Kahden lapsen äiti Tuuli-Elina, 36, erosi suhteesta, jossa kaikki oli ihan hyvin
Kommentit (378)
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei ole selvästikään ollut hyvin kun päätyi eroon?
Mutta silti kaikki täällä ovat varmoja mielipiteestään, vaikka on kyse jonkun toisen elämästä ja tunteista.
Ei ollut mitään syytä erota, mutta oliko mitään syytä jatkaa suhteessakaan?
Lapset? ”Vanhat tutut jutut ja kuviot”? Jäävätkö ihmiset oikeasti suhteeseen tuollaisista syistä?
Tässähän vain mamma teki sen, mistä moni palstallakin haaveilee: hankki itselleen kertarysäyksellä loputtomasti omaa aikaa ruuhkavuosien keskellä. Varsinkin kun valitsi lastensa isän sen verran fiksusti, että nyt vastuu todella jakautuu 50/50 (kun vuoroviikoin asuvat lasten kanssa siellä vanhassa yhteisessä kodissaan).
V-mäisesti tehty miehen kannalta, toki, mutta harvassa ovat myöskin miehet jotka itse erotessaan olisivat suostuneet sumplimaan noinkin järkikuvion. (Vastuussa omista lapsistaan puolet ajasta?! No way!)
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei ole selvästikään ollut hyvin kun päätyi eroon?
Mutta silti kaikki täällä ovat varmoja mielipiteestään, vaikka on kyse jonkun toisen elämästä ja tunteista.
Eipä tässä voi oikein muodostaa mielipidettään mistään muusta kuin siitä mitä tämä ihminen itse kertoo. Mikä järki tässä lehtijutussa oli, jos siitä ei kukaan saa olla mitään mieltä eikä sitä saa pitää totuutena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkoinen lynkkausmieliala tässä ketjussa. Ero hyväksytään ilmeisesti vain, jos perheessä on perheväkivaltaa, päihteidenkäyttöä tai pettämistä. Miksi ihmisen pitäisi tuhlata elämänsä suhteeseen, joka on ilmeisen hajuton ja mauton?
Jaa no miksi sitten aloitti suhteen ja teki jopa monta lasta tällaisen miehen kanssa?
Jos on niin hajuton ja mauton eikä seksi hänen kanssaan kiinnosta, niin älä nyt perkele ala sellaisen kanssa mihinkään. Sukupuolesta riippumatta.
Koska silloin oli tunteita, mutta enää ei? Onko tunteiden muuttuminen tai viilentyminen todella noin vieras käsite?
Eri
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut mitään syytä erota, mutta oliko mitään syytä jatkaa suhteessakaan?
Lapset? ”Vanhat tutut jutut ja kuviot”? Jäävätkö ihmiset oikeasti suhteeseen tuollaisista syistä?
Tässähän vain mamma teki sen, mistä moni palstallakin haaveilee: hankki itselleen kertarysäyksellä loputtomasti omaa aikaa ruuhkavuosien keskellä. Varsinkin kun valitsi lastensa isän sen verran fiksusti, että nyt vastuu todella jakautuu 50/50 (kun vuoroviikoin asuvat lasten kanssa siellä vanhassa yhteisessä kodissaan).
V-mäisesti tehty miehen kannalta, toki, mutta harvassa ovat myöskin miehet jotka itse erotessaan olisivat suostuneet sumplimaan noinkin järkikuvion. (Vastuussa omista lapsistaan puolet ajasta?! No way!)
Kyllä. Lapset ovat aika helkkarin hyvä syy jäädä suhteeseen, jos mitään muuta ongelmaa ei ole kuin "tää ei oo nyt enää jännää".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut mitään syytä erota, mutta oliko mitään syytä jatkaa suhteessakaan?
Lapset? ”Vanhat tutut jutut ja kuviot”? Jäävätkö ihmiset oikeasti suhteeseen tuollaisista syistä?
Tässähän vain mamma teki sen, mistä moni palstallakin haaveilee: hankki itselleen kertarysäyksellä loputtomasti omaa aikaa ruuhkavuosien keskellä. Varsinkin kun valitsi lastensa isän sen verran fiksusti, että nyt vastuu todella jakautuu 50/50 (kun vuoroviikoin asuvat lasten kanssa siellä vanhassa yhteisessä kodissaan).
