Tiedättekö ihmisiä, jotka puhuvat liian hiljaa?

Up.

Meillä on töissä yks mies joka puhuu todella hiljaa mumisten ja mielellään vielä silleen että ei katso päin, vaan mumisee johonkin eri suuntaan, että se ääni katoaa tyystin. En mielelläni edes juttele hänen kanssaan, koska on todella noloa kysyä 3 kertaa MITÄÄÄ ja lopulta yleensä en silti saa selvää, vaan annan olla.

Kun puhun kovempaa niin ääntäni pilkataan, kun puhun hiljempaa niin ei kuulla kunnolla mitä sanon....

Yhden tuttavani puhe on hidasta nopeaa muminaa. Kuulostaa että jupisee itsekseen, en siksi aina edes älyä kuunnella.

Puhuuko joku liian hiljaa, vai onko sittenkin kyse omasta kuulon alenemasta. Tällainen kehittyy pikkuhiljaa ja huomaamatta, varsinkin, jos ympäristössä on jatkuvaa melua, jollaiseksi mm.kovaääninen puhe ja musiikki lasketaan. Audiogrammi voisi olla hyvä tehdä, jos puhe ei kuulu. Vika voi olla (ja yllättävän usein on)omissa korvissa.

Ns. "juorutantat" ovat usein juuri tälläisiä supattajia. Ääni vaimennetaan taajuudelle, jossa jopa lähietäisyydeltä on lähes mahdoton saada selvää mistä puhutaan. Itse en tätä osaa. Olen aika suorasukainen eikä ole tarve hissutella. Siitä huolimatta esim. vanhuksille joutuu usein "huutamaan" mitä en jaksa yhtään. Jos ei normaaliäänelläni puhe kuulu, niin lopetan kommunikoinnin siihen.

Minulle sanottiin lapsena ja nuorena liian hiljaa puhumisesta. Opettajat erityisesti piti minun nöyryyttämisestä hiljaisuuteni takia ja minua pyydettiin toistamaan yhä uudelleen vaikka hyvin kuuli. Sitten oltiin pöyristyneitä ja silmät lautasen kokoisina kun päätin käyttää ääntäni ja se muuten kuuluu ja kauas. Ja kun jokainen on kerran saanut tämän koittaa, niin ei ole ikinä pyytäneet enää minua nostamaan ääntäni toista kertaa.

Minä tiedän puhuvani hiljaa. Se on minulle luontaista. Minulle kovaäänisempi puhe tuntuu huutamiselta. Jos joku ei kuule puhettani, kirjoitan mieluummin sanottavani paperille. Huonokuuloisten ihmisten kanssa en jaksa kovin pitkään kommunikoida, sillä se on liian raskasta. Ymmärrän, että joku voi tulkita sen epäkohteliaisuudeksi. Minä itse ajattelen, että on kohteliasta käyttäytyä hillitysti ja rauhallisesti. Jos sanallinen viestintä ei onnistu. sitten se ei onnistu.

Joo, veljeni, vanhempani ja itteni. Semmosta ihmistä ei oo tullu vastaan, jolle tuo ei olisi ollu ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Minulle sanottiin lapsena ja nuorena liian hiljaa puhumisesta. Opettajat erityisesti piti minun nöyryyttämisestä hiljaisuuteni takia ja minua pyydettiin toistamaan yhä uudelleen vaikka hyvin kuuli. Sitten oltiin pöyristyneitä ja silmät lautasen kokoisina kun päätin käyttää ääntäni ja se muuten kuuluu ja kauas. Ja kun jokainen on kerran saanut tämän koittaa, niin ei ole ikinä pyytäneet enää minua nostamaan ääntäni toista kertaa.

Minä en ole koskaan alistunut huutamaan. Jos muut eivät voi olla hiljaa ja kuunnella, mitä minulla on sanottavaa, olkoot kuulematta.

Olen sellainen, mutta olen yrittänyt parantaa tapani. Huomaan vastapuolen reaktiosta, jos hän ei kuule kunnolla. Jos taas on taustamelua, niin ei huvita alkaa huutamaan. Sitten itse en taas pidä kovaäänisistä ihmisistä. Sellaisista, jotka eivät suhteuta volyymiään tilanteeseen, vaan puhuvat (huutavat) koko korttelin alueelle kantautuvalla vakaalla äänellä aina.

