Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olen nyt asunut Britanniassa pari vuotta
... ja täytyy sanoa että en ymmärrä sitä, mitä jotkut näkevät tässä maassa. En ole Lontoossa, mutta suuressa kaupungissa kuitenkin. Ymmärrän, että tämä kaupunki on paikallisten mielestä kaunis, sillä eivät tiedä paremmasta. eläminen halvempaa kuin Lontoossa, on enemmän tilaa ympärillä ja on kauniita paikkoja. Kuitenkin asuinalueet ovat mielestäni hirveän näköisiä, kaikki talot ovat rumia ja näyttävät samanlaisilta. Selkeitä vuodenaikoja ei ole. Rannikko on kaunis, mutta se ei auta sillä täällä on aina kylmä, vaikka olisi +10c niin tärisen.
Mikä täällä vetoaa ihmisiin ellei työpaikka ole lähettänyt? Muut suomalaiset hehkuttavat paikkaa.
Kommentit (835)
Vierailija kirjoitti:
Ei britanniahulluutta osaa oikein sanoin selittää. Se on vaan se tunne kun tuntee elävänsä siellä. Harmi, että ap kokee noin, itse taas olen ihan tulisilla hiilillä kun en ole päässyt sinne koko korona-aikana ollenkaan. Heti kun mahdollista, teen pitkän kävelyn nummilla ja myrskyävän meren rannalla ja loppupäivän vietän kodikkaassa pubissa :)
Tyypillistä turistin fiilistelyä. Lomafiilistely on aivan eri asia kuin asua vuodesta toiseen. Ei auta, vaikka olisi 15 kertaakin käynyt lomalla jossain. Se vain on eri asia.
t. 14 vuotta Weybridgessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran käynyt Lontoossa muutaman päivän reissulla ja oikein mukavaa oli ihmiset ja ruokakin hyvää.
Saksassa olen asunut yhteensä vuosia, joten britit teki mínuun ainakin vaikutuksen yllättävän ystävällinä vs. saksalaiset.
Harmittaa myös itseäni että tunnen näin. Olen muuttunut täällä negatiiviseksi kun yleensä olen Suomessa ilopilleri ja positiivinen ihminen. Ehkä tämä korona-aika täällä rajoitusten kanssa tekee osansa, näen vaan huonon ilmaston mutta en näe mitään kulttuuria tai pubeja?
Mutta sitten taas kun ikää on reilut 30v, niin en usko että kovin usein siellä pubeissa jaksaisin edes roikkua. Ikävä Suomeen on kova ja ristiriitaista kun kumppani haluaa jäädä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei britanniahulluutta osaa oikein sanoin selittää. Se on vaan se tunne kun tuntee elävänsä siellä. Harmi, että ap kokee noin, itse taas olen ihan tulisilla hiilillä kun en ole päässyt sinne koko korona-aikana ollenkaan. Heti kun mahdollista, teen pitkän kävelyn nummilla ja myrskyävän meren rannalla ja loppupäivän vietän kodikkaassa pubissa :)
Tyypillistä turistin fiilistelyä. Lomafiilistely on aivan eri asia kuin asua vuodesta toiseen. Ei auta, vaikka olisi 15 kertaakin käynyt lomalla jossain. Se vain on eri asia.
t. 14 vuotta Weybridgessä
Mutta osa suomalaisista viihtyy kuitenkin paremmin kuin hyvin ja jäävät pysyvästi. Riippuu varmasti monesta asiasta loppujen lopuksi. Niin kuin joka maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin talotekniikassa Britannia on todellakin kehitysmaa.
Ja hygieniassa. Tosin en tiedä, jos ovat parantaneet koronan aikana. Itse muutin pois viisi vuotta sitten.
Olisin oikopäätä valmis muuttamaan paikkaan, missä on ikuinen syksy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole kunnon talvea täällä Lontoossa, mutta kyllä juuri tähän aikaan vuodesta ero Pohjois-Suomeen vie voiton: tällä viikolla +22 astetta, kun kotikaupungissani on lunta ja loskaa huhtikuun lopulle asti, kylmä toukokuu. Lontoossa magnoliat, narsissit, krookukset, kirsikkapuut parhaassa kukassa nyt. Jos pitää keväästä, kevät on tällä helmikuun lopulta toukokuuhun, ei vain toukokuun jälkipuoli. Ehkä tämä korostuu minulle kun yli 10 vuotta sitten muutin loskaisesta huhtikuusta tänne kukkaloiston keskelle.
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa myös itseäni että tunnen näin. Olen muuttunut täällä negatiiviseksi kun yleensä olen Suomessa ilopilleri ja positiivinen ihminen. Ehkä tämä korona-aika täällä rajoitusten kanssa tekee osansa, näen vaan huonon ilmaston mutta en näe mitään kulttuuria tai pubeja?
