Ero koska mies ei saa riittävästi huomiota?
Se tavallinen tarina: oltiin pitkään yhdessä, mentiin naimisiin ja saatiin lapsi. No kävikin niin että vauva nukkui todella huonosti ja yöheräämiset uuvutti minut täysin. En ole vieläkään niistä toipunut vaan olen edelleen todella väsynyt vaikka lapsi on jo kolme. Mies ei ole juurikaan halunnut hoitaa lasta varsinkaan vauvana, minun aika menee päiväkotikuljetuksiin, töihin, kotitöihin, ruoanlaittoon ja lapsesta huolehtimiseen, vapaa-aikaa ei esim harrastuksiin jää yhtään. Mieskin kyllä tekee töitä ja kotitöitä kuten minäkin mutta hänellä on vapaa-aikaa paljon enemmän ja ehtii harrastaakin.
Mies haluaa nyt erota koska hän ei saa minulta huomiota. Sanoo että ei ole vuosiin saanut. Eikä halua olla sellaisessa parisuhteessa jossa ei saa huomiota. No ymmärrän tämän. Mutta kun ei minulla ole aikaa antaa niin paljon huomiota, olen koko ajan kiinni omissa töissäni, lapsessa ja kotitöissä. Se ei miehelle kelpaa että annan huomiota samalla kun täytän tiskikonetta. Kaadun iltaisin väsyneenä sänkyyn kun olen saanut kaiken tehtyä ja nukahdan heti, en jaksa iltamyöhällä enää valvoa huomioimassa miestä kun olen niin väsynyt ja aamulla aina aikainen herätys.
Olen pettynyt ja katkera että mies aikoo tästä nyt lähteä huomion vähyyden takia. Tein parhaani sen minkä jaksoin. Ahdistaa. Ei sitten kai perheellä ollutkaan väliä :( . Miten tästä selviää?
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on jo toinen. Tämä on vain tekosyy jota käyttää että saisit huonon omatunnon.
Vaikka tämä naisten ikuisuusdefenssi olisikin totta, niin ihan on aloittaja itse sen sinne toisen naisen sänkyyn ajanut
Mitä minun olisi sinun mielestä pitänyt sitten tehdä toisin ja millä ajalla ja energialla?
Ehkä jättää lapsi huolehtimatta ja huomioida vain miestä...?
ApÄlä jaksa olla lapsellinen. Sinun olisi pitänyt antaa myös isälle ja lapselle tilaa, eikä omia lasta kokonaan itsellesi.
Omia? Pyysin ja pyysin ja pyysin että hän hoitaisi lasta jotta pääsisin välillä harrastuksiini. Pyysin siitä saakka kun lapsi oli 6 vk, ekat viikot meni synnytyksestä toipumiseen fyysisesti. Ap
Olit siis passiivisena tilanteen vietävissä, etkä ottanut sitä omaa aikaasi? Itselleni ei ollut edes vaihtoehto tuo pyytäminen vaan se oli itsestään selvää, että isäkin on tasavertainen vanhempi, jolla on samat vastuut ja velvollisuudet. Isä ja lapsi oli ekana kotiutumispäivänä kahdestaan kun kävin kevyellä lenkillä.
Minä lähden siitä että parisuhteessa sovitaan yhdessä asiat eikä vain häipymällä pakoteta toista. Kun toinen suoraan aina kieltäytyy niin riitahan siitä tulee ja tuli monta kertaa. Mutta en ala aikuista ihmistä väkisin pakottamaan jos ei millään suostu vaan teen ja hoidan sitten vaikka kaiken itse. Ap
Rakas ap. Elämäsi tulee olemaan helpompaa ja kevyempää viikko-viikko -systeemillä! Tosin mies ei siihen halua alkaa, koska joutuu huolehtimaan lapsesta ja tiedostamaan, kuinka paljon sinä olet tehnyt.
