Mikä oli suurta luksusta sinulle lapsena?

Kun limusiini tuli hakemaan meidät lentokentältä Yhdysvalloissa. Kun pääsimme helikopteriajelulle isän työkaverin kyydissä.

Ja kun pääsi leikkimään koirien kanssa. Meillä ei koskaan ollut lemmikkejä.

14 markan vohveli Linnanmäellä tai 10 markan appelsiinimehu lasillinen Kansallisoopperassa

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2108 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

14-vuotiaana olin kesätöissä kioskissa jokaisena päivänä viikossa ja sain palkkaa 50 markkaa kuukaudessa. Oli suorastaan luksusta, että kolmen kuukauden työn jälkeen saatoin ostaa itselleni kaupasta poolopaidan ja housut. Sitä ennen olin aina ommellut itse vaatteeni.

Edes 60-luvulla markan uudistuksen jälkeen ei ollut noin pieniä nimellispalkkoja. Normaali kesätyörahoilla pystyi ostamaan koko vuoden vaatteet, gramofonin ja rokkilevyjä.

Eieie.Kyllä tuo 50 markaa oli oikeen. Itse tein nakkikioskissa töitä 4-9 ,5 pv viikossa. Vuosi oli 86 ja sain 100 markkaa ,mikä oli iso summa köyhän lapselle. 

70 luvulla sain Ruotsissa kesätyöstä 400 kruunua kussa kun keräsin tiskejä ravintolassa. 

Kuulostaa oudolta. Itse olin hoitamassa kesätöinä erään perheen lapsia v. 1983, ja tuntipalkkani oli 8.50 mk, tein 8 tunnin päiviä, vanhempansa kävivät töissä..

Minä olin 80-luvun alussa kuukauden vahtimassa kahta lasta, ekaluokalle menevää ja ekaluokalta päässyttä, ja minun palkka koko kuudelta oli 300 markkaa. Päivisin minun piti tehdä ruoka lapsille. Sinun palkka oli luksusta, mutta niin oli omakin, kun aiemmin sain vahtia tuota pienempiä palkatta.

Olen miettinyt tätä viikkoja ellen kuukausia. En tainnut lapsena ymmärtää mitä luksus on. En vielä teininäkään ymmärtänyt esim. merkkituotteita tai brändejä. En tajunnut, että miksi jotkut farkut tai kengät olisivat yhtään makeammat vain merkin takia. En ymmärtänyt automerkeistä mitään, että mikä on hieno ja mikä nolo (paitsi Lada, se oli nolo).

Nyt olen muistanut 2 asiaa.

- barbi, jolla on taivulteltavat raajat. Todella luksusta. Samoin myös valtava vaatevarasto barbeilla ja se, että käytettävissä on myös miesbarbi, eikä rumimman barbin tarvitse kokea sukupuolenvaihtamista leikkiä varten

- lemmikkieläimet. Kadehdin kaikkia joilla oli lemmikki enkä tiennyt mitään ihanampaa kuin ajatus omasta eläimestä, tai eläintarhasta. Hevosista, koirista, kissoista, papukaijoista.

Nyt minulla on lemmikkejä, joten elämäni on täydellistä. Olen aika lailla tosissani. Onni on joskus pienistä (eläimistä) kiinni.

Kaupan omena- tai appelsiinimehu.

Dominokeksit.

Berliininmunkit.

Elokuvissa käynti.

Suurta luksusta lapsena, keväisenä huhtikuun päivänä, oli se, kun sai uudet ruskeat kevätkengät ja sitten hyppiä kadulla olevaan lätäkköön. Aaah onnea. 

kun mami sai lahden tpisella puolen kerjättyä trokareilta pimeän pullon ennen lapsiveden tuloa?

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt kasarin puolivälissä, vanhempani 50-luvun alussa. Lapsena minulle oli luksusta esimerkiksi appelsiinimarmeladi, Valion Brazil-, Hedelmätarha-, ja Bahi-mehut, riisikakut, Jaffa-keksit, Weetabixit, tacot, Jacky-makupalat ja lihakepakot. 

Me emme olleet mitenkään vähävaraisia, sanoisinpa jopa että ylempää keskiluokkaa, sillä isäni oli erittäin hyvin palkatussa työssä, mutta olen myöhemmin ajatellut, että tässä oli jokin kulttuurinen juttu.