Mutta sitten taas kun ikää on reilut 30v, niin en usko että kovin usein siellä pubeissa jaksaisin edes roikkua. Ikävä Suomeen on kova ja ristiriitaista kun kumppani haluaa jäädä
Voisitko olla masentunut?
Palstalla kirjoittaa valtava määrä masentuneita ihmisiä ja heidän maailmansa on täysin toisenlainen kuin minun maailmani. Kaikista kokemistani fyysisistä sairauksista, läheisten menehtymisistä, työpaikan menettämisestä syövän vuosi jne. pidän maailmaa hyvänä ja valtaosa ihmisistä on mielestäni mukavia. Siitä huolimatta, että teen työtä, jossa joudun puhumaan myös kammottavien ihmisten kanssa.
Olisiko terapiasta sinulle apua? Sairauksieni vuoksi en tarvinnut terapeuttia, mutta sain apua, kun juttelin terapeutin kanssa ajoittain hirvittävästä työstäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin oikopäätä valmis muuttamaan paikkaan, missä on ikuinen syksy.
Sitten suosittelisin Kanadaa tai Great Lakes-aluetta jenkeissä.
Suuri osa nuorista brittiihmisistä haluaa kuulemma nyt pois maasta. Syytä en tiedä, mutta olisiko jumiin jäämisen tunnetta. No sitähän ei täällä onneksi olekaan :). Ihana maa on, hevosihmisille ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kunnon talvea täällä Lontoossa, mutta kyllä juuri tähän aikaan vuodesta ero Pohjois-Suomeen vie voiton: tällä viikolla +22 astetta, kun kotikaupungissani on lunta ja loskaa huhtikuun lopulle asti, kylmä toukokuu. Lontoossa magnoliat, narsissit, krookukset, kirsikkapuut parhaassa kukassa nyt. Jos pitää keväästä, kevät on tällä helmikuun lopulta toukokuuhun, ei vain toukokuun jälkipuoli. Ehkä tämä korostuu minulle kun yli 10 vuotta sitten muutin loskaisesta huhtikuusta tänne kukkaloiston keskelle.
Vaikuttaa upealta! :)
Lapsena luin englanninkirjasta Englannin narsisseista ja olen aina halunnut nähdä ne. Syystä tai toisesta en ole koskaan käynyt Lontoossa keväällä.
Vierailija kirjoitti:
Kerran käynyt Lontoossa muutaman päivän reissulla ja oikein mukavaa oli ihmiset ja ruokakin hyvää.
Lontoo on Lontoo ja oikea Englanti on sitten erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa nuorista brittiihmisistä haluaa kuulemma nyt pois maasta. Syytä en tiedä, mutta olisiko jumiin jäämisen tunnetta. No sitähän ei täällä onneksi olekaan :). Ihana maa on, hevosihmisille ainakin.
Ymmärrän kyseisiä britti-ihmisiä lauta-aidan luona, ulko-oven lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Toinen asia mihin kiinnitin huomiota on se, kuinka suomalaiset täällä vieraillessaan ovat sitä mieltä, että ihmiset täällä ovat kilttejä ja kiinnostuneita toistensa asioista, kun taas Suomessa ollaan tylyjä.
Ei pidä mielestäni paikkaansa.
Täällä voidaan moikata tuntemattomia kadulla, mutta se on vain tapa. Vähän niin kuin pakko. Naapuri voi kysyä mitä kuuluu, mutta tosiasiassa se on tervehdys, sama kuin moi! ei sitä naapuria välttämättä oikeasti kiinnosta mitä sinulle kuuluu. Kävelee vain ohi ennenkuin ehdit edes terve sanoa.
Suomessa naapuri sanoo moi tai nyökkää tervehdykseksi. Jos hän kysyy mitä kuuluu, niin luultavasti oikeasti haluaa tietää miten sinulla menee.
Hmm.. ymmärän suomalaisen tulokulman brittiläisiin kohteilaisuustervehdyksiin. Jos suomalainen kysyy mitä kuluu niin se oikeasti haluaa kysyä mitä kuuluu. Mutta, brittinäkökulmasta, eihän ne suomalaiset koskaan kysy mitään! Mietippä, koska viimeksi joku suomalainen kysyi sulta välittävään sävyyn mitä kuuluu? Edes omat perheenjäsenet?
