Millaisia perheaktiviteetteja teillä on esiteinien ja teinien kanssa?
Te, joilla on jo vanhempia, esim. 10-19-vuotiaita lapsia. Millaisia juttuja teette ja harrastatte yhdessä heidän kanssaan?
Omat poikani ovat nyt 11 ja 12. Ennen liikuttiin ja ulkoiltiin paljon, käytiin taidenäyttelyissä ja museoissa, askarreltiin kotona yhdessä... Nyt pojat liimautuvat yhä tiukemmin kännyköiden kanssa sohvalle, ei paljon yhteinen ulkoilu äidin kanssa kiinnosta.
Minä haluaisin viettää aikaa yhdessä perheenä ja pelkään, että hyvä ja läheinen suhde lapsiin kärsii vähitellen tästä, että emme tee enää juuri mitään yhdessä jotakin satunnaista elokuvailtaa lukuun ottamatta.
Kuulisin mielelläni konkreettisia vinkkejä, millä tuon ikäiset saa mukaan?
Kommentit (28)
Tämähän riippuu ihan lapsesta. Omalla kohdallani olen huomannut, että seuraavat on olleet aika hittejä:
- Erilaiset urheilukokemukset, esim. Pasilan Surfhousen sisäsurffaus. Myös kiipeily ja ulkona seikkailuradat on olleet mieleen. Huonona puolena mainittakoon, että aika hintavaksi tulee säännöllisenä.
- Laitetaan ruokaa yhdessä. Poika auttaa mielellään etenkin lempiruokien laitossa. Samalla saa höpistyä ja pohdiskeltua kaikenlaista. Plussana se, että kotityötaidot karttuu ;D
- Palapelit. Tämä oli ihan totaaliyllättäjä, mutta meidän esiteini hakeutuu tosi usein mukaan isompia palapelejä kasaamaan. Jos löytyy tila, johon pelin voi jättää kesken (meillä ruokailuhuoneen pöytä, kun vieraita ei juuri nyt käy), saadaan useammaksi illaksi rauhallista tekemistä. Lautapelit muutenkin yleensä kiinnostaa, kunhan ei tarvitse pikkusisarusten kanssa pelata ns. lasten pelejä.
- Värityskirjat. Poika on aika luova ja taiteellinen, joten ollaan väritetty yhdessä niitä aikuisten värityskirjojen kuvia. Meillä on luontoaiheinen kirja, joten esim. karhut ja sudet ja lohikäärmeet on olleet pojan mieleen. Tästäkin vähän yllätyin, että niin kovasti innostui :D
- Myös ravintoloissa käynti on ollut pojan mieleen. Asutaan PK-seudulla, joten tarjontaa on ennen rajoituksia ollut tosi hyvin. Etenkin, jos kahden kesken pääsee käymään, on oikeastaan aina messissä ja usein ehdottaa itsekin, että voitaisiin käydä jossain tietyssä ravintolassa joku kerta.
Toisinaan myös vaan tuppaudun pojan huoneeseen hengailemaan ja seurailemaan pelejä, ja kyselen niistä. Joskus istutaan koko kööri katsomassa veikan pelailuja, mutta useimmiten pikkusiskolta on pääsy kielletty veikan huoneeseen. Ja poika siis täyttämässä 13 tänä vuonna.
Minulla ei itsellä ole teinejä, mutta tuttavaperheen 12- ja 15-vuotiaat pojat lähtee ainakin laskettelemaan oikein innolla. Nuorempaa kiinnostaa myös koiran hoito ja ulkoilutus. Lisäksi kalastamassa tuntuvat käyvän porukalla ja lautapelejä pelaavat. Samantyyppisiä harrastuksia muistan myös omilta teiniajoiltani.
Pelataan lautapelejä, ulkoillaan (patikointi, retkeily, telttailu, pyöräily), pelataan yhdessä Fortnitea tms, leivotaan yhdessä, katsotaan luontodokkareita.
Pitäis keksiä jotain uusia juttuja, hyvä ketju!
Usein tuon ikäisille on tärkeää (tietenkin riippuu lapsesta!) että tekemisessä on sopivasti vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Iltakävely äidin kanssa ei ehkä houkuta, mutta esimerkiksi kiipeilypuisto ja laskettelu voivat jo innostaakin. Sellainen kaikenlainen omien rajojen koettelu innostaa usein tuon ikäisiä poikia, esimerkiksi fat bikella maastopyöräily tai yön yli telttailu jossakin.