V-mäisesti tehty miehen kannalta, toki, mutta harvassa ovat myöskin miehet jotka itse erotessaan olisivat suostuneet sumplimaan noinkin järkikuvion. (Vastuussa omista lapsistaan puolet ajasta?! No way!)
Kyllä. Lapset ovat aika helkkarin hyvä syy jäädä suhteeseen, jos mitään muuta ongelmaa ei ole kuin "tää ei oo nyt enää jännää".
Ja tuhlata 18+ vuotta elämästään johonkin kädenlämpöiseen?
Ei ihme, että niin montaa perheellistä tympii...
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei ole selvästikään ollut hyvin kun päätyi eroon?
Mutta silti kaikki täällä ovat varmoja mielipiteestään, vaikka on kyse jonkun toisen elämästä ja tunteista.
Eipä tässä voi oikein muodostaa mielipidettään mistään muusta kuin siitä mitä tämä ihminen itse kertoo. Mikä järki tässä lehtijutussa oli, jos siitä ei kukaan saa olla mitään mieltä eikä sitä saa pitää totuutena?
Luin artikkelin pikaisesti aamusella. Tokihan sen tapahtumia voi pitää totena, mutta täällä haukutaan naista kuvitellen että tiedetään hänen motiivit tai jopa se että ero oli virhe. Vaikka kukaan ulkopuolinen ei sellaista voi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut mitään syytä erota, mutta oliko mitään syytä jatkaa suhteessakaan?
Lapset? ”Vanhat tutut jutut ja kuviot”? Jäävätkö ihmiset oikeasti suhteeseen tuollaisista syistä?
Tässähän vain mamma teki sen, mistä moni palstallakin haaveilee: hankki itselleen kertarysäyksellä loputtomasti omaa aikaa ruuhkavuosien keskellä. Varsinkin kun valitsi lastensa isän sen verran fiksusti, että nyt vastuu todella jakautuu 50/50 (kun vuoroviikoin asuvat lasten kanssa siellä vanhassa yhteisessä kodissaan).
V-mäisesti tehty miehen kannalta, toki, mutta harvassa ovat myöskin miehet jotka itse erotessaan olisivat suostuneet sumplimaan noinkin järkikuvion. (Vastuussa omista lapsistaan puolet ajasta?! No way!)
Kyllä. Lapset ovat aika helkkarin hyvä syy jäädä suhteeseen, jos mitään muuta ongelmaa ei ole kuin "tää ei oo nyt enää jännää".
Ja tuhlata 18+ vuotta elämästään johonkin kädenlämpöiseen?
Ei ihme, että niin montaa perheellistä tympii...
Sitä kädenlämpöistä se tulee olemaan kaikkien muidenkin kanssa. Ei se vaihtamalla parane. Tietysti, jos haluaa elää sellaista elämää, että vaihtaa kumppania parin vuoden välein, niin ei kai siinä sitten auta.
Onko ihmisiltä nykyisin unohtunut, että alkuhuuma ei vaan kestä koko loppuelämää. Tuntuu, että kun se huuma alkaa laantua niin eikun vaan suhde hajalle ja uutta tapausta kiertoon Tinderistä. Nykyisin ei siedetä lainkaan tylsyyttä, arkea tai peruselämää. Aina pitäisi olla sirkus ja ilotulituksia.
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei ole selvästikään ollut hyvin kun päätyi eroon?
Mutta silti kaikki täällä ovat varmoja mielipiteestään, vaikka on kyse jonkun toisen elämästä ja tunteista.
Eipä tässä voi oikein muodostaa mielipidettään mistään muusta kuin siitä mitä tämä ihminen itse kertoo. Mikä järki tässä lehtijutussa oli, jos siitä ei kukaan saa olla mitään mieltä eikä sitä saa pitää totuutena?
Luin artikkelin pikaisesti aamusella. Tokihan sen tapahtumia voi pitää totena, mutta täällä haukutaan naista kuvitellen että tiedetään hänen motiivit tai jopa se että ero oli virhe. Vaikka kukaan ulkopuolinen ei sellaista voi tietää.
