Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olen nyt asunut Britanniassa pari vuotta
... ja täytyy sanoa että en ymmärrä sitä, mitä jotkut näkevät tässä maassa. En ole Lontoossa, mutta suuressa kaupungissa kuitenkin. Ymmärrän, että tämä kaupunki on paikallisten mielestä kaunis, sillä eivät tiedä paremmasta. eläminen halvempaa kuin Lontoossa, on enemmän tilaa ympärillä ja on kauniita paikkoja. Kuitenkin asuinalueet ovat mielestäni hirveän näköisiä, kaikki talot ovat rumia ja näyttävät samanlaisilta. Selkeitä vuodenaikoja ei ole. Rannikko on kaunis, mutta se ei auta sillä täällä on aina kylmä, vaikka olisi +10c niin tärisen.
Mikä täällä vetoaa ihmisiin ellei työpaikka ole lähettänyt? Muut suomalaiset hehkuttavat paikkaa.
Kommentit (835)
Vierailija kirjoitti:
Talvet leutoja ja vehreitä? Täällä ei mitään vehreää ole ollut koko talvena. Kesällä ok lämmintä mutta ei koskaan sellaista että voisi t-paita ja hame päällä lähteä ulos (paitsi paikalliset tietenkin ovat heti puoli alasti kun vähän näkyy aurinkoa)
Tämä vaihtelee varmasti paljon paikasta missä asuu ja myös vuosista. Briteissä vuodet voivat olla aika erilaisia toisistaan, neljän vuoden aikana yhtenä vuonna tuli metri lunta talvella, yhtenä talvella satoi enemmän ja muina aikoina oli sellaista -1 asteista ja huurretta vehreässä nurmikossa. Oli jännää mutta paljon kivempia kuin Suomen loskakelit. Ei Briteissä aina mainio sää ole, ei missään nimessä, eikä tosissaan mitään upeaa verrattuna johonkin Floridaan tai Italiaan. Kuitenkin minusta säätä parjataan liikaa - juuri yksi kirjoitti tässä ketjussa upeista kevään kukista. Mielestäni Briteissä oli oikeastaan aina +10 astetta verrattuna Suomeen. Tämä tarkoitti sitä, että helmikuussa linnut lauloivat ja puut vihersivät ja huhtikuussa saattoi olla jo "helle" eli +22 astetta. Minä pidin tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tässä taas. Olen käynyt täällä aikaisemmin lomalla ja pidin paikasta. Kuitenkin asuminen on aivan eri juttu.
Kävin turistina Lontoossa keväällä ja oli Suomeen verrattuna ihana kukkaloisto. en kuitenkaan asu Lontoossa vaan pohjoisempana. Ja en usko että pitäisin Lontoosta pidemmän päälle, liian iso paikka. Joitain istutuksia näkyy kadun laidoilla mutta vehreää ei ole missään. Puissa ei ole lehtiä ja on vielä melko kylmä.
Olen tutustunut muutamaan paikalliseen ja ovat todella mukavia ihmisiä, ei siinä mitään. Ihmisissä ei mitään vikaa ole. Jotenkin asiat eivät toimi kuten Suomessa, ei ole läheisiä ympärillä yhtä paljoa ja talot ovat rumia eli koko maisema on siten rumaa kun taloja on joka puolella.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kunnon talvea täällä Lontoossa, mutta kyllä juuri tähän aikaan vuodesta ero Pohjois-Suomeen vie voiton: tällä viikolla +22 astetta, kun kotikaupungissani on lunta ja loskaa huhtikuun lopulle asti, kylmä toukokuu. Lontoossa magnoliat, narsissit, krookukset, kirsikkapuut parhaassa kukassa nyt. Jos pitää keväästä, kevät on tällä helmikuun lopulta toukokuuhun, ei vain toukokuun jälkipuoli. Ehkä tämä korostuu minulle kun yli 10 vuotta sitten muutin loskaisesta huhtikuusta tänne kukkaloiston keskelle.
Onko Lontoossa korona-aikana ollut niin kamalaa kuin media antaa kuvan? Pelkäsittö sairastuvanna ? Tietyy riippuu iästäkin alle 50 v ei yleensä mitään hätää. Sairastuiko teidäntuttuja tai kuoli? Ono rajoitukset olleet rakkaita elää?
Vierailija kirjoitti:
Ei ne paikat missään asuttuna kivoja ole ellei sitten asu esim Manhattanilla jossain Park Avenuella ja sielläkin tulee kyllä epämiellyttäviä yllätyksiä.
Turistille sen sijaan kaikki paikat ovat mukavia.
