Olipas ahdistava tuo Hesarin juttu hoivakotien vanhuksista
"Yksikään Janssonin haastattelemista yksinäisistä ikäihmisistä ei pitänyt palvelutalon asuntoaan kotina. Karuissa kuvauksissa käytettiin ilmaisuja vankila, koppi tai varasto"
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007886449.html
"samalla käytävällä asuvat eivät olleet koskaan nähneet toisiaan. Vertaistuki oli ”fyysisesti lähellä mutta henkisesti kaukana”.
" Yksi toivoi pääsevänsä kauppakeskukseen istumaan, toisen painava toive oli päästä parvekkeelle, kun kevät koittaa"
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä ihmetyttää automaattinen ajatus että joka ainoalle vanhukselle pitäisi ulkoapäin ohjatusti järjestää kiva elämä. Joidenkin kohdalla sille on painavat syyt ettei kukaan käy.
Voisiko itsekin ottaa yhteyttä siihen naapurihuoneen henkilöön, vaikka hoitajien kautta ensin viestillä, vai pitääkö sekin massiivisesti jonkun toisen toimesta järjestää. Tai tuoda ovelle, "tässä on sinulle ystävä" ?
Luitko edes? Iso osa liikuntarajoitteisia. Ne tarvii apua jotta pääsee tutustumaan muihin.
Ja mitkä on ne "painavat syyt" ettei kukaan käy? Mitäs jäi lapsettomaksi? Mitäs eli niin vanhaksi että ystävät kuolleet?
Minä en ainakaan mene tapaamaan äitiäni kun hän aikanaan päätyy laitokseen. Niin makaa kuin petaa.
Kyllä se vaan niin menee, että niillä mukavilla vanhuksilla käy vieraita. Omaiset ja ystävät vievät ulos ja asioille tai viettävät yhdessä aikaa asukkaan huoneessa. Niillä vittumaisilla ei käy kuin joku pakollisen joulunalusvierailun, jos sitäkään. Mukavien vanhusten kaukana asuvat omaiset pitävät yhteyttä puhelimitse ja kyselevät usein vointia hoitajilta. Näiden ilkeiden vanhusten vointia ei kukaan tiedustele. Ilkeitä ihmisiä ei myöskään voi ottaa mukaan yhteiseen viriketoimintaan. Huutavat ja haukkuvat muut ihmiset ja loukkaavat heitä. Todellisuus on sitten se, että ilkeät vanhukset ovat omissa huoneissaan ja henkilökunta poikkeaa tekemässä pakolliset ja poistuvat huorittelujen saattamana. Elämä menee niin kuin sen petaa.
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi niin helppo kenen tahansa tehdä vapaaehtoistyötä vanhusten hyväksi. Miksi ette tee?
Tuttava teki .Hän ei saanut olla yhtään omissa oloissa kun koko ajan soi puhelin. Aina joka yksinäinen luurissa pyytämässä jotain tai vaan puhumassa.
Eli erillinen numero ja "päivystysaika" auttaisi. Olisi tavattavissa tiettyihin kellonaikoihin, muulloin puhelin kiinni ja mahdollisesti jonkun muun päivystäjän puhelin päällä.
Vanhuksista on noin keskimäärin kiva valittaa. Silloinkin, kun kaikki olisi ihan hyvin. Se on tietyn ikäpolven tapa aloittaa keskustelu.
Mitä tulee toiveisiin koskien kauppakeskuksessa istumista jne., niin eipä se onnistu tällä hetkellä muiltakaan. Ulos tai parvekkeelle on hankala laittaa vanhusta, koska se pitää myös kärrätä pois sieltä suht pian, eikä hoitajilla yksinkertaisesti vaan ole aikaa sellaiseen. Moni vanhus tarvitsisi jonkinlaisen seuraneidin, mutta omaiset harvemmin sellaista kustantavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus myös omat valinnat ja toiminta ovat johtaneet siihen, ettei vierailjoita käy.