Edelleen, jos tehdään varta vasten juttu eronneen henkilön erosta, kyllä kai voi ihan perustellusti olettaa, että jutussa kerrotaan totuudenmukaisesti myös motiivit. Eri asia on jonkun naapurin tai julkkiksen erot, mutta tämä ihminen on päättänyt antaa haastattelun lehteen nimenomaan erostaan ja sen syistä ja seurauksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkoinen lynkkausmieliala tässä ketjussa. Ero hyväksytään ilmeisesti vain, jos perheessä on perheväkivaltaa, päihteidenkäyttöä tai pettämistä. Miksi ihmisen pitäisi tuhlata elämänsä suhteeseen, joka on ilmeisen hajuton ja mauton?
Jaa no miksi sitten aloitti suhteen ja teki jopa monta lasta tällaisen miehen kanssa?
Jos on niin hajuton ja mauton eikä seksi hänen kanssaan kiinnosta, niin älä nyt perkele ala sellaisen kanssa mihinkään. Sukupuolesta riippumatta.
Tuskin suhde laimeasti on alkanut. Ihmiset muuttuvat ajan mittaan. Sehän se tekee pitkistä liitoista niin haastavia. Kaikkien haaveet eivät enää myöhemmin olekaan yhtenäiset. Parempi, että päästää miehen etsimään vaimoa, joka rakastaa miestä enemmän.
Todella moni jää näihin näivettyneisiin liittoihin, vaikka se ei palvele sen kummemmin pariskuntaa kuin heidän lapsiaankaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut mitään syytä erota, mutta oliko mitään syytä jatkaa suhteessakaan?
Lapset? ”Vanhat tutut jutut ja kuviot”? Jäävätkö ihmiset oikeasti suhteeseen tuollaisista syistä?
Tässähän vain mamma teki sen, mistä moni palstallakin haaveilee: hankki itselleen kertarysäyksellä loputtomasti omaa aikaa ruuhkavuosien keskellä. Varsinkin kun valitsi lastensa isän sen verran fiksusti, että nyt vastuu todella jakautuu 50/50 (kun vuoroviikoin asuvat lasten kanssa siellä vanhassa yhteisessä kodissaan).
V-mäisesti tehty miehen kannalta, toki, mutta harvassa ovat myöskin miehet jotka itse erotessaan olisivat suostuneet sumplimaan noinkin järkikuvion. (Vastuussa omista lapsistaan puolet ajasta?! No way!)
Kyllä. Lapset ovat aika helkkarin hyvä syy jäädä suhteeseen, jos mitään muuta ongelmaa ei ole kuin "tää ei oo nyt enää jännää".
Vuosia sitten pohdin eroa ja mietin asiat jo varsin pitkälle. Kunnes totesin, etten sitä kyllä lapsilleni tee! Tajusin, että nykyinen tilanteeni on täysin riittävän hyvää verrattuna siihen, mitä ero toisi eteen. Nyt haaveillaan miehen kanssa muutosta toiselle paikkakunnalle, mutta tässäkin asiassa lasten paras painaa niin paljon, että asia on hyllytetty siihen saakka, kun nuorimmainenkin on täysi-ikäinen. Ei lapsia voi repiä juuriltaan vain siksi, että aikuisella on joskus vähän tylsää!
Minä inhoan sanontaa "lapsi on onnellinen kun vanhemmat ovat onnellisia". Ja eron vaihtoehtona esitetään aina toinen ääripää, eli joku väkivaltaa ja alkoholismia sisältäcä tai muuten vaan jatkuvasti raivohuutava perheh3lv3tti. Mutta kuka tahansa alaikäinen lapsi valitsisi mielummin elää vähän tylsistyneiden tai seksuaalisesti turhautuneiden vanhempiensa kanssa turvallisessa ydinperheessä sen sijaan, että ramppaisi kahden vapaudenkiimaisen vanhemman kodin väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut mitään syytä erota, mutta oliko mitään syytä jatkaa suhteessakaan?
Lapset? ”Vanhat tutut jutut ja kuviot”? Jäävätkö ihmiset oikeasti suhteeseen tuollaisista syistä?
