Onko jonkun välit menneet lopullisesti rahan tai perinnön takia jonkun läheisen kanssa? Pelkään, että olen kohta tässä tilanteessa.
Olen ollut koko aikuisikäni todella läheinen kälyni kanssa. Meistä on tullut parhaat kaverit. Miehemme ovat veljeksiä ja vietämme todella paljon vapaa-aikaa yhdessä.
Appiukko kuoli viime syksynä, anoppi on kuollut jo aiemmin. Meidän pitäisi päästä yhteisymmärrykseen miesten lapsuudenkodista, jonka kumpikin haluaisi, mutta vain yksinään. Kukaan ei halua omistaa sitä yhdessä, eikä myydä ulkopuoliselle.
Ei päästä asiassa eteenpäin mitenkään. Nyt jo kuukausikaupalla itketty ja yritetty löytää sopua. Asia ei etene ollenkaan. Tätä menoa lapsuudenkoti jää niille sijoilleen mätänemään.
Onko jollain mennyt tällaisesta tilanteesta välit kokonaan vai onko saatu korjattua? Tuntuu siltä, että vaikka tilanne päätyisi mihin tahansa ratkaisuun, se olisi huono. Hyviä vaihtoehtoja ei ole.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette voi pitää sitä yhteisomistuksessa?
Tuosta ei seuraisi mitään hyvää. Jos kumpikaan osapuoli ei anna periksi, on parasta laittaa paikka myyntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette voi pitää sitä yhteisomistuksessa?
Tuosta ei seuraisi mitään hyvää. Jos kumpikaan osapuoli ei anna periksi, on parasta laittaa paikka myyntiin.
Mitä luulette. että käy sitten, kun jotain pitää kunnostaa, katto uusia tms? Ei löydy aikaa, ei ole rahaa, ollaan eri mieltä, mitä pitää tehdä. Jos nyt jo riitaisaa, niin yhteisomistajuus ei pääty hyvin. Ja vanha talo nielee rahat, jos sitä aletaan kunnostaa uudeksi. Mitä järkeä, kyllä tässä pitäisi jo osata luopua.
Ja jos joku väittää, että kenelle muka lapsuudenkoti niin tärkeä, niin kyllä niitä on.
Meillä tosiaan vanhempi lunasti tilan itselleen ja talo olisi vaatinut korjauksia vuosien varrella, mutta niitä ei tehty ja katto sitten päästi vedet sisään ja talo homehtui.
Että kannattaa kyllä ihan miettiä, mitä haluaa.
Maailman huonoin idea.