Juuri tätä olin minkäkin tulossa kirjoittamaan. On varmasti monillakin vanhuksilla peiliinkatsomisen paikka, jos kukaan ei käy. Jos alkaa samat naljailut ja jurputtamiset, ei niitä vaan jaksa kuunnella. Eikä tarvitse. Joka kohtaamisesta jää jälki.
Totta. Kun joka kerta kuuntelrn, kuinka siskon lapset on parempia ja siskon mies parempi ja veljen vaimo toi ihanan kukankin ja minä väärän ja ruman. Ja syntymäpäivälahjastanikin suuttui, kun sisko osti hienomman.
Varsinkin, ku sisaruksista olen ainoa joka oikeasti käy ja huolehtii asioista. Mutta haukut tulee joka kerta. Leipomani pulla on huonoa ja riisipuurokin väärin tehty.
Ei kauheasti motivoi käydä, kun koko ajan saa kuunnella, kuinka upeita siskon lapset on ( joita ei ole nähnyt 25 vuoteen)
Eli siis hoitamattajättäminen. Perustarpeiden huomioiminen. Puhtaus, ruoka, liikunta, ulkoilu, ihmisenä pitäminen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vaan niin menee, että niillä mukavilla vanhuksilla käy vieraita. Omaiset ja ystävät vievät ulos ja asioille tai viettävät yhdessä aikaa asukkaan huoneessa. Niillä vittumaisilla ei käy kuin joku pakollisen joulunalusvierailun, jos sitäkään. Mukavien vanhusten kaukana asuvat omaiset pitävät yhteyttä puhelimitse ja kyselevät usein vointia hoitajilta. Näiden ilkeiden vanhusten vointia ei kukaan tiedustele. Ilkeitä ihmisiä ei myöskään voi ottaa mukaan yhteiseen viriketoimintaan. Huutavat ja haukkuvat muut ihmiset ja loukkaavat heitä. Todellisuus on sitten se, että ilkeät vanhukset ovat omissa huoneissaan ja henkilökunta poikkeaa tekemässä pakolliset ja poistuvat huorittelujen saattamana. Elämä menee niin kuin sen petaa.
Tämä on ihan totta. Mummini vietti palvelutalossa viimeiset vuotensa, ja hänen eteensä näkivät sekä hoitajat että omaisetkin erityistä vaivaa. Mummi oli jo nuorempana ollut lempeä, ystävällinen ihminen ja nytkin, muistinsa menettäneenä, aina hymyilevä ja kohtelias. Isäni kävi toiselta paikkakunnalta vähintään viikottain tapaamassa äitiään, ja kertoi että hoitajat olivat usein laittaneet jonkun kampauksen tms. ekstraa. Muistan itsekin hoitajat hyväntuulisina kehumassa mummin käytöstä ja viemässä tätä sisäpuutarhaan välillä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vaan niin menee, että niillä mukavilla vanhuksilla käy vieraita. Omaiset ja ystävät vievät ulos ja asioille tai viettävät yhdessä aikaa asukkaan huoneessa. Niillä vittumaisilla ei käy kuin joku pakollisen joulunalusvierailun, jos sitäkään. Mukavien vanhusten kaukana asuvat omaiset pitävät yhteyttä puhelimitse ja kyselevät usein vointia hoitajilta. Näiden ilkeiden vanhusten vointia ei kukaan tiedustele. Ilkeitä ihmisiä ei myöskään voi ottaa mukaan yhteiseen viriketoimintaan. Huutavat ja haukkuvat muut ihmiset ja loukkaavat heitä. Todellisuus on sitten se, että ilkeät vanhukset ovat omissa huoneissaan ja henkilökunta poikkeaa tekemässä pakolliset ja poistuvat huorittelujen saattamana. Elämä menee niin kuin sen petaa.
Kuule ei sillä lapsettomalla ihmisellä jolla ei ole isoa sukua, ole enää siinä kahdeksan, yhdeksänkymppisenä mitään ulosviejiä. Kaverit ovat samaa ikäluokkaa ja makaavat omissa laitoksissaan.
Tää tilanne on ollut jo kauan ennen koronaa, henkilökuntaa on liian vähän, harvoin ehtii viemään ihmisiä ulos...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus myös omat valinnat ja toiminta ovat johtaneet siihen, ettei vierailjoita käy.