Tässähän vain mamma teki sen, mistä moni palstallakin haaveilee: hankki itselleen kertarysäyksellä loputtomasti omaa aikaa ruuhkavuosien keskellä. Varsinkin kun valitsi lastensa isän sen verran fiksusti, että nyt vastuu todella jakautuu 50/50 (kun vuoroviikoin asuvat lasten kanssa siellä vanhassa yhteisessä kodissaan).
V-mäisesti tehty miehen kannalta, toki, mutta harvassa ovat myöskin miehet jotka itse erotessaan olisivat suostuneet sumplimaan noinkin järkikuvion. (Vastuussa omista lapsistaan puolet ajasta?! No way!)
Kyllä. Lapset ovat aika helkkarin hyvä syy jäädä suhteeseen, jos mitään muuta ongelmaa ei ole kuin "tää ei oo nyt enää jännää".
Ja tuhlata 18+ vuotta elämästään johonkin kädenlämpöiseen?
Ei ihme, että niin montaa perheellistä tympii...
Sitä kädenlämpöistä se tulee olemaan kaikkien muidenkin kanssa. Ei se vaihtamalla parane. Tietysti, jos haluaa elää sellaista elämää, että vaihtaa kumppania parin vuoden välein, niin ei kai siinä sitten auta.
Ei todellakaan tarvitse olla kädenlämpöistä kaikkien kanssa – itse ainakin edellytän, että toisen läheisyys saa aikaan sellaisen lämpöisen rakkauden aallon, oli ollut yhdessä kuinka kauan tahansa. Ja ei, sitä tunnetta varten ei tarvita mitään megaluokan panetusta (tai ”jänniksiä”) tai ketään tosielämän Disney-prinssiä, riittää vain, että tyyppi on itselle oikea.
Siinä olen samaa mieltä, ettei se aina vaihtamalla parane – mutta kuka sanoo, että artikkelin nainenkaan oli heti lennosta vaihtamassa seuraavaan? (Ja jos näin on, niin tekee jopa eroaankin isomman munauksen: nauttisi nyt siitä sinkkuudestaan!!)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkoinen lynkkausmieliala tässä ketjussa. Ero hyväksytään ilmeisesti vain, jos perheessä on perheväkivaltaa, päihteidenkäyttöä tai pettämistä. Miksi ihmisen pitäisi tuhlata elämänsä suhteeseen, joka on ilmeisen hajuton ja mauton?
Ihan jo siitä syystä, että mitä vihkimistilanteessa on tullut luvattua.
Avoliitossa asuvilla on eri asia kun ei olla edes jumalan ja seurakunnan edessä luvattukaan rakastaa...
Missä kohtaa mainittiin, että on vihitty kirkossa? Suomalaiseen vihkikaavaan ei taida edes kirkkovihkimisessä kuulua lupaus rakastaa kuolemaan saakka. Varma en ole, koska olen viimeksi ollut kirkkohäissä 2004 tai jotain.
Ihmiset hakeutuu väenväkisellä suhteisiin vaikka omat mielenkiinnon kohteet olisi jossain aivan muualla. Siis miksi?
No mielestäni tuossa suhteessa on ollut vikaa, koska en voisi koskaan olla avioliitossa, jossa olisin kahlittuna. Onneksi itse (aikaa ennen koronaa) pääsin työmatkoille ilman perhettä. Ja brunssille ystävien kanssa. Ja vaikka baariin tanssimaan. Tai saada vaan yksin rauhoittua. Ja pakko sanoa vielä, että koskaan en ole hakenut muilta miehiltä huomiota vaikka tanssimassa olen käynyt. Olen tehnyt sen itseni takia, koska nautin tanssista, ilosta, elämästä.
Ja meillä pian avioliittoa kymmenen vuotta täynnä ja lapsiakin kaksi löytyy.
Lapset sille, joka ei hae eroa. Joutuisi hakija miettimään uudestaan.
Ei taida olla ensimmäinen eikä viimeinen ihminen, joka eroaa kumppanistaan sen takia, kun ei ole enää tunteita. Eikä ainoa, jolla on lapsia ja eroaa. Aika normaali tapaus. Ihme lynkkausta täällä aina noista eroamisista, harvinaisempaahan se on pysyä yhdessä nykyään ja jäädä siihen laimeaan ok-suhteeseen.
Elämä on yleensä hajuton ja mauton. Sitä kutsutaan arjeksi.