Vanhempani eivät pitäneet em. elintarvikkeita tarpeellisina. Ne eivät olleet sellaisia tuotteita joita he olivat tottuneet käyttämään ja joita he kaupasta valitsivat. Sain kyllä toisinaan Jacky-makupaloja ja joskus harvoin Jaffa-keksejä, mutta äitini mielestä Weetabixit olivat turhia kun voi syödä puuroa. Hillo ei kuulunut leivän päälle, sillä se ei ollut terveellistä. Jaffa-keksit eivät hänen mielestään olleet koskaan parempia kuin kotitekoiset pikkuleivät (tässä asiassa olen nykyään aivan samaa mieltä), ja kaupasta ostettujen tuoremehujen sijaan oli parempi juoda oman pihan marjoista ja hedelmistä tehtyjä mehuja. Jacky-makupaloissa taas häntä huolettivat suuri sokerimäärä ja lisäaineet. 

Myöhemmin olen tajunnut, että oli aikamoista luksusta, että kaikki ruoka leivonnaisia myöten oli aina tehty kotona. Flunssassa sai viinimarjamehua omasta kellarista, ja jälkkäriksi oli äitini itse tekemää suklaa-tai vaniljavanukasta tai rahkaa. 

Ei pitäisi kirjoittaa tällaisia viestejä, tulee ihan tippa linssiin. En ole päässyt vanhempiani tapaamaan nyt liki kahteen vuoteen koronan vuoksi (asun ulkomailla tällä hetkellä). Valehtelematta olisin nyt valmis maksamaan pullollisesta sitä viinimarjamehua enemmän kuin pullollisesta Bollingeria!

Kasari, ysäri ovat rumia ja jopa kuvottavia sanoja!!!

Vierailija kirjoitti:

kun mami sai lahden tpisella puolen kerjättyä trokareilta pimeän pullon ennen lapsiveden tuloa?

Hyi hitto, mitä sontaa jupiset, trolli!

Olen lähes 5-kymppinen ja luksusta oli lapsena perjantaisin käydä snagarilla ostamassa porilainen ja karkkikiskalla ostamassa irtokarkkeja. Ei todella ollut mäkkäreitä tms. jossa käytiin vähän väliä. 

Mökillä saunan jälkeen pillimehu oli luksusta, se kolmion muotoinen. Samoin grillistä jauhelihapihvit, joihin laitettiin grillimaustetta. Ihanan suolaista ja epäterveellistä. Nuotiossa tehtiin nuotioperunoita folioon käärittynä. Mitä luksusta!

6. luokalla pääsin ensimmäistä kertaa Kanarian saarille. Voi vitsi mitä luksusta. Olin sitä ennen käynyt vain Ruotsin risteilyllä - toki sekin oli luksusta, kun sai halpaa karkkia paljon.

Sellasta se oli 70-luvulla. Ihanaa!

Oli niiiiin luksusta kun paikkakunnalle tuli elokuvateatteri, 70-luvulla.

Kävin heti katsomassa siellä Riemukupla-elokuvan.

Vierailija kirjoitti:

Roiskeläppäpitsa. Meillä tehtiin aina alusta asti ns. kotiruokaa, ja kaikki teollinen maistui siihen verrattuna monta kertaa paremmalta...

Ja näin jälkikäteen se kotiruoka oli hyvää. En tiedä, mitä ainetta noissa teollisissa ruoissa oikein oli, että ne nimenomaan lapsena maistuivat niin hyviltä?

Olen miettinyt samaa! Ne tehtiin varmaan silloin vielä laadukkaamista raaka-aineista kuin nyt. Panostettiin ns laatuun eri tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kun mami sai lahden tpisella puolen kerjättyä trokareilta pimeän pullon ennen lapsiveden tuloa?

Hyi hitto, mitä sontaa jupiset, trolli!

Itsestään hän kertoo.

Se kun vanhemmat oli molemmat selvinpäin viikonloppuna ja tehtiin yhdessä asioita. Perheen kanssa tekeminen ei kuulunu meidän porukan tapoihin ja vanhemmat olivat nuoria ja elivät sen mukaisesti, muksuista murehtimatta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roiskeläppäpitsa. Meillä tehtiin aina alusta asti ns. kotiruokaa, ja kaikki teollinen maistui siihen verrattuna monta kertaa paremmalta...

Ja näin jälkikäteen se kotiruoka oli hyvää. En tiedä, mitä ainetta noissa teollisissa ruoissa oikein oli, että ne nimenomaan lapsena maistuivat niin hyviltä?

Olen miettinyt samaa! Ne tehtiin varmaan silloin vielä laadukkaamista raaka-aineista kuin nyt. Panostettiin ns laatuun eri tavalla.