Älä murehdi, ota tämä uutena alkuna. Muuta hetipian omaan kämppään ja nauti elämästä, missä joka toinen viikko ei KUKAAN ole kärttämässä huomiota!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, hyvin usein lapsiarjessa unohdetaan hoitaa myös sitä parisuhdetta. Sen ei pitäisi olla itsestäänselvyys, huomioida pitäisi molemmat osapuolet. Onko mies huomioinut sinua, vai odottaako hän vaan että sinä huomioit häntä. Oletteko puhuneet?
Ollaan puhuttu monestikin. Miehen mielestä hän huomioi minua joka päivä tekemällä kotitöitä ja maksamalla elämistämme. En vain tajua että miksi hän olettaa sen riittävän huomioksi minulle kun hänellekään ei riitä että lautan rahani perheeseemme ja teen kotitöitä. Minä tosin en ole valittanut huomion puutteesta, hän on. Olen kyllä pyytänyt huomioimistani niin että pääsisin niihin harrastuksiini mutta se ei miehelle käy (koska ei kuulemma ehdi eikä jaksa olla sitä vertaa lapsen kanssa että pääsisin välillä pariksi tunniksi). Ap
Oletko edes koskaan rakastanut miestäsi? Puhut miehestäsi kuin arkiesineestä -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, hyvin usein lapsiarjessa unohdetaan hoitaa myös sitä parisuhdetta. Sen ei pitäisi olla itsestäänselvyys, huomioida pitäisi molemmat osapuolet. Onko mies huomioinut sinua, vai odottaako hän vaan että sinä huomioit häntä. Oletteko puhuneet?
Ollaan puhuttu monestikin. Miehen mielestä hän huomioi minua joka päivä tekemällä kotitöitä ja maksamalla elämistämme. En vain tajua että miksi hän olettaa sen riittävän huomioksi minulle kun hänellekään ei riitä että lautan rahani perheeseemme ja teen kotitöitä. Minä tosin en ole valittanut huomion puutteesta, hän on. Olen kyllä pyytänyt huomioimistani niin että pääsisin niihin harrastuksiini mutta se ei miehelle käy (koska ei kuulemma ehdi eikä jaksa olla sitä vertaa lapsen kanssa että pääsisin välillä pariksi tunniksi). Ap
Jätä mies huolehtimaan lapsesta niin että valmistaudut omiin menoihisi huomaamatta ja kun on aika lähteä niin huikkaat ovelta koska palaat ja jätät sumplimaan lapsen ja omat menot. Huomioit siis miehen jatkossa juuri yhtä hyvin kun hän on huomioinut sinut. Menet vaikka ystävän sohvalle nukkumaan päiväunia. Ehkä silmät avautuu tai sitten ei.
Mies on jo ilmoittanut että haluaa erota. En usko että tämä muuksi muuttuu sillä jos alan toimimaan noin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on jo toinen. Tämä on vain tekosyy jota käyttää että saisit huonon omatunnon.
Vaikka tämä naisten ikuisuusdefenssi olisikin totta, niin ihan on aloittaja itse sen sinne toisen naisen sänkyyn ajanut
Mitä minun olisi sinun mielestä pitänyt sitten tehdä toisin ja millä ajalla ja energialla?
Ehkä jättää lapsi huolehtimatta ja huomioida vain miestä...?
ApMinkä ikäinen se lapsi on? Käyt kuitenkin töissäkin?
Yksikään lapsi ei tarvitse 24/7 huomiota.
Lapsi on kolme. Eikä hän tietenkään saa 24/7 huomiotani kun olen osan ajasta töissä, osan ajasta kuskaan häntä päiväkotiin ja takaisin, osan ajasta teen kotitöitä, osan ajasta ruokaa jne. Menen nukkumaan melko pian sen jälkeen kun lapsi on nukahtanut iltaisin koska olen niin väsynyt ja herätys aikaisin. Ap
Nyt alkaa kuulostamaan jo porvoolaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko keskustelleet ja oletko sanonut nämä asiat hänelle? Mitä hän sanoi syyksi siihen että yhteisen lapsen saaminen ei sitten saanutkaan häntä lapsesta huolehtimaan? Entä oletteko käynyt jo pariterapiassa?
