Äitini paljasti lukeneensa päiväkirjaani kun olin teini, nyt ei ymmärrä miksi olen suuttunut
Kävi ilmi ihan sattumalta, mainitsin puhelimessa yhden asian mistä en ole ennen kertonut, ja siihen äiti kommentoi niin, että selvästi tiesi mistä oli kyse. Myönsisitten, että oli lukenut päiväkirjojani jostain 13-14-vuotiaasta 19-vuotiaaksi. Olen vihainen ja hävettää, että äiti on koko ajan tiennyt aivan kaiken. Eikä äiti ymmärrä, miksi olen enää vihainen, kun siitä on jo niin kauan. Väittää, että ylireagoin kun sanoin etten voi enää luottaa häneen missään asiassa.
Kommentit (55)
Olin tilannut psyk.polilta psykologikäyntieni käyntitiedot. Siellä oli tarkkaan kaikki mitä läpikäytiin.
Nämä paperit löytyivät äitini kodista vaikka ne tietenkin piti olla mun hallussa.
Tässä on takana sellainen juttu että äitini on auttanut mua muutoissa pakkausjutuissa.
Hän on varastanut joka kerta jotain.
Aivan pokkana pitää joitain mun koriste-esineitä esillä.
Vaatteita, astioita, kenkiä, henkilökohtaisia papereita on kadonnut myös ja äitini väittää että muutoissa häviää tavaraa ja muuttomiehetkin varastelee.
Olen ollut masentunut jo vuosia eikä muistini ole kovin hyvä.
En ole heti huomannut että jotain on kadoksissa kunnes se jokin onkin edessäni äitini kodissa.
En tajua miten hän kehtaa varastaa omalta tyttäreltään.
Oma äitini luki myös päiväkirjaani, kun olin 14 -vuotias.
Kun paljastui, kirjoitin parin viikon ajan kaikenlaista lööperiä muun muassa viinanjuonnista, tupakoinnista, pilven poltosta ja poikien kanssa pelehtimisestä. Hyvät naurut sain, kun alettiin kuulustella.
Mutta siihen sitten loppui päiväkirjanpito ja luottamus meni. Lakkasin kertomasta hänelle muusta kuin esimerkiksi koulupäivän tapahtumista ja muusta arjen tavallisuuksista.
Kun teininä huomasin, että äiti oli joskus rikkonut yksityisyyttäni, rupesin kirjoittamaan englanniksi, koska hän ei sitä osannut kun taas minulta se kieli sujui. Oli paljon turvallisempaa. Tietysti täytyi keksiä kaikkia salanimiä, eihän nimiä voinut kirjoittaa sellaisenaan.
Ei ole nyttenkään hyvät välit, hän on jo loppusuoralla ja minä pääsen muutaman vuoden päästä eläkkeelle.
Minun päiväkirjani hän toi ruokapöytään ja sille oli koko perhe yhdessä naureskelemassa kun tulin paikalle.
Lapsille pitäisi olla enemmän tietoa saatavilla siitä että voi tehdä lasun myös itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Ylireagoit selvästi, kun lapsi on alaikäinen niin vanhemmilla on vastuu hänestä, jos hän haluaa tarkistaa päiväkirjan tai kännykän viestit niin hän voi sen tehdä. Ymmärrät kun saat omia lapsia miten paljon huolta heistä voi joskus kannattaa. Tietysti parasta olisi saada luottamus siihen että lapsi kertoo asiansa itse, aina niin ei vaan ole..
Yksityisyyden rikkomisella sitä luottamusta ei ainakaan saa. Laittaisin ap:n asemassa välit kokonaan poikki.
Vierailija kirjoitti:
Ylireagoit selvästi, kun lapsi on alaikäinen niin vanhemmilla on vastuu hänestä, jos hän haluaa tarkistaa päiväkirjan tai kännykän viestit niin hän voi sen tehdä. Ymmärrät kun saat omia lapsia miten paljon huolta heistä voi joskus kannattaa. Tietysti parasta olisi saada luottamus siihen että lapsi kertoo asiansa itse, aina niin ei vaan ole..
Toivottavasti sinulla ei ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Ylireagoit selvästi, kun lapsi on alaikäinen niin vanhemmilla on vastuu hänestä, jos hän haluaa tarkistaa päiväkirjan tai kännykän viestit niin hän voi sen tehdä. Ymmärrät kun saat omia lapsia miten paljon huolta heistä voi joskus kannattaa. Tietysti parasta olisi saada luottamus siihen että lapsi kertoo asiansa itse, aina niin ei vaan ole..