Yksi keino saada lapsi mukaan on kutsua kaveri kanssa. Meillä 13 v lähtee kyllä melkein minne vain kunhan saa seuraa esimerkiksi kaveriperheen samanikäisistä.
Meillä on tapana saunoa koko perhe yhdessä lauantai-iltaisin.
Pojat 14-v. ja 16-v. Tytär 17-v.
Saunan jälkeen syömme makkaraa ja pelaamme seurapelejä.
Meillä saunotaan, paljuillaan, pelataan lautapelejä, kootaan palapelejä.
Lapsen kiinnostuksen kohteita kuunnellen. Oma 12-vuotiaani on valtavan innostunut sotahistoriasta(!), joten kaikki siihen liittyvät menot innostavat. Siispä ollaankin kierretty panssarimuseot ja sotamuseot ja luontopolullekin saan mukaan, kun siellä on vanhoja juoksuhautoja...
Meillä ei välttättä ollut hirveästi mitään tekemisiä. Mutta sitten juuri jutteltiin todella paljon nuoren kanssa. Syötiin ainakin kerran päivässä yhdessä. Lisäksi tietysti kaikki treenimatkat "joutui" istumaan vieressäni autossa ja siinä sitä ehti höpistä niitä näitä. Samoin tietysti se, että todella paljon ainoana vanhempana olin mukana harrastuksessaan toi yhteisiä jutun aiheita. Tykättiin myös molemmat kahvitella yhdessä ja siinä höpistä.
Ja ollaan molemmat kiinnostuneita tuon jääkiekon lisäksi myös historiasta, joten erialaisiin historiaan liittyviin paikkohin häntä kyllä sai aina hyvin mukaan ( saa vieläkin, vaikka asuukin jo omillaan).
Juuri se mielestäni on avainasemassa, että siinäkin vaiheessa , kun nuori jo haluaa sitä omaakin tilaa ja aikaa, on kuitenkin läsnä ja kiinnostunut hänestä.
Tietysti lomilla sitten oli matkat, ja niitä suunniteltiin yhdessä myös arkena, mutta tällä hetkellä nyt tietysti nuo ovat vähän jäissä kaikilla.
Meillä kolme teiniä iässä 13-17v.
Yhteistä tekemistä joko koko porukalla tai osa porukasta ainakin yhdessä
- mikroautoilu, usein radalle lähdetään isommalla porukalla vaikka kaikki eivät ajaisikaan mutta osa kuvaa ajoa, käy heittelemässä frisbee radalla lähellä ym.
- peltoautolla ajo sama kuin yllä
- autojen kunnoetus. Tässä lähinnä miesväki mukana jota kiinnostaa enemmän
- koiran lenkitys, tähänkin yllättäen lähtee mukaan myös 17v poika välillä vaikka ei muuten koirista piittaa
- polttopuiden teko
- rakennushommat
- tälle kesälle tulee varmaankin yhteiseksi projektiksi talon maalaaminen
-pelit, minä ja lapset pelataan aina välillä haydaytä ym pelejä porukalla.
Tässä onkin sitten sellainen ongelma, että mua keski-ikäistä äiti-ihmistä eivät sisäsurffaukset ja laskettelurinteet ja kiipeilypuistot houkuttele pätkääkään. Mieluiten veisin lapsen taidenäyttelyyn ja museoon ja teatteriin, luontopolulle ja urheilutapahtumatkin kiinnostavat. Lapsi taas ei näistä oikein innostu, peliin saattaa kanssani lähteä jos saa ottaa kaverin mukaan. Ongelma on tuttu täälläkin: Esiteini viettää ruudun ääressä suuren osan aikaansa ja välillä tuntuu, että se pikkulapsivuosien läheinen suhde rapistuu.
Ennen koronaa kävimme yhdessä elokuvissa, ulkona syömässä, pakohuone käyntiä suunniteltiin.
Meillä 13 ja 18 pojat..saunaan lähtevät isänsä kanssa. Megazoneen myös saa lähtemään tai leffaan(kun oli auki). Kerran kuussa on ollut tapana käydä hotellin aamiaisella, sinne lähtee koko perhe kun meillä myös pienenpiä lapsia.
