Äitini paljasti lukeneensa päiväkirjaani kun olin teini, nyt ei ymmärrä miksi olen suuttunut
Kävi ilmi ihan sattumalta, mainitsin puhelimessa yhden asian mistä en ole ennen kertonut, ja siihen äiti kommentoi niin, että selvästi tiesi mistä oli kyse. Myönsisitten, että oli lukenut päiväkirjojani jostain 13-14-vuotiaasta 19-vuotiaaksi. Olen vihainen ja hävettää, että äiti on koko ajan tiennyt aivan kaiken. Eikä äiti ymmärrä, miksi olen enää vihainen, kun siitä on jo niin kauan. Väittää, että ylireagoin kun sanoin etten voi enää luottaa häneen missään asiassa.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Tuskin lukisin tavallisessa tilanteessa, mutta jos lapsi vaikuttaisi pahoinvoivalta tai vaikuttaisi siltä, että tarvitsee apua, eikä suostuisi puhumaan, niin silloin aikuisena vastuullani olisi mielestäni huolehtia hänestä, ja selvittää, mistä pahoinvointi johtuu. Esim. koulukiusaamiseen on tärkeä puuttua ajoissa, yksinäisyyteen vanhempi voi auttaa etsimällä lapselle uusia harrastuksia jne.
Tilanteen pitää olla todella vakava ja kaikkien muiden keinojen käytetty, ennen kuin on pienintäkään oikeutta tunkeutua päiväkirjan kaltaiselle henkilökohtaiselle alueelle. Jopa puhelimen tutkiminen on pienempi paha kuin päiväkirjan, ja sekin on ehdottomasti väärin.
No olihan se vakava. Hän oli pistämässä välejä poikki minuun.
Ja kaikki mahdolliset muut keinot oli jo käytetty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Tuskin lukisin tavallisessa tilanteessa, mutta jos lapsi vaikuttaisi pahoinvoivalta tai vaikuttaisi siltä, että tarvitsee apua, eikä suostuisi puhumaan, niin silloin aikuisena vastuullani olisi mielestäni huolehtia hänestä, ja selvittää, mistä pahoinvointi johtuu. Esim. koulukiusaamiseen on tärkeä puuttua ajoissa, yksinäisyyteen vanhempi voi auttaa etsimällä lapselle uusia harrastuksia jne.
Tilanteen pitää olla todella vakava ja kaikkien muiden keinojen käytetty, ennen kuin on pienintäkään oikeutta tunkeutua päiväkirjan kaltaiselle henkilökohtaiselle alueelle. Jopa puhelimen tutkiminen on pienempi paha kuin päiväkirjan, ja sekin on ehdottomasti väärin.
No olihan se vakava. Hän oli pistämässä välejä poikki minuun.
Välit menossa poikki -> lue päiväkirjaa
Koronatartunta jäänyt saamatta -> nuole ovenkahvoja
Näkö huonontumassa -> katso aurinkoon
Ruoka palamassa pohjaan -> lisää lämpöä
Maapallo hukkumassa ihmisiin -> porsi lisää
Rahat loppumassa -> osta pölyä
Diabetes puhkeamassa -> syö vain valkoista sokeria
Hakkerit hyökkäävät -> poista salasanat
Kiire määränpäähän -> aja roskista ympäri 24 päivää
Kyllä mäkin vanhemmalle suuttuisin etten olisi tosta tiennyt mitään. Ja jatkuisi VUOSIA....
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mäkin vanhemmalle suuttuisin etten olisi tosta tiennyt mitään. Ja jatkuisi VUOSIA....
Ei tuollaisen jälkeen olisi enää mitään mahdollisuuksia hyviin väleihin.
Mutta onhan teillä lukko ovessa jotta voitte rauhassa paritella poikaystävänne kanssa. Miksette pidä omaisuuttanne siellä lukkojen takana?
Onko ketään jolla korkeakoulutettu emä tehnyt tällaista vai ovatko kaikki elämämkoululaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mäkin vanhemmalle suuttuisin etten olisi tosta tiennyt mitään. Ja jatkuisi VUOSIA....
Ei tuollaisen jälkeen olisi enää mitään mahdollisuuksia hyviin väleihin.
Niin, tarkoitin sanalla VUOSIA tuota, jos mun päiväkirjaa ois luettu vuosia. En tietenkään heti vuoden päästä antaisi anteeksi, mutta en myöskään halua olla ikuisesesti asioista katkera. Kaikki tekee joskus jotain väärää, mutta ensin täytyy antaa itselle anteeksi ja sen jälkeen pyytää/antaa muille anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Mutta onhan teillä lukko ovessa jotta voitte rauhassa paritella poikaystävänne kanssa. Miksette pidä omaisuuttanne siellä lukkojen takana?
Mitä lukko hyödyttää, jos joku on verhojen välissä kyyläämässä? :DD
Vierailija kirjoitti:
Onko ketään jolla korkeakoulutettu emä tehnyt tällaista vai ovatko kaikki elämämkoululaisia?
Lue keskustelu, helppoa.
mä tiesin, että mun äiti lukee, ja sen takia en kirjoittanut mitään henkilökohtaista koskaan. mutta silti mua häiritsi, että mun äiti ON SELLAINEN, että luki. siis se piirre ihmisessä, ettei ymmärrä antaa tuollaisen asian olla. kyllä se vaikuttaa väleihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ketään jolla korkeakoulutettu emä tehnyt tällaista vai ovatko kaikki elämämkoululaisia?
Lue keskustelu, helppoa.
Ei yhdessäkään viestissä mainittu koulutustaustaa.
Voisit itse lukea keskustelun, helppoa.
Meillä oli tällainen kierre:
Yritän kertoa äidille murheestani --> äiti ärtyy ja käskee menemään pois --> murehdin murheeni paperille ja suren, ettei minusta välitetä --> äiti tulee kyselemään kiukkuisena, että mikä minua taas vaivaa --> tajuan äidin lukeneen päiväkirjamerkintäni --> miten voi kokea itsensä samanaikaisesti näkymättömäksi JA yksityisyytensä menettäneeksi?
Päiväkirjoista on jännittävä seurata pienen, surullisen tytön kasvua tunnekylmäksi ja vihaiseksi naiseksi.
Mua kanssa suututtaa että vanhemmilla on oikeus lasten ollessa vielä lapsia (ja myöhemminkin) nolata heitä, penkoa tavaroita ja yksityisasioita, juoruta yksityisasioista muille ja sitten kun vanhemmat ovat vanhoja niin syyllistetään lapsia siitä kun ei pidetä yhteyttä. Ja jos lapsi jaksaa perustella kylmiä välejä niin "kuka noita vuosia sitten tapahtuneita juttuja jaksaa muistella"
No olihan se vakava. Hän oli pistämässä välejä poikki minuun.