Fiksut vanhemmat luovat lapsiinsa sellaiset välit, että lapsi voi hakea tarvittaessa apua ja tukea ongelmiinsa. Jokaisella on oikeus yksityisyyteen. Kyylät eivät tätä ymmärrä koskaan.
Vuosia sitten oma äitini luki 16-vuotiaan isosiskoni päiväkirjaa ääneen koko perheelle juosten samalla vihaista siskoani karkuun tämän yrittäessä estellä. 🥴
Minulle kävi samoin. Kirjoitin päiväkirjaa 9-vuotiaasta yli 18-vuotiaaksi. Kerran äiti suorastaan oksensi minun päälle kaikki asiat. Hän oli lukenut kaiken kirjeenvaihtoni serkkuni kanssa, tämä selvisi kun lipsautti vahingossa jotain serkun yksityistä asiaa. En anna tuota ikinä äidille anteeksi, en ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylireagoit selvästi, kun lapsi on alaikäinen niin vanhemmilla on vastuu hänestä, jos hän haluaa tarkistaa päiväkirjan tai kännykän viestit niin hän voi sen tehdä. Ymmärrät kun saat omia lapsia miten paljon huolta heistä voi joskus kannattaa. Tietysti parasta olisi saada luottamus siihen että lapsi kertoo asiansa itse, aina niin ei vaan ole..
Lapsillakin on oikeus salaisuuksiin. Minulla on lapsia, eikä koskaan ole tullut edes houkutusta lukea heidän päiväkirjojaan! Osaan vetää rajan normaalin huolenpidon ja sairaalloisen uteliaisuuden väliin.
Jos epäilet lapsella olevan jotain on mitä hän ei kerro, niin mielestäni on täysin oikein selata puhelimet ja päiväkirjat...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylireagoit selvästi, kun lapsi on alaikäinen niin vanhemmilla on vastuu hänestä, jos hän haluaa tarkistaa päiväkirjan tai kännykän viestit niin hän voi sen tehdä. Ymmärrät kun saat omia lapsia miten paljon huolta heistä voi joskus kannattaa. Tietysti parasta olisi saada luottamus siihen että lapsi kertoo asiansa itse, aina niin ei vaan ole..
Lapsillakin on oikeus salaisuuksiin. Minulla on lapsia, eikä koskaan ole tullut edes houkutusta lukea heidän päiväkirjojaan! Osaan vetää rajan normaalin huolenpidon ja sairaalloisen uteliaisuuden väliin.
Jos epäilet lapsella olevan jotain on mitä hän ei kerro, niin mielestäni on täysin oikein selata puhelimet ja päiväkirjat...
Tämä. Kyyläys on aina naamioitava huoleksi tms. että pystyy jatkamaan eloa itsensä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylireagoit selvästi, kun lapsi on alaikäinen niin vanhemmilla on vastuu hänestä, jos hän haluaa tarkistaa päiväkirjan tai kännykän viestit niin hän voi sen tehdä. Ymmärrät kun saat omia lapsia miten paljon huolta heistä voi joskus kannattaa. Tietysti parasta olisi saada luottamus siihen että lapsi kertoo asiansa itse, aina niin ei vaan ole..
Fiksut vanhemmat luovat lapsiinsa sellaiset välit, että lapsi voi hakea tarvittaessa apua ja tukea ongelmiinsa. Jokaisella on oikeus yksityisyyteen. Kyylät eivät tätä ymmärrä koskaan.
Jos oisit lukenut kommenttin, niin tätähän siinäkin sanottiin. Aina sellaisia välejä ei ole..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylireagoit selvästi, kun lapsi on alaikäinen niin vanhemmilla on vastuu hänestä, jos hän haluaa tarkistaa päiväkirjan tai kännykän viestit niin hän voi sen tehdä. Ymmärrät kun saat omia lapsia miten paljon huolta heistä voi joskus kannattaa. Tietysti parasta olisi saada luottamus siihen että lapsi kertoo asiansa itse, aina niin ei vaan ole..
Lapsillakin on oikeus salaisuuksiin. Minulla on lapsia, eikä koskaan ole tullut edes houkutusta lukea heidän päiväkirjojaan! Osaan vetää rajan normaalin huolenpidon ja sairaalloisen uteliaisuuden väliin.