Meillä on kotona tapahtuvat aktiviteetit eniten suosiossa. Lautapelit, korttipelit, pleikkapelit yhdessä. Elokuvat ja luontodokumentit (joista jälkimmäinen saa aina vastaanoton "no ei taas", mutta kiinnostaa kuitenkin kun vain aloitetaan). Viikonloppuisin tehdään yhdessä lapsen päättämää ruokaa.
- Ruoan ympärillä pyörii aika moni yhteinen juttu. Pizzaillat, sunnuntaibrunssit, karkkipäivät, "maailman ruokaa" -kokeilut, perheen kesken juhlitut synttärit, nimpparit ja kissanristiäiset.
- Katsotaan joitain sarjoja yhdessä. Näissä hankalaa löytää koko perheelle sopiva vaihtoehto.
- Luontoretkille lähtevät mukaan taaskin sen ruoan perässä. Eli pitää olla kunnon piknik tai vähintään grillata vaahtokarkkeja jossain laavulla.
- Ennen koronaa käytiin museoissa, leffassa ja pari kertaa pakohuoneessa.
- Matkat! Tämäkin ennen koronaa :-/
- Jokaisella kolmesta teinistä on lisäksi joitain, mihin suostuu kahdestaan jomman kumman vanhemman kanssa. Esim. 15-vuotias suostuu kiertelemään kirppiksiä ja kierrätyskeskukseen, 17-vuotias ihan vaan istumaan iltaa ja juttelemaan, 13-vuotias liikkumaan ja ulkoilemaan.
Tehdään ruokaa yhdessä ja samalla keskustellaan. Ja muutekin otetaan sitä joutoaikaa, jolloin on aikaa sille keskustelulle.
Millaisia keskuteluja te kävitte kun askartelitte, kävitte museoissa, ulkoilitte, jne...
Vierailija kirjoitti:
Millaisia keskuteluja te kävitte kun askartelitte, kävitte museoissa, ulkoilitte, jne...
Museoissa tai vastaavissa paikoissa keskustelut tietysti liittyivät usein paikan antamaan tietoon ja siitä kumpuaviin juttuihin. Sitten taas esim. kahvitellessa/ syödessä/ harrastusmatkoilla ihan kaikkeen. Harrastukseen, kavereihin, sukulaisiin, ystäviiin, ajankohtaisiin tapahtumiin, menneiden muisteluun , urheilutapahtumiin, historiaan jne.
Niin, ja isovanhempien ja isoisovanhempien luona käytiin myös paljon lapseni teiniaikoina, ja käytäisiin nytkin ilman tätä koronaa. Myös heidän tarinointinsa on aina viehättänyt poikaa.
9
Korona-aikaan on kyllä teineille mielekkäät tekemiset vähissä, varsinkin jos samaan hommaan pitäisi saada innostumaan ekstrovertti urheilija ja introvertti pelailija.
Muutaman kerran olemme pitäneet teemaillan, esim. joku maa, jonka ruokaa laitetaan, musiikkia teeman mukaisesti, ehkä joku leffa.
Urheilijaan pidän yhteyttä niin, että olen mukana joukkueen hommissa, tällä hetkellä huoltajana. Yritän myös innostua keskusteluista "miten sijoitun taidoissani suhteessa muihin pelaajiin" "kaksi vuotta sitten kohtasin suuren vääryyden pelissä" "superärsyttävän joukkuekaverit". En ymmärrä mitään kys. lajista.
Yritän olla ahdistumatta liikaa siitä, että aika paljon nykyisin eletään erillistä elämää saman katon alla. Ei ketään voi pakottaa pitämään hauskaa. Joskus tähdet on kohdallaan ja molemmat lapset on hyvällä tuulella ja ekstrovertti saa innostettua introvertin johonkin puuhaan. Parhaimmat ideat tulee lapsilta itseltään.
Pelataan, matkustellaan, mökkeillään, syödään ravintoloissa. Joskus vaan istutaan, höpistään, nauretaan ja pelleillään.
Nyt on pinnalla vanhemman (17) pojan koodaaman pelin pelailu, jossa yritetään vuoroin rikkoa toisten ennätyksiä muiden seuratessa.
Tuon ikäinen lähtee mukaan väkisin tai kunnon palkalla..