Tee vaikka Excel ajankäytöstäsi johon on laskettu 9 tunnin yöunet ja omaa aikaa sinulle yhtä paljon kun miehelle, se selventänee miehelle että vuorokaudessa ei ole 28 tuntia jotka jo nyt tarvitsisit ennen kuin miehen huomioiminen edes pääsee Exceliin.
Voi tosin olla että ei kiinnosta. Jos eroatte, eroatte siksi että mies ei kyennyt ottamaan vastuuta koko perheensä hyvinvoinnista vaan jäi kaivelemaan omaa napaansa.
Olen sanonut monta kertaa. Ja kirjoittanut sähköpostillakin. Ei hän niihin asioihin vastaa mitään, ei varmaan osaa. Tai sitten häntä ei kiinnosta faktat. Ap
Ei taida kiinnostaa sinun toiveet ja faktat jotka laittaisivat luopumaan omista etuoikeuksista vaan pokkana vaatii itselleen lisää. Se on sitten viikko/viikko ja morjens.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, hyvin usein lapsiarjessa unohdetaan hoitaa myös sitä parisuhdetta. Sen ei pitäisi olla itsestäänselvyys, huomioida pitäisi molemmat osapuolet. Onko mies huomioinut sinua, vai odottaako hän vaan että sinä huomioit häntä. Oletteko puhuneet?
Ollaan puhuttu monestikin. Miehen mielestä hän huomioi minua joka päivä tekemällä kotitöitä ja maksamalla elämistämme. En vain tajua että miksi hän olettaa sen riittävän huomioksi minulle kun hänellekään ei riitä että lautan rahani perheeseemme ja teen kotitöitä. Minä tosin en ole valittanut huomion puutteesta, hän on. Olen kyllä pyytänyt huomioimistani niin että pääsisin niihin harrastuksiini mutta se ei miehelle käy (koska ei kuulemma ehdi eikä jaksa olla sitä vertaa lapsen kanssa että pääsisin välillä pariksi tunniksi). Ap
Jätä mies huolehtimaan lapsesta niin että valmistaudut omiin menoihisi huomaamatta ja kun on aika lähteä niin huikkaat ovelta koska palaat ja jätät sumplimaan lapsen ja omat menot. Huomioit siis miehen jatkossa juuri yhtä hyvin kun hän on huomioinut sinut. Menet vaikka ystävän sohvalle nukkumaan päiväunia. Ehkä silmät avautuu tai sitten ei.
Mies on jo ilmoittanut että haluaa erota. En usko että tämä muuksi muuttuu sillä jos alan toimimaan noin. Ap
Onnea miehelle silmien avautumisesta. Pysythän jatkossa erossa kaikista miehistä, kiitos
Ärsyttää tämmöset miehet, jotka ei tajua että elämä muuttuu täysin kun saa lapsen. Siitä voi tulla masennuskin ja tämä mies sitten jättää naisensa..
Eroa heti tästä paskasta. Sano hänelle mikä luuseri hän on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on jo toinen. Tämä on vain tekosyy jota käyttää että saisit huonon omatunnon.
Vaikka tämä naisten ikuisuusdefenssi olisikin totta, niin ihan on aloittaja itse sen sinne toisen naisen sänkyyn ajanut
Mitä minun olisi sinun mielestä pitänyt sitten tehdä toisin ja millä ajalla ja energialla?
Ehkä jättää lapsi huolehtimatta ja huomioida vain miestä...?
ApMinkä ikäinen se lapsi on? Käyt kuitenkin töissäkin?
Yksikään lapsi ei tarvitse 24/7 huomiota.
Lapsi on kolme. Eikä hän tietenkään saa 24/7 huomiotani kun olen osan ajasta töissä, osan ajasta kuskaan häntä päiväkotiin ja takaisin, osan ajasta teen kotitöitä, osan ajasta ruokaa jne. Menen nukkumaan melko pian sen jälkeen kun lapsi on nukahtanut iltaisin koska olen niin väsynyt ja herätys aikaisin. Ap
Nyt alkaa kuulostamaan jo porvoolaiselta.