Englannissa itse koin epämiellyttäväksi kamalan ruuhkan, huonot talot (patterit, eristys,vesi, home jne)
Ei se ilmastokaan mikään jättipotti ole vaikken helteestä pidäkään. Ja helteellä Lontoo on kauhea.
Paljon on Briteissä narkomaaneja ja asunnottomia. Pelottavia olivat lähiön raitiovaunut joissa oli lapsia (ihan paikallisia) ja heillä oli puukot. Usein nämä lapsijengit ottivat yhden henkilön terrorin kohteeksi. Kerran jouduin itse tällaisen hyökkäyksen kohteeksi. Tarkastajat pelastuvat.
Tulee vähän Pariisi fiboja vaikka kauoungia rakastankin. Viimeisen 10 v muutos on ollut pahaan suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitit: Jotenkin asiat eivät toimi kuten Suomessa.
Luulen annoit avaimen, niin kauan kuin elät vertaillen maita keskenään sopeutuminen ei oikein edes pääse kunnolla alkuun. Kun suostut siihen että englanti on nyt kotimaasi, asiat alkavat sujua paljon paremmin. Myös, olethan sujuvasti englantia puhuva? Jos et, lisää kursseja. Kielen takana on avain kulttuurin ymmärtämiseen.
Itse asuin siellä pitkään ja kun hyvksyin missä olen, kaikki alkoi tuntua ihan hyvältä.
Ihmiset ympärilläsi vaistoavat varauksellisuuden ja sen myötä reakoivat jne.
Asuin etelä englannissa rannikolla, oli merta, kauneutta, lyhyt junamatka Lontoosee jossa oli aina jotain. Joku jo mainitsi ilmainen terveydenhuolto. Pääsi läkäriin jos ei tänään niin ainakin jo huomenna jne. Moni asia oli halpompaa ja nopeampaa vaikka ihmisiä oli. Keskuslämmitys ja tupla ikkunatkin oli siellä missä asuin ja kokolattiamatoista kph oli jo luovuttu:). Ala tykätä ja huomaat asiat sujuu paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kunnon talvea täällä Lontoossa, mutta kyllä juuri tähän aikaan vuodesta ero Pohjois-Suomeen vie voiton: tällä viikolla +22 astetta, kun kotikaupungissani on lunta ja loskaa huhtikuun lopulle asti, kylmä toukokuu. Lontoossa magnoliat, narsissit, krookukset, kirsikkapuut parhaassa kukassa nyt. Jos pitää keväästä, kevät on tällä helmikuun lopulta toukokuuhun, ei vain toukokuun jälkipuoli. Ehkä tämä korostuu minulle kun yli 10 vuotta sitten muutin loskaisesta huhtikuusta tänne kukkaloiston keskelle.
Onko Lontoossa korona-aikana ollut niin kamalaa kuin media antaa kuvan? Pelkäsittö sairastuvanna ? Tietyy riippuu iästäkin alle 50 v ei yleensä mitään hätää. Sairastuiko teidäntuttuja tai kuoli? Ono rajoitukset olleet rakkaita elää?
On tämä vuosi ollut aika kamala, itse en pelännyt sairastumista, mutta useampi tuttava sairasti ja kaverin isä kuoli
Rajoitukset ovat kestäneet täällä koko vuoden, välillä ollut pientä helpotusta ja sitten taas tiukempaa mutta esimerkiksi vietin elokuun Suomessa ja elämä siellä tuntui ihan normaalilta tähän verrattuna..
Täällä lapset ovat päässeet harrastuksiin yhteensä 6 kertaa vuoden aikana (joukkuelaji) ravintolassa olemme syöneet viimeksi syyskuun alussa ja sitä ennen maaliskuussa, koulut ovat olleet kiinni yhteensä 6kk kahdessa pätkässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis päässyt kulttuurishokissa siihen varsinaiseen shokkivaiheeseen. Älä huoli, jos siellä riittävän kauan vietät aikaa ja olet oikeasti halukas ja kykenevä sopeutumaan pääset muutamassa vuodessa siihen vaiheeseen, että paikka lakkaa tuntumasta täydeltä persläveltä ja toteat että hyvät ja huonot puolet on joka maassa. Se, että Milton Keynes on ruma ei tarkoita etteikö Briteissä olisi kauniitakin kaupunkeja. Samahan se on Suomessakin. Kulttuuri on erilainen, ja tv-sarjoista saa usein aivan väärän käsityksen siitä minkälaisia ihmiset ovat, mutta eivät ne sikäläiset talliaiset ihan täysin tympeää - tai rakastettavaa - sakkia ole kuitenkaan. Sellaista se on.
