Ruuan suhteen nirson puolison kanssa eläminen
Meillä tulee kohta ajankohtaiseksi, että muutetaanko tästä vuokralta omaan kotiin, mennäänkö naimisiin ja muuta.
Avomieheni on muuten täydellinen, mutta hän on ruuan suhteen todella nirso. Melkein jo ruokavammainen. Samanlainen on hänen isänsä.
Mies ei syö:
- kermakastiketta tai juustokastiketta. Kelpaa vain tomaattikastike. Ei saa olla esim. kookosmaitoa. Vain paseerattuja tomaatteja, jos on kastiketta.
- valkosipulia tai sipulia. Mikään ei saa maistua sipulille tai valkosipulille.
- maitotuotteita. Ei ole allerginen, mutta ei vain syö. En voi tehdä lasagnea, koska siinä ei saa olla valkokastiketta.
- mureaa lihaa. Pitää olla mustaksi paistettu. Haudutettu ei käy, pitää paistaa pannulla toisen kerran kuoliaaksi.
- hedelmiä. Vain banaaneja, ei mitään muuta.
- kokonaisia perunoita. Pitää olla perunamuussia.
Listaa voisi jatkaa pitkälle. Hän on ihana mies muuten, mutta tuleeko tästä tulevaisuudessa liian iso este parisuhteelle?
Kommentit (121)
Ei kai tuossa ole mitään ongelmaa, jos mies hoitaa kokkauksen? Miten se on tähän asti saanut syötyä?
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuossa ole mitään ongelmaa, jos mies hoitaa kokkauksen? Miten se on tähän asti saanut syötyä?
Arvaisin että helposti, kun kukaan ei ole ollut pakottamassa eteen ruokia, joita hän ei halua syödä.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen käytös viittaa siihen, että hän on muissakin asioissa hyvin rajoittunut ja kapeakatseinen.
Itse en elämää sellaisen puolison kanssa kestäisi, mutta sinä tietysti valitset itse.
Mulle ainakin ruoka on tärkeää enkä pilaisi sitä millään maitotuotteilla enkä muutenkaan syö esim. pastaa tai edes perunaa. Olen kyllä valmis kokkaamaan aina ja sitä saa muutkin syödä.
Itse olen naimisissa "ruokarajoitteisen" miehen kanssa. Mies ei syö:
-mitään hedelmiä, ei edes niitä banaaneja.
-salaattia (kurkku on ainoa mitä syö).
-kalaa.
-maitotuotteita (ei myöskään allergiaa).
-pähkinöitä (ei allergiaa).
-marjoja (ei allergiaa).
-mitään muuta leipää kuin vehnäleipää.
Näitäkin löytyy lisää, en edes muista kaikkea, koska meillä on alusta asti ollut niin että mies "tekee" omat ruokansa ja minä omat lapsille ja itselleni. En suostu syömään noin rajoittuneesti (tuntuu että kaikki terveellinen on "pahaa" ja hän eläisi vain pakastepizzoilla).
Ruokalaskuun tämä toki vaikuttaa hieman (mies ostaa lähinnä niitä valmisruokia...) mutta en koe tätä muuten ongelmaksi meidän perheessä. Toki olen itse huolissani miehen terveydestä, mutta eipä minun huolehtimisella ole tähän mennessä ollut vaikutusta.
Ei kai tuossa ole mitään ongelmaa niin kauan kuin hän ei oleta sinun kokkaavaan kaikki ruuat just niin kuin hän haluaa?
Vierailija kirjoitti:
Itse olen naimisissa "ruokarajoitteisen" miehen kanssa. Mies ei syö:
-mitään hedelmiä, ei edes niitä banaaneja.
-salaattia (kurkku on ainoa mitä syö).
-kalaa.
-maitotuotteita (ei myöskään allergiaa).
-pähkinöitä (ei allergiaa).
-marjoja (ei allergiaa).
-mitään muuta leipää kuin vehnäleipää.
Näitäkin löytyy lisää, en edes muista kaikkea, koska meillä on alusta asti ollut niin että mies "tekee" omat ruokansa ja minä omat lapsille ja itselleni. En suostu syömään noin rajoittuneesti (tuntuu että kaikki terveellinen on "pahaa" ja hän eläisi vain pakastepizzoilla).Ruokalaskuun tämä toki vaikuttaa hieman (mies ostaa lähinnä niitä valmisruokia...) mutta en koe tätä muuten ongelmaksi meidän perheessä. Toki olen itse huolissani miehen terveydestä, mutta eipä minun huolehtimisella ole tähän mennessä ollut vaikutusta.
Lohduttavaa lukea, että muillakin on ruokarajoitteita. Olen aina luullut läheisten puheiden perusteella olevani joku ainutkertainen friikki. Minua aina lapsena moitittiin, kun Afrikassa lapset kuolee nälkään, ja sinä et syö. Kiittämätön lapsi. Kyllä minä söin, mutta ruokavalio oli ja on edelleen todella rajoittunut.
Joo ei. Kertoo muutenkin niin rajoittuneesta ihmisestä, että aika haastavaa olisi elämä. En ymmärrä aikuisia nirsoja ihmisiä, jotenkin vajaaksi jäänyt kehitys.
Vierailija kirjoitti:
Joo ei. Kertoo muutenkin niin rajoittuneesta ihmisestä, että aika haastavaa olisi elämä. En ymmärrä aikuisia nirsoja ihmisiä, jotenkin vajaaksi jäänyt kehitys.