Siis mikä tarkalleen ottaen? Kiireinen pikkulapsiarki ja väsymys vai?
Vai niin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko keskustelleet ja oletko sanonut nämä asiat hänelle? Mitä hän sanoi syyksi siihen että yhteisen lapsen saaminen ei sitten saanutkaan häntä lapsesta huolehtimaan? Entä oletteko käynyt jo pariterapiassa?
Tee vaikka Excel ajankäytöstäsi johon on laskettu 9 tunnin yöunet ja omaa aikaa sinulle yhtä paljon kun miehelle, se selventänee miehelle että vuorokaudessa ei ole 28 tuntia jotka jo nyt tarvitsisit ennen kuin miehen huomioiminen edes pääsee Exceliin.
Voi tosin olla että ei kiinnosta. Jos eroatte, eroatte siksi että mies ei kyennyt ottamaan vastuuta koko perheensä hyvinvoinnista vaan jäi kaivelemaan omaa napaansa.
Olen sanonut monta kertaa. Ja kirjoittanut sähköpostillakin. Ei hän niihin asioihin vastaa mitään, ei varmaan osaa. Tai sitten häntä ei kiinnosta faktat. Ap
Ei taida kiinnostaa sinun toiveet ja faktat jotka laittaisivat luopumaan omista etuoikeuksista vaan pokkana vaatii itselleen lisää. Se on sitten viikko/viikko ja morjens.
miehen ei ole mikään pakko suostua viikko-viikkoon.
aloittajahan on jo nyt ominut lapsen itselleen, naistyypilliseen tapaan
Vaadit nyt tietenkin 50-50 huoltajuussopimuksen niin saat myös sitä omaa aikaa ja mahdollisuuden harrastaa ja mies joutuu vihdoinkin ottamaan vastuuta isänä. Katsotaan sitten mitä mieltä mies on kun joutuukin oikeasti hoitamaan lasta puolet ajasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, hyvin usein lapsiarjessa unohdetaan hoitaa myös sitä parisuhdetta. Sen ei pitäisi olla itsestäänselvyys, huomioida pitäisi molemmat osapuolet. Onko mies huomioinut sinua, vai odottaako hän vaan että sinä huomioit häntä. Oletteko puhuneet?
Ollaan puhuttu monestikin. Miehen mielestä hän huomioi minua joka päivä tekemällä kotitöitä ja maksamalla elämistämme. En vain tajua että miksi hän olettaa sen riittävän huomioksi minulle kun hänellekään ei riitä että lautan rahani perheeseemme ja teen kotitöitä. Minä tosin en ole valittanut huomion puutteesta, hän on. Olen kyllä pyytänyt huomioimistani niin että pääsisin niihin harrastuksiini mutta se ei miehelle käy (koska ei kuulemma ehdi eikä jaksa olla sitä vertaa lapsen kanssa että pääsisin välillä pariksi tunniksi). Ap
Jätä mies huolehtimaan lapsesta niin että valmistaudut omiin menoihisi huomaamatta ja kun on aika lähteä niin huikkaat ovelta koska palaat ja jätät sumplimaan lapsen ja omat menot. Huomioit siis miehen jatkossa juuri yhtä hyvin kun hän on huomioinut sinut. Menet vaikka ystävän sohvalle nukkumaan päiväunia. Ehkä silmät avautuu tai sitten ei.
Mies on jo ilmoittanut että haluaa erota. En usko että tämä muuksi muuttuu sillä jos alan toimimaan noin. Ap
Sitä paremmalla syyllä miehen on totuteltava puolikkaaseen hoitovastuuseen joka häntä odottaa ja vastaamaan lapsen tarpeisiin ja sinun kerättävä omia voimia ja opeteltava olemaan omillasi ilman lasta ja miestä omien asioidesi parissa. Nythän ei edes ole riskiä että mies sen vuoksi lähtisi mutta voi toki alkaa kaduttaa kun näkee kun alat hiljalleen palautua omaksi energiseksi itseksesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on jo toinen. Tämä on vain tekosyy jota käyttää että saisit huonon omatunnon.