Ap sanoo asuneensa siellä pari vuotta. Kulttuurishokki on kyllä käyty jo tuossa ajassa, arkea on ollut pidempään.
Eivät kaikki viihdy kaikkialla.
Höpönpöpön. Yleensä vähintään ensimmänen vuosi menee ihan jo sen kulttuurishokin ensimmäisessä vaiheessa, missä kaikki on jännää, ihanaa, eksoottista, upeaa, erilaista kuin kotona. Sitten vasta tulee se vastareaktio, ja kaikki on paskaa ja huonommin kuin kotona. Tämä saattaa kestää suht kauankin - jotkut eivät pääse tästä koskaan yli vaan lähtevät sen aikana takaisin kotimaahansa. Sitten päästään vasta sopeutumisvaiheeseen - siis ne pääsevät, jotka eivät jostain syystä lähde. Tuossa voi sitten kulua vuosikymmen jos toinenkin, ennenkuin lopulta on täysin sopeutunut siihen uuteen maahan ja se tuntuu oikeasti kodilta.
Ymmärrän sua, ap. Asuin Hollannissa hollantilaisen poikaystävän kanssa ja oli siellä kiva työpaikka, mukavia kavereita, kaikki ok.
Mutta ei voi mitään, koti-ikävä voitti. En vaan kestänyt sitä, ettei koskaan ole talvea. Sama juttu Lähi-idässä, siellä ei ollut vuodenaikoja senkään vertaa, ei edes sään vaihteluja.
Jouduin sen suhteen lopettamaan, koska me ei oltu samalla kartalla siitä, missä maassakaan halutaan asua. Oli ihana palata Suomeen, vaikka olin ajatellut olevani varsinainen maailmankansalainen. Joo, vuoden pari ehkä, ei pysyvästi. Suomalaisen perheen kanssa komennuksellakin joo, mutta lopuksi ikää ja eri maalaisen kanssa perhe... Ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku kysyi ylempänä talojen rumuudesta. Ihmisillä on eri makuja, mun mielestä kaikki talot on rumia. Kaikki ovat keskenään samanlaisia, eksyn ihan lähellä omaa kotikatua tästä syystä. Ihmiset ovat ylpeitä kun omistavat omakotitalon. Talojen välissä on 10cm tilaa. Pihat on aidattu niin korkeilla aidoilla että aurinko ei pääse paistamaan pihaan.
Lisäksi tuntuu siltä, että täällä ei ole mitään turvaa. Jos jää työttömäksi niin ei hyvin mene. Lastenhoito kallista jos lapsia joskus haluaa.
Täällä on halpaa ruokaa ja autoja. Palkasta menee vähemmän veroja. Mutta kun miettii hyviä ja huonoja puolia niin ei se elämänlaatu sillä parane että ajaa kalliimpaa autoa. Jos käy huonosti niin kaikki säästöt menee viimeistään silloin.
Mies pitää tästä paikasta ja puhuu että kunhan paikat aukeavat niin on mukavaa. En tiedä muuttuuko sitten mielipide. Sinä joka asuit Hollannissa, ikävä kuulla että kävi noin että et viihtynyt. On se vaikeaa sopeutua muualle
Vierailija kirjoitti:
Asuin Manchesterissa 10 vuotta ja hyvin viihdyin. Tai no, tietenkin viihdyin, kun noin kauaksi aikaa jäin. Oon asunut viidessä eri maassa ja aina ollut suhteellisen tyytyväinen. En tiedä, olenko sopeutuvainen vai sen verran onnellinen, että ulkoiset puitteet ei lannista.
Minkä tyyppisen työn perässä muutit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Lontoo on vaan niin brittiläinen ja tunnelmallinen paikka vaikka olen vain turistina siellä vieraillut.
No ei Lontoossa mitään brittiläisiä asu.
Lontoossa asuu virallisesti enemmän muualta tulleita kuin brittejä. Lisäksi kaupunki alkaa olla niin kallis, ettei tavallisillä duunareilla ole (kohta) varaa asua siellä. Alue kerrallan tapahtuu gentrification, eli tavallisten työntekijöiden alueet rempataan ja hinnat nousevat, että vain todella hyvätuloiset enää pystyvät asumaan Lontoossa.
mm miljoona muslimia, eniten Euroopassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis päässyt kulttuurishokissa siihen varsinaiseen shokkivaiheeseen. Älä huoli, jos siellä riittävän kauan vietät aikaa ja olet oikeasti halukas ja kykenevä sopeutumaan pääset muutamassa vuodessa siihen vaiheeseen, että paikka lakkaa tuntumasta täydeltä persläveltä ja toteat että hyvät ja huonot puolet on joka maassa. Se, että Milton Keynes on ruma ei tarkoita etteikö Briteissä olisi kauniitakin kaupunkeja. Samahan se on Suomessakin. Kulttuuri on erilainen, ja tv-sarjoista saa usein aivan väärän käsityksen siitä minkälaisia ihmiset ovat, mutta eivät ne sikäläiset talliaiset ihan täysin tympeää - tai rakastettavaa - sakkia ole kuitenkaan. Sellaista se on.
