Olipas ahdistava tuo Hesarin juttu hoivakotien vanhuksista
"Yksikään Janssonin haastattelemista yksinäisistä ikäihmisistä ei pitänyt palvelutalon asuntoaan kotina. Karuissa kuvauksissa käytettiin ilmaisuja vankila, koppi tai varasto"
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007886449.html
"samalla käytävällä asuvat eivät olleet koskaan nähneet toisiaan. Vertaistuki oli ”fyysisesti lähellä mutta henkisesti kaukana”.
" Yksi toivoi pääsevänsä kauppakeskukseen istumaan, toisen painava toive oli päästä parvekkeelle, kun kevät koittaa"
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Onkohan nää kaikki veloja kun ei lapset ole huvittamassa heitä 24/7? :D :D :D
Monien lapset ovat töissä satojen kilometrien päässä. Heillä itsellään on työt ja omat lapset hoidettavinaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään uutta. Tuollaista se touhu oli jo 80-luvulla kun olin vastaavanlaisessa paikassa töissä.
Jokainen kökötti enimmäkseen omassa huoneessaan, eikä yhteisohjelman järjestäminenkään saanut monia liikkeelle.
Yhteisohjelmat jee! Viikosta toiseen samat hiton iskelmät sun muut,ei koskaan mitään uutta,"meillä on aina laulettu tästä vihkosta"
Jos joku nuori hoitaja haluaa jotain muuta,niin "20vuotta on tehty näin,saa kelvata" "En minä,ei huvita"
Missä on rokki,missä klassinen musiikki,missä runot,näytelmät...iänikuiset iltapäivän suomi-leffat ennen ajanlaskun alkua!
Taidan perustaa rokkipalvelutalon! (muistan kun yhellä ihmisellä oli HUrriganesia laatikossa,joo,laatikossa,arvaa saiko soittaa...No EI)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä ihmetyttää automaattinen ajatus että joka ainoalle vanhukselle pitäisi ulkoapäin ohjatusti järjestää kiva elämä. Joidenkin kohdalla sille on painavat syyt ettei kukaan käy.
Voisiko itsekin ottaa yhteyttä siihen naapurihuoneen henkilöön, vaikka hoitajien kautta ensin viestillä, vai pitääkö sekin massiivisesti jonkun toisen toimesta järjestää. Tai tuoda ovelle, "tässä on sinulle ystävä" ?
Luitko edes? Iso osa liikuntarajoitteisia. Ne tarvii apua jotta pääsee tutustumaan muihin.
Ja mitkä on ne "painavat syyt" ettei kukaan käy? Mitäs jäi lapsettomaksi? Mitäs eli niin vanhaksi että ystävät kuolleet?
Tottakai ne on liikuntarajoitteisia, ja tottakai hoitajien apua tarvitaan liikkumiseen. Varmaan ymmärrät kuitenkin että vanhuus sinänsä ei tee ihmisestä hellyttävää ja herttaista ihmistä, vaan heidän joukossaan on täsmälleen samassa suhteessa ihmisiä joiden kanssa kukaan ei halua olla tekemisissä kuin nuorempienkin joukossa.
Ihmisarvoinen kohtelu ja peruskunnioitus kuuluu kaikille. Mutta ulkopuolisten ei tarvitse järjestää ystävää ja poistaa yksinäisyyttä henkilöltä joka on koko elämänsä karkottanut läheiset kammottavalla käytöksellään.
Ja näille vanhuksille suunnitellaan robotteja seuraksi...
Vierailija kirjoitti:
Olisi niin helppo kenen tahansa tehdä vapaaehtoistyötä vanhusten hyväksi. Miksi ette tee?
Omaishoitajaliittokin hakee vapaaehtoistyöntekijöitä, vapaaehtoiset tekee työt ja liiton henkilökunta nostaa palkan tekemättä mitään.
Siinä syy miksi harva lähtee vapaaehtoistyöhän.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääministeri sanoo, että olemme varakas kansa. Miksi vanhustenhoitoa ei sitten saada kuntoon?
Lähetämme etelään miljardeja, ja omat vanhuksemme eivät pääse ulkoilemaan.
Mihin se ”arvopohja” suuntautuu?
Eivät edes parvekkeelle. Uskomatonta.
Voihan ihmisen lykätä omalle parvekkeelleen joo, mutta sitten hoitajan täytyy lähteä kiertämään ties kuinka monta muuta asiakasta. Tästä seuraa sitten jumalaton valitus kuinka on hylätty ulos.
Ainoa syy on liian vähän henkilökuntaa, yhdellä hoitajalla voi olla todella paljon käyntejä työpäivän aikana, matkoihinkin menee aikaa, ei käy kateeksi kotihoidon työntekijöitä.
Palvelu- ja hoivakodeissa pitäisi panostaa enemmän ympäristön kauneuteen ja viihtyvyyteen.
Ruoassa pitäisi panostaa mielestäni enemmän hyvään makuun ja asukkaiden toiveisiin kuin terveellisyyteen ja halpuuteen.
Jutussa mainitun toiveen "päästä parvekkeelle kun kevät koittaa" pystyn ymmärtämään hyvin. Noin pienestä asiasta voi saada paljon iloa. Palvelutaloissa pitää olla isot parvekkeet (asukkaat istuvat usein pyörätuolissa), joilta on näkymä kauniiseen luonnonmaisemaan.
Merkityksellistä ihmisläheisyyttä voivat antaa vain läheiset. Kaikkea ei voi saada rahalla.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Henkilökunnan pitäisi voida taata ihmisarvoinen kohtelu. Siinä se ja siihen heitä pitää olla riittävästi.