Vaikka tämä naisten ikuisuusdefenssi olisikin totta, niin ihan on aloittaja itse sen sinne toisen naisen sänkyyn ajanut
Mitä minun olisi sinun mielestä pitänyt sitten tehdä toisin ja millä ajalla ja energialla?
Ehkä jättää lapsi huolehtimatta ja huomioida vain miestä...?
ApMinkä ikäinen se lapsi on? Käyt kuitenkin töissäkin?
Yksikään lapsi ei tarvitse 24/7 huomiota.
Lapsi on kolme. Eikä hän tietenkään saa 24/7 huomiotani kun olen osan ajasta töissä, osan ajasta kuskaan häntä päiväkotiin ja takaisin, osan ajasta teen kotitöitä, osan ajasta ruokaa jne. Menen nukkumaan melko pian sen jälkeen kun lapsi on nukahtanut iltaisin koska olen niin väsynyt ja herätys aikaisin. Ap
Nyt alkaa kuulostamaan jo porvoolaiselta.
Siis mikä tarkalleen ottaen? Kiireinen pikkulapsiarki ja väsymys vai?
Vai niin.
Ap
Puratko sinä taloja paljain nyrkein, vai miten sinä olet niin kovin uupunut?
Sinulla ei ole vapaapäiviäkään?
En tuollaisen jälkeen pystyisi enää jäämään suhteeseen. Jättäisin miehen.
Lapsi sitten viikko-viikko systeemillä niin isäkin saa vähän lapsen kanssa nähdä vaivaa.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, hyvin usein lapsiarjessa unohdetaan hoitaa myös sitä parisuhdetta. Sen ei pitäisi olla itsestäänselvyys, huomioida pitäisi molemmat osapuolet. Onko mies huomioinut sinua, vai odottaako hän vaan että sinä huomioit häntä. Oletteko puhuneet?
Ollaan puhuttu monestikin. Miehen mielestä hän huomioi minua joka päivä tekemällä kotitöitä ja maksamalla elämistämme. En vain tajua että miksi hän olettaa sen riittävän huomioksi minulle kun hänellekään ei riitä että lautan rahani perheeseemme ja teen kotitöitä. Minä tosin en ole valittanut huomion puutteesta, hän on. Olen kyllä pyytänyt huomioimistani niin että pääsisin niihin harrastuksiini mutta se ei miehelle käy (koska ei kuulemma ehdi eikä jaksa olla sitä vertaa lapsen kanssa että pääsisin välillä pariksi tunniksi). Ap
Jätä mies huolehtimaan lapsesta niin että valmistaudut omiin menoihisi huomaamatta ja kun on aika lähteä niin huikkaat ovelta koska palaat ja jätät sumplimaan lapsen ja omat menot. Huomioit siis miehen jatkossa juuri yhtä hyvin kun hän on huomioinut sinut. Menet vaikka ystävän sohvalle nukkumaan päiväunia. Ehkä silmät avautuu tai sitten ei.
Mies on jo ilmoittanut että haluaa erota. En usko että tämä muuksi muuttuu sillä jos alan toimimaan noin. Ap
Onnea miehelle silmien avautumisesta. Pysythän jatkossa erossa kaikista miehistä, kiitos
Miehen pää on niin syvällä omassa persuksessa että tuskin ymmärryksen valo loistaa kovin kirkkaana.
M26 kirjoitti:
Ainoostaa nainen saa vaatii huomiota mieheltä! Koitetaan muistaa se. :) Mies ei saa vaatii huomiota, koska miehil ei oo tunteita. Jo on kumma, ku vieläki jotkut jaksaa ruikuttaa, et miehil olis tunteet ja oikeus saada huomiota…
Ja ainoastaan miesten ei tarvitse antaa huomiota omille lapsilleen. Ainoastaan naisen velvollisuus on antaa huomiota lapsille ja hoitaa heidät.