Ap sanoo asuneensa siellä pari vuotta. Kulttuurishokki on kyllä käyty jo tuossa ajassa, arkea on ollut pidempään.
Eivät kaikki viihdy kaikkialla.
Höpönpöpön. Yleensä vähintään ensimmänen vuosi menee ihan jo sen kulttuurishokin ensimmäisessä vaiheessa, missä kaikki on jännää, ihanaa, eksoottista, upeaa, erilaista kuin kotona. Sitten vasta tulee se vastareaktio, ja kaikki on paskaa ja huonommin kuin kotona. Tämä saattaa kestää suht kauankin - jotkut eivät pääse tästä koskaan yli vaan lähtevät sen aikana takaisin kotimaahansa. Sitten päästään vasta sopeutumisvaiheeseen - siis ne pääsevät, jotka eivät jostain syystä lähde. Tuossa voi sitten kulua vuosikymmen jos toinenkin, ennenkuin lopulta on täysin sopeutunut siihen uuteen maahan ja se tuntuu oikeasti kodilta.
Höpönpöpn itsellesi.
Olen kokenut omakohtaisesti kulttuurishokin kahdessa hyvin erilaisessa maassa. Uuteen maahan sopeutuminen hyvin ei ole sama asia kuin kulttuurishokin loppuminen.
Shokki ei ole pitkä. Ihannoiva vaihe voi olla ohi muutamassa viikossakin. Toki siihen vaikuttaa ihmisen ikä ja muu elämänkokemus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi ylempänä talojen rumuudesta. Ihmisillä on eri makuja, mun mielestä kaikki talot on rumia. Kaikki ovat keskenään samanlaisia, eksyn ihan lähellä omaa kotikatua tästä syystä. Ihmiset ovat ylpeitä kun omistavat omakotitalon. Talojen välissä on 10cm tilaa. Pihat on aidattu niin korkeilla aidoilla että aurinko ei pääse paistamaan pihaan.
Lisäksi tuntuu siltä, että täällä ei ole mitään turvaa. Jos jää työttömäksi niin ei hyvin mene. Lastenhoito kallista jos lapsia joskus haluaa.
Täällä on halpaa ruokaa ja autoja. Palkasta menee vähemmän veroja. Mutta kun miettii hyviä ja huonoja puolia niin ei se elämänlaatu sillä parane että ajaa kalliimpaa autoa. Jos käy huonosti niin kaikki säästöt menee viimeistään silloin.
Mies pitää tästä paikasta ja puhuu että kunhan paikat aukeavat niin on mukavaa. En tiedä muuttuuko sitten mielipide. Sinä joka asuit Hollannissa, ikävä kuulla että kävi noin että et viihtynyt. On se vaikeaa sopeutua muualle
Minä taas ajattelen toisin päin, ettei se elämänlaatu täällä Suomessa niin paljon parempi ole vaikka on lämpimät asunnot tai muuta Suomelle tyypillistä kivaa. Mulla on niin kova ikävä takaisin Britteihin, että katson joskus jopa tyhmää sarjaa Emmerdalea, jotta tulee kotoisa olo. En ymmärrä miksi suomalaisten omakotitalojen pihoilla ei ole korkeita aitoja!!
Kyllä meillä ihmisillä onkin erilaisia mielipiteitä! Kyllä se aita toki tuo yksityisyyttä mutta tulee tosi ”ahdas” olo korkeista aidoista. Ja vaikka kyseessä on omakotitalo ja aidattu piha, niin silti ei ole yksityisyyttä, naapurille näkee aina selkeästi aidan läpi ja kaikki äänet kuuluvat. Sama asia kuin asuisi rivitalossa keskellä taloa. Vaikka on oma takapiha, on se ikäänkuin samaa pihaa naapureiden kanssa. Erona se että maksat tästä omakotitalosta monin kertaisesta suomalaisen rivarissa hinnan. En ymmärrä. Ja jotenkin en osaa mennä mukaan siihen hehkutukseen mikä ihmisillä on omasta talosta.
