakoululaisen lällättelyn tasoista, etten pidä todennäköisenä.

Ap, valitettavasti asia on niin, että kustantamot saavat ihan valtavasti käsikirjoituksia, ja vain murto-osa niistä päätyy julkaistavaksi. Sen lisäksi mitä muut ovat täällä kommentoineet, sanoisin siis, että on huomattavasti todennäköisempää saada vastaukseksi "ei kiitos" kuin saada kustannussopimustarjous. Saamasi vastaus on ihan standardivastaus. Joten älä lannistu! Mieti pitäisikö tekstiä muokata lisää, ja tarjoa rohkeasti muille kustantamoille.

Vierailija kirjoitti:

Eivät siis usko että se myisi riittävästi. Sehän ei kuitenkaan ole sama asia kuin huono. Se ei vain juuri nyt ole kaupallinen. (Mikä ei tarkoita sitä että se välttämättä niin hyväkään on.)[/

Kirjassa täytyy olla jotain erityistä laatua jotta se oletettavasti huonosti myyvänä julkaistaisiin. Yllätyksetön viihde jota ostetaan ahnaasti julkaistaan kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, millainen oli saatekirje ja ketä oli suosittelijoina?

Ja luulet, että laitan vastaukset tänne julkiselle keskustelupalstalle? 

Ap

Jos sinussa ei ole kirjailijaa sen vertaa, että osaisit muotoilla vastauksen tarpeeksi anonyymiksi, et tosiaan ole hakemassa oikealle alalle. Toisaalta, vakavasti otettava tietokirjailija ei kyllä edes kysyisi tähän neuvoa vauvapalstalta vaan esimerkiksi Suomen tietokirjailijoilta. Ikävää että suhtaudut noin aggressiivisesti neutraaliin kysymykseen, jonka tarkoituksena oli auttaa eteenpäin prosessissa ja sinua hahmottamaan, mikä meni ensimmäisellä kerralla metsään.

t. Oikea kustannustoimittaja & yliopiston kurssiopettaja

Olen eri mutta mitä mieltä tästä projektini alusta? Kyseessä olisi noin 900-sivuinen romanttinen trilogia. Tuleva klassikko

Kuin patsas Mona istui ja katsoen merelle syvillä sinisillä silmillään ja pupilleillaan jotka pitkävarsisten teleskooppien lailla tähysivät tuota kimmeltelevää aavaa tyventä jonka syvyydet olivat mittaamattomat hänen sydämessään, kuin tuulen joka liikutti lokkeja ja sai heidän höyhenensä hulmuamaan kilpaa valkoisten pilvien kanssa, kera muistojen jotka höyrysivät kuin ranskalaiset jotka he olivat syöneet karnevaalipäivänä silloin kun he olivat olleet nuoria ja pöyhkeitä ja he olivat varastaneet toisilta suudelmat.

Seuraavaan kustantamoon vaan. Lähetä reippaasti moneen paikkaan ja palaa vasta sitten jo kerran hylänneelle.

Vierailija kirjoitti:

kera muistojen jotka höyrysivät kuin ranskalaiset jotka he olivat syöneet karnevaalipäivänä silloin kun he olivat olleet nuoria ja pöyhkeitä ja he olivat varastaneet toisilta suudelmat.

Tämä oli hyvä. Aloita romaanisi tuosta kohdasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kustantamoilla ole aikaa antaa mitään palautteita. Jos he olisivat halunneet nähdä parannellun version, se olisi kyllä selvästi sanottu. Mitään suosituksia ja suhteita ei tarvita myöskään, jos käsikirjoitus on hyvä. Kustantaja näkee onko se hyvä jo ensimmäiseltä sivulta. Kateellisten puhetta, että pitäisi olla valmiiksi julkkis. Julkkujen kirjoja julkaistaan, mutta suurin osa kirjoista on ihan tavallisten ihmisten tekemiä, ainoastaan laadukkaita.

Ei tarvitse olla valmiiksi julkkis, mutta ihan täysi fakta on, että myös hyviä kässäreitä jää julkaisematta. Julkaisuprosentti on niin pieni. Nykyään jo suositut, tarinoillaan rikastuneet kirjailijatkin ovat saaneet ennen menestystään niitä hylsyjä useaan otteeseen, esim. J. K. Rowling, Stephen King, Brandon Sanderson ja monet, monet muut. Sitten jossain vaiheessa tärppää, jos tärppää.

Älä luovuta, AP! Lähetä käsikirjoitus muillekin kustantamoille.

Niin tai sitten kirjoitat sen uudestaan. Ei se mene niin, että sinulla on käsissäsi  automaattisesti aarre, jota ei ymmärretä tai löydetä, vaan sinulla on käsissäsi jotakin, josta voi tulla hiomalla timantti tai olla tulematta. Jos ei tule, etsi uusi aihe. Jos tulee, hyvä, olet osoittanut tarvittavaa pitkäjänteisyyttä.

Kukaan noista edellämainituista ei ole päässyt läpi heti ensimmäisellä raakaversiollaan, vaan he ovat joutuneet hinkkaamaan ja kehittämään tekstiään ihan sairaasti. Kutsumuskirjailija tekee sen kyllä itsenäisesti eikä tarvitse motivointia ulkopuolelta. Pitää olla kirjoittamisen halu ja pakko siellä mielessä. Koska itselle sitä tekstiä tehdään loppujen lopuksi.