Ääliö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on jo toinen. Tämä on vain tekosyy jota käyttää että saisit huonon omatunnon.
Vaikka tämä naisten ikuisuusdefenssi olisikin totta, niin ihan on aloittaja itse sen sinne toisen naisen sänkyyn ajanut
Mitä minun olisi sinun mielestä pitänyt sitten tehdä toisin ja millä ajalla ja energialla?
Ehkä jättää lapsi huolehtimatta ja huomioida vain miestä...?
ApÄlä jaksa olla lapsellinen. Sinun olisi pitänyt antaa myös isälle ja lapselle tilaa, eikä omia lasta kokonaan itsellesi.
Omia? Pyysin ja pyysin ja pyysin että hän hoitaisi lasta jotta pääsisin välillä harrastuksiini. Pyysin siitä saakka kun lapsi oli 6 vk, ekat viikot meni synnytyksestä toipumiseen fyysisesti. Ap
Olit siis passiivisena tilanteen vietävissä, etkä ottanut sitä omaa aikaasi? Itselleni ei ollut edes vaihtoehto tuo pyytäminen vaan se oli itsestään selvää, että isäkin on tasavertainen vanhempi, jolla on samat vastuut ja velvollisuudet. Isä ja lapsi oli ekana kotiutumispäivänä kahdestaan kun kävin kevyellä lenkillä.
Minä lähden siitä että parisuhteessa sovitaan yhdessä asiat eikä vain häipymällä pakoteta toista. Kun toinen suoraan aina kieltäytyy niin riitahan siitä tulee ja tuli monta kertaa. Mutta en ala aikuista ihmistä väkisin pakottamaan jos ei millään suostu vaan teen ja hoidan sitten vaikka kaiken itse. Ap
Kuusi viikkoa makasit ja tuijotit vauvaasi kun sinun piti toipua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko keskustelleet ja oletko sanonut nämä asiat hänelle? Mitä hän sanoi syyksi siihen että yhteisen lapsen saaminen ei sitten saanutkaan häntä lapsesta huolehtimaan? Entä oletteko käynyt jo pariterapiassa?
Tee vaikka Excel ajankäytöstäsi johon on laskettu 9 tunnin yöunet ja omaa aikaa sinulle yhtä paljon kun miehelle, se selventänee miehelle että vuorokaudessa ei ole 28 tuntia jotka jo nyt tarvitsisit ennen kuin miehen huomioiminen edes pääsee Exceliin.
Voi tosin olla että ei kiinnosta. Jos eroatte, eroatte siksi että mies ei kyennyt ottamaan vastuuta koko perheensä hyvinvoinnista vaan jäi kaivelemaan omaa napaansa.
Olen sanonut monta kertaa. Ja kirjoittanut sähköpostillakin. Ei hän niihin asioihin vastaa mitään, ei varmaan osaa. Tai sitten häntä ei kiinnosta faktat. Ap
Ei taida kiinnostaa sinun toiveet ja faktat jotka laittaisivat luopumaan omista etuoikeuksista vaan pokkana vaatii itselleen lisää. Se on sitten viikko/viikko ja morjens.
miehen ei ole mikään pakko suostua viikko-viikkoon.
aloittajahan on jo nyt ominut lapsen itselleen, naistyypilliseen tapaan
Jos nainen olisi oikeasti väkisin ominut lapsen, sehän olisi miehelle onnen täyttymys saada itsenäisesti hoitaa lasta puolet ajasta.
Miten muuten se lapsen omiminen tehdään? Viekö kollega työpaikallakin väkisin sun työt pöydältä?
Jätä mies huolehtimaan lapsesta niin että valmistaudut omiin menoihisi huomaamatta ja kun on aika lähteä niin huikkaat ovelta koska palaat ja jätät sumplimaan lapsen ja omat menot. Huomioit siis miehen jatkossa juuri yhtä hyvin kun hän on huomioinut sinut. Menet vaikka ystävän sohvalle nukkumaan päiväunia. Ehkä silmät avautuu tai sitten ei.