Brittiläinen tapa tervehtiä on tapa pitää ilmapiiri ystävällisenä ja myönteisenä ja sitten kun äänihuulet on saatu toimimaan niin small talkimainen avaus voi olla kutsu heittämään läppää vähän enemmän. Voi olla, ei välttämättä, mutta tilaisuus on ilmassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kunnon talvea täällä Lontoossa, mutta kyllä juuri tähän aikaan vuodesta ero Pohjois-Suomeen vie voiton: tällä viikolla +22 astetta, kun kotikaupungissani on lunta ja loskaa huhtikuun lopulle asti, kylmä toukokuu. Lontoossa magnoliat, narsissit, krookukset, kirsikkapuut parhaassa kukassa nyt. Jos pitää keväästä, kevät on tällä helmikuun lopulta toukokuuhun, ei vain toukokuun jälkipuoli. Ehkä tämä korostuu minulle kun yli 10 vuotta sitten muutin loskaisesta huhtikuusta tänne kukkaloiston keskelle.
Lumen sulamisen ja kevään odottelu on Pohjois-Suomessa kiduttavan pitkä aika. Talven ilot loppuu mutta se välitila ennen kevättä. Kuin odottelisi elämän alkavan ja sitten vappuna kaikki tulevat talvikoloistaan ja örveltävät kaupungilla. Ja saattaa vielä olla lunta vappunakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa myös itseäni että tunnen näin. Olen muuttunut täällä negatiiviseksi kun yleensä olen Suomessa ilopilleri ja positiivinen ihminen. Ehkä tämä korona-aika täällä rajoitusten kanssa tekee osansa, näen vaan huonon ilmaston mutta en näe mitään kulttuuria tai pubeja?
Mutta sitten taas kun ikää on reilut 30v, niin en usko että kovin usein siellä pubeissa jaksaisin edes roikkua. Ikävä Suomeen on kova ja ristiriitaista kun kumppani haluaa jäädä
Voisitko olla masentunut?
Palstalla kirjoittaa valtava määrä masentuneita ihmisiä ja heidän maailmansa on täysin toisenlainen kuin minun maailmani. Kaikista kokemistani fyysisistä sairauksista, läheisten menehtymisistä, työpaikan menettämisestä syövän vuosi jne. pidän maailmaa hyvänä ja valtaosa ihmisistä on mielestäni mukavia. Siitä huolimatta, että teen työtä, jossa joudun puhumaan myös kammottavien ihmisten kanssa.
Olisiko terapiasta sinulle apua? Sairauksieni vuoksi en tarvinnut terapeuttia, mutta sain apua, kun juttelin terapeutin kanssa ajoittain hirvittävästä työstäni.
En usko että kärsin masennuksesta, jos jossain paikassa ei viihdy niin uskon että se vaikuttaa mielialaan ihan jokaisella. Kysymys ehkä on että miksi en viihdy, liittyykö koronaan ja siihen että on koko ajan vain kotona vai enkö vain pidä paikasta. Ehkä lähden Suomeen ja jos olo siellä helpottaa, pitää miettiä asioita uudelleen
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa nuorista brittiihmisistä haluaa kuulemma nyt pois maasta. Syytä en tiedä, mutta olisiko jumiin jäämisen tunnetta. No sitähän ei täällä onneksi olekaan :). Ihana maa on, hevosihmisille ainakin.
Tämä ei ole edes mikään uusi asia. Suuri osa nuorista briteistä haluaa muuttaa Australiaan, jo useamman vuosikymmenen ajan. Kanada on toinen suosikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin oikopäätä valmis muuttamaan paikkaan, missä on ikuinen syksy.
Sitten suosittelisin Kanadaa tai Great Lakes-aluetta jenkeissä.
Öh, nuo on neljän vuodenajan seutuja. +30 tai -10 ei ole kovin syksyä.
Alue: Aihe vapaa
Tähän kiteytyy omakin tuntemukseni Britanniaa kohtaan. Tosin, olen vieraillut siellä noin 15 kertaa ja asunutkin hetken ja itselleni se ilmasto on mitä sopivin. Ja olen myös kokenut ihania aurinkoisia ja lämpimiä päiviä siellä marraskuussa samaan aikaan kun Helsingissä on oikeasti todella pimeetä ja sataa jääkylmää vettä taivaan täydeltä. Ruoka, no se riippuu toki mistä tykkää. Itse valitsen fish@chips kotoisassa pubissa aina mieluummin kuin jonkin fine dine piperryksen. Britit ovat tosiaan small talk mestareita. Mutta kokisin heidät siinä mielessä samanlaiseksi kuin suomalaisetkin, että jos tosiaan johonkin siellä tutustut ja ystävystyt, se ystävyys kantaa koko eliniän.
Ei britanniahulluutta osaa oikein sanoin selittää. Se on vaan se tunne kun tuntee elävänsä siellä. Harmi, että ap kokee noin, itse taas olen ihan tulisilla hiilillä kun en ole päässyt sinne koko korona-aikana ollenkaan. Heti kun mahdollista, teen pitkän kävelyn nummilla ja myrskyävän meren rannalla ja loppupäivän vietän kodikkaassa pubissa :)