Sinä haluat määräillä muidenkin syömiset, nirso sentään vain omansa. Olisin enemmän huolissani sinun kehityksestäsi.
Molemmat voivat ihan hyvin tehdä oman ruokansa. Meillä toimii hyvin, molemmat syövät lähes täysin eri ruokia, yhteistä on lähinnä mausteet ja leipä. Mies on enemmän terveysintoilija, minä taas syön usein valmisruokia ja enemmän herkkuja. Asumiskulut maksetaan puoliksi mutta kaikki ruokakulut omista rahoista. Toimii hyvin eikä ruokajärjestelyistä tule mitään kinaa, ja kumpikin saa syödä mitä tekee mieli. Tietysti joskus saatetaan syödä samaakin ruokaa, jos molemmille maistuu.
Miksi lasagneen pitää olla myös maitokastiketta? Aina voi soveltaa ja löytyy ohjeita myös maidottomaan versioon. Varmaan voisitte löytää hyviä kompromisseja eikä tarvitse olla aina joko tai ei. Ja ethän sinä vain hoida ruoanlaittoa yksin?
Yksi kaveri alkoi seurustella vastaavan nirson kanssa. Pikkuhiljaa monet alkoivat jättää heitä pyytämättä yhteisiin tilaisuuksiin, kun eihän tuollaista jaksa katsella. Nyt koronan takia ollut helppoa, kun tämä nirso joku tehdas duunari, niin voinut hyvin perustella riskinä (kaikki muut etätöissä). Kannattaa miettiä, miten omat kaverisuhteet muuttuvat tuollaisen kanssa.
Suomalaisilla tuntuun nykyään olevan tosi usein noita "rajoitteita" ruoan kanssa tai ruokailusta tehdään elämää suurempi ongelma. "Allergioita" keksitään kun ei tykätä jostain ja usein se, että jostain ei tykkää, on mielikuva, kun ei ole edes maistettu. Mutta yleistä on myös tuo ap:n tyylinen toisen puolesta eläminen ja kuvittelu, että vain oma tapa elää tai syödä on oikea ja sitten yritetään pakottaa toista muuttumaan, lopulta on tiedossa vaan tyytymättömyyttä, riitoja ja ero.
Ei ole mitenkään vaikeaa tehdä eri ruokia. Esim. itse en syö naudanlihaa, enkä porsaaanlihaa, mutta mieheni syö. Yleensä ruoka tehdään niin, että on samat lisukkeet, eli salaattia ja joku esim. perunaa tms ja sitten kummallekin sellainen liha- tai kalapala mistä tykkää. Kastikkeet, jos niitä on, on erikseen kipossa / kattilassa josta saa ottaa tai olla ottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei. Kertoo muutenkin niin rajoittuneesta ihmisestä, että aika haastavaa olisi elämä. En ymmärrä aikuisia nirsoja ihmisiä, jotenkin vajaaksi jäänyt kehitys.
Sinä haluat määräillä muidenkin syömiset, nirso sentään vain omansa. Olisin enemmän huolissani sinun kehityksestäsi.
En halua määritellä, mutta oletan, että juhlissa, illanistujaisissa tai ravintolassa kykenee syömään. Ihanko oikeasti joku pitää normaalina tulla ristiäisiin mäkkipussin kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei. Kertoo muutenkin niin rajoittuneesta ihmisestä, että aika haastavaa olisi elämä. En ymmärrä aikuisia nirsoja ihmisiä, jotenkin vajaaksi jäänyt kehitys.
Sinä haluat määräillä muidenkin syömiset, nirso sentään vain omansa. Olisin enemmän huolissani sinun kehityksestäsi.
...paitsi jos vaatii että vaimo laittaa ruuan.
Loppujen lopuksi tuo on aika pieni vika muutoin täydellisessä kumppanissa. Teette omat ruokanne ja joustatte sopivasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei. Kertoo muutenkin niin rajoittuneesta ihmisestä, että aika haastavaa olisi elämä. En ymmärrä aikuisia nirsoja ihmisiä, jotenkin vajaaksi jäänyt kehitys.
Sinä haluat määräillä muidenkin syömiset, nirso sentään vain omansa. Olisin enemmän huolissani sinun kehityksestäsi.
...paitsi jos vaatii että vaimo laittaa ruuan.
Kuka niin on vaatinut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei. Kertoo muutenkin niin rajoittuneesta ihmisestä, että aika haastavaa olisi elämä. En ymmärrä aikuisia nirsoja ihmisiä, jotenkin vajaaksi jäänyt kehitys.
Sinä haluat määräillä muidenkin syömiset, nirso sentään vain omansa. Olisin enemmän huolissani sinun kehityksestäsi.
En halua määritellä, mutta oletan, että juhlissa, illanistujaisissa tai ravintolassa kykenee syömään. Ihanko oikeasti joku pitää normaalina tulla ristiäisiin mäkkipussin kanssa?
Olen eri, mutta ajattelin tässä ihan perusarkiruokaa. Erikseen sitten erikoistapaukset, joissa varmaan voi poiketa rutiineista.
Kuulostaa joltain maalaispojalta. Istuu keittiön pöydän äärressä ja hakkaa haarukkaa ja veistä pöytään. Se on murekepäivä, nainen!