Minkälainen oppilas ei pärjää koulussa?
Peruskoulusta lukioon/amikseen ja AMK:sta yliopistoon. Kysyn asiallisesti, koska itse pärjäsin kun opiskelin ahkerasti ja se tuotti tulosta. Matematiikka tuotti vähän vaikeuksia, mutta siitäkin selvisin. Mikä voi olla syynä ettei pärjää koulussa?
Kommentit (34)
Sellainen, jolla ei ole kotona minkäänlaista aikataulua, tukea tai rajoja. Vanhemmat käyttää päihteitä tai mt ongelmat läsnä.
Lapsi oppinut jo pienenä että saa mennä ja tehdä miten lystää. Vanhemmilla ei ole resursseja huolehtia riittävästi lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Miten määrittelet pärjäämisen? Keskeyttää peruskoulun tai toisen asteen vai alle 7 keskuarvo peruskoulussa? Ei ole kavereita, kiusataan, ei viihdy koulussa, häiriköi? Mitä tarkoitat pärjäämättömyydellä?
Ei jätä opintoja kesken vaan sinnikkäästi ahkeroi oli ongelma ja oppiaine mikä tahansa. Menestyy hyvin ja suorittaa tehtävät kunnialla loppuun ja en nyt tarkoita mitään hutaisemalla tehtyä, että pääsee mahdollisimman nopeasti eroon.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen, jolla ei ole kotona minkäänlaista aikataulua, tukea tai rajoja. Vanhemmat käyttää päihteitä tai mt ongelmat läsnä.
Lapsi oppinut jo pienenä että saa mennä ja tehdä miten lystää. Vanhemmilla ei ole resursseja huolehtia riittävästi lapsesta.
Tämä juurikin ja on todella surullinen tradegia.
Tyhmät eivät pärjää. Tai käytöshäiriöiset. Ylivilkkaat. Kurittomat. Kiusaajat.
Kaikki muut pärjäävät paitsi ne, jotka eivät tule kouluun. Näitä on nyt jonkin verran eli kotiin jääviä yläkoululaisia emme valitettavasti voi auttaa. Kunhan käyvät koulussa, saavat meidän koulussa kaiken mahdollisen tuen ja avun.
T: yläkoulun opettaja
Itse olin koulukiusattu, sekä kotona puolestani koin perheväkivaltaa, niin meni aika siinä että kamppailin mielenterveyteni kanssa sensijaan että olisin oppinut mitään. Sääli sinänsä, koska olin kokeiden perusteella todella hyvä ekalla ja tokalla luokalla.
Sitten musta ei koskaan tullutkaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen, jolla ei ole kotona minkäänlaista aikataulua, tukea tai rajoja. Vanhemmat käyttää päihteitä tai mt ongelmat läsnä.
Lapsi oppinut jo pienenä että saa mennä ja tehdä miten lystää. Vanhemmilla ei ole resursseja huolehtia riittävästi lapsesta.
Tämä juurikin ja on todella surullinen tradegia.
Tradegiapa hyvinkin joo.
Ala-asteella vaikuttaa vanhempien suhtautuminen lapsen kouluun. Jos vanhemmat pitää huolen että lapsi tekee läksyt ja oikeasti lukee kokeisiin eikä vain pelaa, niin tulokset on hyvät.
3. Luokalla erot on aika isot lapsien kesken. Oma poika pärjää kaikessa hyvin kun taas sen kaveri pärjää huonosti. Hönen vanhemmillaan on asenne: No jos Jani-petteri ei nyt jaksa lukea kokeisiin, niin eihän sen pakko ole!
Myöhemmin vaikuttaa lähinnä lapsen oma asenne.
Mutta. Itse olin huono koulussa ja pääsin amiksesta läpi rimaa hipoen. Silti olen menestynyt työmaailmassa todella hyvin. Kun on asiantuntija niin koskaan ei kysellä todistuksien perään vaan se määrittää mitä osaa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Opinnoissa pärjääminen on aika suorassa suhteessa älykkyyden kanssa. Älykkyys jakautuu Gaussin käyrän mukaan. Toisillta sitä on enemmän, toisilla vähemmän, ja suurimmalla osalla melkein saman verran keskenään.
Älykkäälle koulu on todella helppoa. Vähemmän älykkäälle ei. Lisäksi on erilaisia motivaatiotekijöitä, jotka saavat suorituksen muuttumaan sekä ylös- että alaspäin.
Tähän päälle luki- ja matikkavaikeudet, jotka ovat poikkeuksellista aivotoimintaa. Samaten huippuälykkäillä autisteilla on poikkeukselliset aivot.
Kaikista ei edes ahkeralla työllä ja lukemisella tule jotain, mihin toisen pääsee yhtään yrittämättä (esim. sisään lääkikseen).
Voiko kielellesesti lahjakas oppilas oppia laskemaan ja ratkaisemaan matemaattisia laskuja sekä ongelmia? Oletuksena ettei kyseinen oppilas ole lainkaan lahjakas matemaattisesti ja lähtötaso on 0.
On olemassa joukko lahjakkaita lapsia, jotka opettajat pystyvät huomaamaan jo nelosluokalla.
Lahjakkuus on usein perinnöllistä - kuten lahjattomuus.
Vanhempien koulutustausta kertoo paljon lapsen älykkyydestä.
Toki älykkyyttä mitataan peruskoulussa hyvin suppeasti, mutta tämä on jo toinen keskustelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen, jolla ei ole kotona minkäänlaista aikataulua, tukea tai rajoja. Vanhemmat käyttää päihteitä tai mt ongelmat läsnä.
Lapsi oppinut jo pienenä että saa mennä ja tehdä miten lystää. Vanhemmilla ei ole resursseja huolehtia riittävästi lapsesta.
Tämä juurikin ja on todella surullinen tradegia.
Tradegiapa hyvinkin joo.
Mitä tarkoitat? Sivusta seuranneena se on todella surullista ja huolestuttavaa vai väitätkö muuta?
ADHD, autisti ja asberger oppilaat ei pärjää koulussa
Se on niin vaikeaa kun kokoajan mennään eteenpäin. Uutta asiaa tulee kokoajan ja entinenkin on oppimatta. Henkilökohtaista ja jatkuvaa tukea ei saa. Minä tipahdin kärryiltä englannista jo kolmannella luokalla. Koko peruskoulun menin vitosella läpi ja sen jälkeen ammattiopistossa ykkösellä eikä ole nyt aikuisenakaan käytännössä minkäänlaista kielitaitoa.
Lisäksi vaikuttaa peritty älykkyys.
Syitä huonolle koulumenestykselle voi olla monia: koulukiusaaminen, stressi, masennus, adhd yms.
Ja Adhd tyypit voi olla myös älykkäitä, mutta tarkkaavaisuuskyky voi olla niin heikko, että luullaan vain tyhmäksi.
Tässä alla linkki esimerkkinä adhd lääkäristä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/klausin-37-opiskelusta-ei-tullut-mi…