Jos epäilet lapsella olevan jotain on mitä hän ei kerro, niin mielestäni on täysin oikein selata puhelimet ja päiväkirjat...
Tämä. Kyyläys on aina naamioitava huoleksi tms. että pystyy jatkamaan eloa itsensä kanssa.
On lapsia jota jopa hoidetaan suljetulla osastolla, joskus huoliin todella on aihetta..
Sinun on itsekunnioituksesi jotenkin pyrittävä säilyttämään, vaikka söisit naapurin taaperon.
Ystäväni äiti on juuri tällainen. On muka tehnyt kaikkensa, että lapsilla olisi hyvä olla. Käytännössä kontrolloinut kaikkea ja yrittänyt vielä lasten aikuistuttuakin määrätä kaikesta, koska kyllähän äiti tietää parhaiten. Nyt sitten ihmettelee, miksi lapset eivät arvosta kaikkia niitä uhrauksia, joita hän hyvää hyvyyttään on tehnyt, vaan ovat käytännössä katsoen katkaisseet välit.
Joo. Tuskin lukisin tavallisessa tilanteessa, mutta jos lapsi vaikuttaisi pahoinvoivalta tai vaikuttaisi siltä, että tarvitsee apua, eikä suostuisi puhumaan, niin silloin aikuisena vastuullani olisi mielestäni huolehtia hänestä, ja selvittää, mistä pahoinvointi johtuu. Esim. koulukiusaamiseen on tärkeä puuttua ajoissa, yksinäisyyteen vanhempi voi auttaa etsimällä lapselle uusia harrastuksia jne.
Vierailija kirjoitti:
Joo. Tuskin lukisin tavallisessa tilanteessa, mutta jos lapsi vaikuttaisi pahoinvoivalta tai vaikuttaisi siltä, että tarvitsee apua, eikä suostuisi puhumaan, niin silloin aikuisena vastuullani olisi mielestäni huolehtia hänestä, ja selvittää, mistä pahoinvointi johtuu. Esim. koulukiusaamiseen on tärkeä puuttua ajoissa, yksinäisyyteen vanhempi voi auttaa etsimällä lapselle uusia harrastuksia jne.
Äidilläni ei ole ystäviä, kaikki elämä pyörii äitiyden ympärillä. Koen velvollisuudekseni lukea hänen päiväkirjaansa ja ilmoitin hänet jo käyrätorvikurssille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Tuskin lukisin tavallisessa tilanteessa, mutta jos lapsi vaikuttaisi pahoinvoivalta tai vaikuttaisi siltä, että tarvitsee apua, eikä suostuisi puhumaan, niin silloin aikuisena vastuullani olisi mielestäni huolehtia hänestä, ja selvittää, mistä pahoinvointi johtuu. Esim. koulukiusaamiseen on tärkeä puuttua ajoissa, yksinäisyyteen vanhempi voi auttaa etsimällä lapselle uusia harrastuksia jne.
Äidilläni ei ole ystäviä, kaikki elämä pyörii äitiyden ympärillä. Koen velvollisuudekseni lukea hänen päiväkirjaansa ja ilmoitin hänet jo käyrätorvikurssille.
Olethan ilmoittanut hänet myös Tinderiin 😳
Yllättävän paljon henkisesti vajaat sikiävät.
Vierailija kirjoitti:
Joo. Tuskin lukisin tavallisessa tilanteessa, mutta jos lapsi vaikuttaisi pahoinvoivalta tai vaikuttaisi siltä, että tarvitsee apua, eikä suostuisi puhumaan, niin silloin aikuisena vastuullani olisi mielestäni huolehtia hänestä, ja selvittää, mistä pahoinvointi johtuu. Esim. koulukiusaamiseen on tärkeä puuttua ajoissa, yksinäisyyteen vanhempi voi auttaa etsimällä lapselle uusia harrastuksia jne.
Tilanteen pitää olla todella vakava ja kaikkien muiden keinojen käytetty, ennen kuin on pienintäkään oikeutta tunkeutua päiväkirjan kaltaiselle henkilökohtaiselle alueelle. Jopa puhelimen tutkiminen on pienempi paha kuin päiväkirjan, ja sekin on ehdottomasti väärin.
Kyllähän uteliaisuuden voi naamioida vaikka miksi, että on vain niiiin huolissaan tms.