Ystäviä ja ihmissuhteita henkilökunta ei voi vanhukselle järjestää. Ehtoopuolella elämä on yhtä epäreilua kuin ennen ehtoopuoltakin. ihmissuhteet on ihmisen itsensä vastuulla, ihan niinkuin koko elämän ajan muutenkin. Kontaktien ylläpitämisessä muut voivat auttaa, mutta eivät järjestää sitä että on ketään johon pitää yhteyttä.
Näiden koronarajoitusten mielekkyyttä voi jokainen miettiä esimerkiksi vanhusten osalta. Onko masennukseen kuoleminen jotenkin hyväksyttävämpää kuin koronaan kuoleminen? Onko elinajan lisääminen laadun kustannuksella aina hyvä?
Vanhainkodeissa vierailleena voin sanoa, että taso vaihtelee hyvin rajusti.
Varakkaammila vanhuksilla on ironisesti tietenkin parempi asui yksikkö ja palvelu.
Alzheimer-osastolla käyminen oli kyllä monesta syystä mieleenpainuva kokemus, koska hoitajat olivat välinpitämättömän oloisia ja paikka vaikutti jo ulkoisestikin vankilalta.
Täytyy todellakin toivoa, etten itse joudu koskaan laitokseen hoitoon.
Miksi ihmisen yksinäisyydestä syyllistetään ympäristöä? Tai täysin tuntemattomia lukijoita? Tai ylipäätään yhtään ketään?
Vierailija kirjoitti:
Olisi niin helppo kenen tahansa tehdä vapaaehtoistyötä vanhusten hyväksi. Miksi ette tee?
Tuttava teki .Hän ei saanut olla yhtään omissa oloissa kun koko ajan soi puhelin. Aina joka yksinäinen luurissa pyytämässä jotain tai vaan puhumassa.
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääministeri sanoo, että olemme varakas kansa. Miksi vanhustenhoitoa ei sitten saada kuntoon?
Lähetämme etelään miljardeja, ja omat vanhuksemme eivät pääse ulkoilemaan.
Mihin se ”arvopohja” suuntautuu?
Eivät edes parvekkeelle. Uskomatonta.
Peukku alas ja sinun mamma lukkojen taakse?
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmisen yksinäisyydestä syyllistetään ympäristöä? Tai täysin tuntemattomia lukijoita? Tai ylipäätään yhtään ketään?
Tai jonkun parisuhteen puuttumista?
Ihan sama sitten nuorien ja lapsien yksinäisyyden suhteen, he sentään pääsevät liikkeelle harrastuksiin ilman toisten apua.
Vai onko tässäkin ikärasismia? Vain nuorten kokema yksinäisyys on merkityksellistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä ihmetyttää automaattinen ajatus että joka ainoalle vanhukselle pitäisi ulkoapäin ohjatusti järjestää kiva elämä. Joidenkin kohdalla sille on painavat syyt ettei kukaan käy.
Voisiko itsekin ottaa yhteyttä siihen naapurihuoneen henkilöön, vaikka hoitajien kautta ensin viestillä, vai pitääkö sekin massiivisesti jonkun toisen toimesta järjestää. Tai tuoda ovelle, "tässä on sinulle ystävä" ?
Luitko edes? Iso osa liikuntarajoitteisia. Ne tarvii apua jotta pääsee tutustumaan muihin.
Ja mitkä on ne "painavat syyt" ettei kukaan käy? Mitäs jäi lapsettomaksi? Mitäs eli niin vanhaksi että ystävät kuolleet?
Varmaan ymmärrät kuitenkin että vanhuus sinänsä ei tee ihmisestä hellyttävää ja herttaista ihmistä, vaan heidän joukossaan on täsmälleen samassa suhteessa ihmisiä joiden kanssa kukaan ei halua olla tekemisissä kuin nuorempienkin joukossa.
EI ole. Vanhusten joukossa on vähemmän psykopaatteja kuin nuoremmissa. Psykopaatit kuolevat nuorempina ja psykopaattiset piirteet lievenevät vanhuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Mies 76 kirjoitti:
Hallituksen mielestä vanhukset saa maata paskat housuissa!
Ennemmin opposition. Huonoimmat olot on yksityisissä hoivakodeissa. Kokoomuksen heiniä.
Tämä on niin totta kuin olla voi.
Vierailija kirjoitti:
Näiden koronarajoitusten mielekkyyttä voi jokainen miettiä esimerkiksi vanhusten osalta. Onko masennukseen kuoleminen jotenkin hyväksyttävämpää kuin koronaan kuoleminen? Onko elinajan lisääminen laadun kustannuksella aina hyvä?
Nuo haastattelut on tehty vuonna 2017, kauan ennen koronaa.
Vierailija kirjoitti:
Joskus myös omat valinnat ja toiminta ovat johtaneet siihen, ettei vierailjoita käy.
Juuri tätä olin minkäkin tulossa kirjoittamaan. On varmasti monillakin vanhuksilla peiliinkatsomisen paikka, jos kukaan ei käy. Jos alkaa samat naljailut ja jurputtamiset, ei niitä vaan jaksa kuunnella. Eikä tarvitse. Joka kohtaamisesta jää jälki.
Myös oman kotinsa vankina voi olla. Isä ei päässyt ilman apua sängystä ylös, oli myös katetri. Hoitaja kävi 4-5 kertaa vuorokaudessa. Isä ei ymmärtänyt/muistanut oliko hoitaja käynyt. Soitteli sitten keskellä yötä omaisille, kun ei ymmärtänyt mitä kello oli.
Oli helpotus, kun hän lopulta pääsi hoitokotiin, kun lääkäri kieltäytyi kotiuttamasta häntä.