Huutajat ovat kyllä 10 kertaa rasittavampia. Hiljaista voi kohteliaasti pyytää toistamaan, mutta huutajia ei saa hiljaiseksi millään. Toisinaan teen töitä korvatulpat korvissa, vaikka minulla on sentään oma työhuone.

Vierailija kirjoitti:

Minulle sanottiin lapsena ja nuorena liian hiljaa puhumisesta. Opettajat erityisesti piti minun nöyryyttämisestä hiljaisuuteni takia ja minua pyydettiin toistamaan yhä uudelleen vaikka hyvin kuuli. Sitten oltiin pöyristyneitä ja silmät lautasen kokoisina kun päätin käyttää ääntäni ja se muuten kuuluu ja kauas. Ja kun jokainen on kerran saanut tämän koittaa, niin ei ole ikinä pyytäneet enää minua nostamaan ääntäni toista kertaa.

Muistan ammattikorkeakouluajalta yhden tapahtuman, jossa opinnäytetyön tilaajan (joku yritys) edustaja sanoi opiskelijalle "opettele puhumaan ääneen" tjsp., kun jännittynyt opiskelija oli pitämässä opinnäytetyöseminaariaan luokalliselle porukkaa. Oli niin törkeä kommentti, että jos olisin itse ollut yhtään rohkeampi, niin olisin heittänyt koko äijän pihalle. Arvaatte varmaan, ettei opiskelija tuon kommentin jälkeen "rohkaistunut" puhumaan yhtään kovempaa, päin vastoin sekosi vaan täysin sanoissaan. Vieläkin kihoaa kiukku poskille, kun mietin tuota.

Up.

Exä puhui muutoin ihan normaaliäänellä. Mutta jos mentiin yhdessä johonkin julkiseen kulkuvälineeseen, alkoi puhua tosi hiljaa ja vielä niin, ettei liikuttanut huuliaan. Joutui kysymään useaan kertaan, mitä sanoit ja siitä huolimatta ei tullut yhtään sen selvempää vastausta. Ilmeisesti joku lapsuuden käsittelemätön trauma mutta äärimmäisen ärsyttävä sellainen. Varsinkaan kun palaute ei mennyt millään laille jakeluun.

Ei se ole puhujan vika jos kuulija on puurokorva jolle kaikki pitäisi huutaa kuin kapiainen alokkaalle.

Up.

Vierailija kirjoitti:

Exä puhui muutoin ihan normaaliäänellä. Mutta jos mentiin yhdessä johonkin julkiseen kulkuvälineeseen, alkoi puhua tosi hiljaa ja vielä niin, ettei liikuttanut huuliaan. Joutui kysymään useaan kertaan, mitä sanoit ja siitä huolimatta ei tullut yhtään sen selvempää vastausta. Ilmeisesti joku lapsuuden käsittelemätön trauma mutta äärimmäisen ärsyttävä sellainen. Varsinkaan kun palaute ei mennyt millään laille jakeluun.

Jos joku haluaa julkisella paikalla puhua hiljaa, siihen on syynsä. Henkilö ei varmaankaan halua asiaa kaikkien kuultavaksi. Jos kuulija siinä tilanteessa alkaa kailottaa että MITÄÄÄÄ?, niin siinä tulee sellainen myötähäpeän tunne kuulijan puolesta. Jos kuulija ei kuule, niin sitten kannattaa kysyä asiasta kun on tultu pois ko. liikennevälineestä. Liikennevälinekailotus on ihan hirveää.

Minä olen lapsesta asti pelännyt kovaa puhuvia ihmisiä. En vain pidä sellaisesta. Se on hyökkäävää. Itsekään en halua puhua kovaa.

Itse puhun melko hiljaa ja siksi en tykkää esim. yökerhoista, joissa joutuu huuhtamaan toisille. En myöskään kuule hyvin taustahälyssä muita, ja jos joku puhuu tietyllä taajuudella, ääni hukkuu taustaan vähäisessäkin taustahurinassa. Mutta toisaalta kovaääniset kälättäjät ovat vielä rasittavampia.

Mutta asiakaspalvelussa saa ns. hiljaa pihumalla rasittavat asiakkaat kaikkoamaan =D Eivät varmaan pidä siitä, että joutuvat pinnistelemään kuullakseen, mitä puhun =D Joten tätä monotonista ns. hiljaisella äänellä puhumista voi myös tehdä tarkoituksella.