Juuri tätä olin minkäkin tulossa kirjoittamaan. On varmasti monillakin vanhuksilla peiliinkatsomisen paikka, jos kukaan ei käy. Jos alkaa samat naljailut ja jurputtamiset, ei niitä vaan jaksa kuunnella. Eikä tarvitse. Joka kohtaamisesta jää jälki.
Totta. Kun joka kerta kuuntelrn, kuinka siskon lapset on parempia ja siskon mies parempi ja veljen vaimo toi ihanan kukankin ja minä väärän ja ruman. Ja syntymäpäivälahjastanikin suuttui, kun sisko osti hienomman.
Varsinkin, ku sisaruksista olen ainoa joka oikeasti käy ja huolehtii asioista. Mutta haukut tulee joka kerta. Leipomani pulla on huonoa ja riisipuurokin väärin tehty.
Ei kauheasti motivoi käydä, kun koko ajan saa kuunnella, kuinka upeita siskon lapset on ( joita ei ole nähnyt 25 vuoteen)
Sukulaisia ei voi valita, ystävät voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vaan niin menee, että niillä mukavilla vanhuksilla käy vieraita. Omaiset ja ystävät vievät ulos ja asioille tai viettävät yhdessä aikaa asukkaan huoneessa. Niillä vittumaisilla ei käy kuin joku pakollisen joulunalusvierailun, jos sitäkään. Mukavien vanhusten kaukana asuvat omaiset pitävät yhteyttä puhelimitse ja kyselevät usein vointia hoitajilta. Näiden ilkeiden vanhusten vointia ei kukaan tiedustele. Ilkeitä ihmisiä ei myöskään voi ottaa mukaan yhteiseen viriketoimintaan. Huutavat ja haukkuvat muut ihmiset ja loukkaavat heitä. Todellisuus on sitten se, että ilkeät vanhukset ovat omissa huoneissaan ja henkilökunta poikkeaa tekemässä pakolliset ja poistuvat huorittelujen saattamana. Elämä menee niin kuin sen petaa.
Kuule ei sillä lapsettomalla ihmisellä jolla ei ole isoa sukua, ole enää siinä kahdeksan, yhdeksänkymppisenä mitään ulosviejiä. Kaverit ovat samaa ikäluokkaa ja makaavat omissa laitoksissaan.
Täällä nyt heti oletetaan että kaikki yksinäiset vanhukset on olleet kamalia vanhempia ja ansaitsevat olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vaan niin menee, että niillä mukavilla vanhuksilla käy vieraita. Omaiset ja ystävät vievät ulos ja asioille tai viettävät yhdessä aikaa asukkaan huoneessa. Niillä vittumaisilla ei käy kuin joku pakollisen joulunalusvierailun, jos sitäkään. Mukavien vanhusten kaukana asuvat omaiset pitävät yhteyttä puhelimitse ja kyselevät usein vointia hoitajilta. Näiden ilkeiden vanhusten vointia ei kukaan tiedustele. Ilkeitä ihmisiä ei myöskään voi ottaa mukaan yhteiseen viriketoimintaan. Huutavat ja haukkuvat muut ihmiset ja loukkaavat heitä. Todellisuus on sitten se, että ilkeät vanhukset ovat omissa huoneissaan ja henkilökunta poikkeaa tekemässä pakolliset ja poistuvat huorittelujen saattamana. Elämä menee niin kuin sen petaa.
Kuule ei sillä lapsettomalla ihmisellä jolla ei ole isoa sukua, ole enää siinä kahdeksan, yhdeksänkymppisenä mitään ulosviejiä. Kaverit ovat samaa ikäluokkaa ja makaavat omissa laitoksissaan.
Täällä nyt heti oletetaan että kaikki yksinäiset vanhukset on olleet kamalia vanhempia ja ansaitsevat olla yksin.
Yksinolo on parasta elämää, saa olla aina parhaassa seurassa.
Eipä se juuri eroakaan. Palvelutalo on vain kauniimpi sana laitokselle.