Elämänlaatu on eri ihmisille eri asioita. Minulle se tarkoittaa esimerkiksi sitä turvallisuuden tunnetta jos jotain sattuu. Täällä olet omillasi jos jotain ikävää sattuu. Ja tämä on luokkayhteiskunta, näkee todella paljon ihmisiä joista näkee että eivät ole kouluja käyneet. Ihan eri tavalla kuin Suomessa
Minä haaveilen elämästä osana brittiläistä työväenluokkaa. Olen ihan duunari nytkin, mutta kaipaisin sitä että olisi samanhenkistä SEURAA, voitaisiin yhdessä olla reilusti white trash :D
Ja yksi asia vielä mikä on mielestäni jännää on se, että britit eivät osaa mitään kieliä, eivätkä ole edes kiinnostuneita oppimaan mitään mistään muista kulttuureista. Tämä on toki yleistys mutta näin olen huomannut asian olevan ainakin näiden ihmisten keskuudessa, joihin olen tutustunut. Kokevat että oma maa on se paras ja suuri, mahtava maa. Ulkomaalaiset saavat olla kiitollisia kaikesta heille, vaikka esim. Britanniaan on muuttanut paljon ulkomaalaisia hoitajia, jotka ovat saaneet ilmaisen koulutuksen muista Euroopan maista ja tulevat tänne tekemään heille töitä. Saavat heidät ilmaiseksi. Kuitenkin puhetta siitä kuinka myös ulkomaalaiset saavat heidän rokotteitaan. Huh huh. En tiedä johtuuko brexitistä vai mistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Lontoo on vaan niin brittiläinen ja tunnelmallinen paikka vaikka olen vain turistina siellä vieraillut.
No ei Lontoossa mitään brittiläisiä asu.
Lontoossa asuu virallisesti enemmän muualta tulleita kuin brittejä. Lisäksi kaupunki alkaa olla niin kallis, ettei tavallisillä duunareilla ole (kohta) varaa asua siellä. Alue kerrallan tapahtuu gentrification, eli tavallisten työntekijöiden alueet rempataan ja hinnat nousevat, että vain todella hyvätuloiset enää pystyvät asumaan Lontoossa.
mm miljoona muslimia, eniten Euroopassa
Suuri osa heistä kuitenkin Brittejä.
Vierailija kirjoitti:
Ja yksi asia vielä mikä on mielestäni jännää on se, että britit eivät osaa mitään kieliä, eivätkä ole edes kiinnostuneita oppimaan mitään mistään muista kulttuureista. Tämä on toki yleistys mutta näin olen huomannut asian olevan ainakin näiden ihmisten keskuudessa, joihin olen tutustunut. Kokevat että oma maa on se paras ja suuri, mahtava maa. Ulkomaalaiset saavat olla kiitollisia kaikesta heille, vaikka esim. Britanniaan on muuttanut paljon ulkomaalaisia hoitajia, jotka ovat saaneet ilmaisen koulutuksen muista Euroopan maista ja tulevat tänne tekemään heille töitä. Saavat heidät ilmaiseksi. Kuitenkin puhetta siitä kuinka myös ulkomaalaiset saavat heidän rokotteitaan. Huh huh. En tiedä johtuuko brexitistä vai mistä
Pikkukaupungeissa ja maaseudulla tuohon tormää useammin, Lontoossa ei niinkään, vaikka olen minä kyllä Brexit-äänestyksen jälkeen saanut huutelua osakseni kun olen puhunut lapsille kadulla suomea. Appisten tuttavilta saa usein kuulla miten he eivät tarkoita minua, tai minun puolibrittejä lapsiani (jaksavat aina hämmästellä ettei lapsilla ole hassua aksenttia) kun solvaavat ulkkiksia.
Mutta oma brittiläinen ystävä-ja tuttavapiirini on varsin valistunutta, suuri osa on vähintäänkin ollut opiskeljiavaihdossa tai au pairina ulkomailla, moni puhuu jotain muutakin kieltä kuin englantia ja usealla on esimerkiksi ulkomaalainen puoliso.
Alue: Aihe vapaa
Lähtisin kiljuen, jos tarjottaisi töitä sekä miehelle että mulle Briteistä. Olen muutaman kerran käynyt, myös Lontoossa, ja tykkäsin. Skotlannissa kävin sekä Glasgowissa että Edinburgissa ja tykkäsin.
Pubit oli silloin tosi täynnä kun 6 valtakunnan rugbyotteluita oteltiin silloin siellä. Ne, jotka ei mahtuneet stadionille, notkuivat pubeissa.... Ja pubien ulkopuolella...