Olen samaa mieltä kanssasi. Hioa pitää vielä paljon ja työkin on vasta alussa. Uskon ideaani syvästi ja aion vielä hankkia sen kustannussopimuksen. Tämä on nimittäin tarina, joka ansaitsee tulla julkaistuksi - ja jonka ihmiset haluavat kuulla!

Kiitos kaikille vastauksista ja kannustuksesta!

Ap

Editorin vinkki: ”Uskon ideaani syvästi” ei ole hyvää suomea. Sen sijaan ”Uskon ideaani vahvasti” tai ”Uskon ideaani vakaasti” sen sijaan ovat. En myöskään itse kirjoittaisi saatekirjeeseen tuollaista nollafraasitason hissipuhetekstiä, että tarina ansaitsee tulla julkaistuksi - markkinointia varten on ihan omat kirjoittajat, kirjailijoilta odotetaan laadukasta sisältöä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kustantamoilla ole aikaa antaa mitään palautteita. Jos he olisivat halunneet nähdä parannellun version, se olisi kyllä selvästi sanottu. Mitään suosituksia ja suhteita ei tarvita myöskään, jos käsikirjoitus on hyvä. Kustantaja näkee onko se hyvä jo ensimmäiseltä sivulta. Kateellisten puhetta, että pitäisi olla valmiiksi julkkis. Julkkujen kirjoja julkaistaan, mutta suurin osa kirjoista on ihan tavallisten ihmisten tekemiä, ainoastaan laadukkaita.

Eivät näe heti. Harry Potterkin hylättiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, millainen oli saatekirje ja ketä oli suosittelijoina?

Ja luulet, että laitan vastaukset tänne julkiselle keskustelupalstalle? 

Ap

Jos sinussa ei ole kirjailijaa sen vertaa, että osaisit muotoilla vastauksen tarpeeksi anonyymiksi, et tosiaan ole hakemassa oikealle alalle. Toisaalta, vakavasti otettava tietokirjailija ei kyllä edes kysyisi tähän neuvoa vauvapalstalta vaan esimerkiksi Suomen tietokirjailijoilta. Ikävää että suhtaudut noin aggressiivisesti neutraaliin kysymykseen, jonka tarkoituksena oli auttaa eteenpäin prosessissa ja sinua hahmottamaan, mikä meni ensimmäisellä kerralla metsään.

t. Oikea kustannustoimittaja & yliopiston kurssiopettaja

Olen eri mutta mitä mieltä tästä projektini alusta? Kyseessä olisi noin 900-sivuinen romanttinen trilogia. Tuleva klassikko

Kuin patsas Mona istui ja katsoen merelle syvillä sinisillä silmillään ja pupilleillaan jotka pitkävarsisten teleskooppien lailla tähysivät tuota kimmeltelevää aavaa tyventä jonka syvyydet olivat mittaamattomat hänen sydämessään, kuin tuulen joka liikutti lokkeja ja sai heidän höyhenensä hulmuamaan kilpaa valkoisten pilvien kanssa, kera muistojen jotka höyrysivät kuin ranskalaiset jotka he olivat syöneet karnevaalipäivänä silloin kun he olivat olleet nuoria ja pöyhkeitä ja he olivat varastaneet toisilta suudelmat.

Upeahko teos! Jatkoon

Turha tosiaan tulla täällä väittämään, että kustantamoissa heti ensisilmäyksellä nähtäisiin, mitkä ovat laatukirjallisuutta.

En väitä, etteikö osin heti nähdäkin, mutta hutejakin tulee taatusti. Turha sitä on täällä kenenkään kiistää. Ja taide on tosiaan aina maun asia, ei mikään muu.

Se kaikkein huonoimmaksi leimattu teos voikin olla se taiteen kaunehin kukkanen... Ei sitä koskaan varmuudella voi tietää.

Sekin on taiteessa kiehtovaa.

"Eivät näe heti. Harry Potterkin hylättiin."

About 30. kustantamo, jokin pieni englantilaiskustantamo, otti lopulta sen julkaisuohjelmaansa "armosta". Sitä päätöstä ei ole tarvinnut vuorenvarmuudella katua...

Hyvä esimerkki siitä, että valintaprosessi on kaikkea muuta kuin aukoton.

Fifty Shades of Grey -kirjasarja alkoi tunnetusti omakustannepohjalta, joten koskaan ei kannata luovuttaa.

Vierailija kirjoitti:

"Eivät näe heti. Harry Potterkin hylättiin."

About 30. kustantamo, jokin pieni englantilaiskustantamo, otti lopulta sen julkaisuohjelmaansa "armosta". Sitä päätöstä ei ole tarvinnut vuorenvarmuudella katua...

Hyvä esimerkki siitä, että valintaprosessi on kaikkea muuta kuin aukoton.

Ja Suomessa verrattain nimetön Jaana Kapari sai kirjan suomennettavakseen, koska kukaan ei uskonut, että siitä tulisi menestystä.

Vierailija kirjoitti:

Fifty Shades of Grey -kirjasarja alkoi tunnetusti omakustannepohjalta, joten koskaan ei kannata luovuttaa.

...Ja juuri tämän sarjan menestys osoittaa, ettei kirjan tarvitse olla hyvä myydäkseen. Ei edes keskinkertainen. Saa olla huonokin. Sysipaska.

Coelhon Alkemisti oli myös alkuun floppi. Ensimmäinen kustantamo palautti oikeudet kirjaan Coelholle, koska se ei myynyt ja floppasi täysin. Myöhemmin Coelho tarjosi sitä toiselle kustantajalle ja siitä tuli kansainvälinen menestys.