Niissä oli sellaisia ihmeaineita kuin suolaa ja rasvaa. Ja minun kinkkupitsassa pala nahkaa, josta törrötti karva. Loppui roiskeläppien osto siihen v. 1984

Isän kotona oleminen - jo se, että tuli joka lauantai kotiin ja lähti maanantaina aikaisin töihin oli aluksi suuri ilon aihe meille lapsille. Emme me ihan siirtotyöläisen lapsia olleet, mutta isä saattoi lähteä kauemmas työmaalle koulujen alkaessa ja käydä syksyllä kerran, jouluna ja pääsiäisenä, tulla mahdollisesti kesäksi kotiin tai sitten kävi kesänkynnyksellä ja silloin saattoi ottaa mukaansa osan vanhemmista veljistänikin. Siinä vaiheessa kun isä alkoi tulemaan lauantaisin kotiin, minulla ja nuoremmalla veljelläni oli tapana lähteä kävelemään vastaan jo tuntia ennen kuin isällä loppui työt reilun sadan kilometrin päässä.

Lapsuudessani 60-luvulla mummini tuli meille aina lauantaisin saunomaan. Hänellä oli joka kerta taskussaan Fazerin parhaat-karkkipussi. Siitä saimme jokainen lapsi vuorollamma valita yhden karkin. Minun ehdoton suosikkini oli Kis kis.

Nykyisin olen nähnyt näitä kissakarkkeja myös irtomyynnissä. Innoissani ostin niitä kerran monta sataa grammaa. Voi mikä pettymys, kun ne eivät maistuneetkaan niin hyvältä kuin olin muistellut. Johtuneekohan siitä, että aikuisiässä minulla on ollut mahdollisuus maistella muitakin makeisia.

Oi niitä aikoja... kirjoitti:

90-luvulla oli tiukkaa kun asuntolainan korot pompsahti 13%... Viikonloppuna saatettiin herkutella jos äiti teki hedelmärahkaa. Tai joskus kun pahimmasta selvittiin niin saatiin grilliltä ranskalaisia. Upporasvassa paistettuja ranskalaisia kokonainen grillipussi 😋 Oli juhlallista. Sillon herkut tuntu spesiaalilta, nykyään on hankala keksiä millä lasta hemmottelis kun aina on kaikkea saatavilla. Lapsillakin on omaa rahaa. Ennemminkin on haaste rajoittaa herkutteluja...

Vähän sivuun, mutta tietämättömille tiedoksi, että ennestäänkin kymmenen prosentin kieppeillä huidelleet lainojen korot nousivat nopeasti jopa yli 20 prosenttiin (lyhyet markkinakorot) kun markka devalvoitiin. Minun ensimmäisen asuntolainani korko oli 13,6%. Verratkaapa nykyisiin eurokorkoihin:

Luottokorot

PANKKI PVM KORKO

Aktia 12.5.2021 0,85

Ålandsbanken 28.4.2021 0,95

Danske Bank 12.5.2021 0,75

Handelsbanken 21.4.2021 0,85

OP Helsinki 12.5.2021 0,80

Nooa Säästöpankki 12.5.2021 0,85

Nordea (Helsinki) 12.5.2021 0,80

Jne. euron siunauksia tämäkin

Sain ekat omat kengät, mintunvihreät tarralenkkarit 80-luvulla. En meinannut raaskia käyttää!

Olivat elämäni ensimmäiset lenkkarit sitäpaitsi, olin kulkenut sisarieni vanhoissa nahkakengissä. Myös ensimmäiset omat vaatteeni muistan, sain kouluun mennessä collegepaidan ja samettihousut, pinkkejä. Muut vaatteeni olivat ruskeaa, oranssia ym kamalaa 70-luvun värimaailmaa.

Myös ekat uudet omat sukkahousut muistan, valkoiset joita pidettiin vain juhlissa, muuten vanhat tummanruskeat.

Päästiin myymään Järvenpään kirppikselle.

Kummatkin vanhempani olivat esillä työnsä puolesta ja en saaneet mennä kaupungin kirppikselle myymään, maine menee.

Parhaan ystäväni veli suostui viemään meidät lähikaupunkiin.

Veli ei tietenkään innosta hyppinyt riemusta, kun sai lauantaiaamuna viedä siskon ystävänsä kanssa vain minun vanhempien ajatusmaailman vuoksi naapurikylään kirppikselle.

Ensimmäisenä kesänä vei meidät ehkä 3 krt ja tienasimme paljon rahaa.

Seuraavana vuotena minun veli täytti 18 v ja hän vei meidät aina, kun halusimme.

Ensimmäisen kesän tuloilla ostin Anttilasta stereot, jotka olivat käytössä varmaan 15 - 20 vuotta.

Stereoiden ostaminen oli tosi iso juttu, nuoruuteni 1 kohokohdista.