Miksi pitkän matematiikan koe oli tänä vuonna aivan järkyttävän vaativa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katoin kanssa lyhyttä matikkaa ja tyyliin viidennen luokan oppimäärän hyväksytysti suorittanut saisi kokeests täydet pisteet.

Lyhyen ällällä tekee enemmän kuin pitkän ämmällä, saati ceellä, mutta lyhyen eximian esim saa 100 kertaa helpommin kuin pitkästä esim ceen.

Kahden kerroksen väkeä lukioissa. Matemaattis-luonnontieteellisten joukko ja sitten ne loput, joilla ei yliopistoihin asiaa ole. Tai ainakaan oikeisiin tiedekuntiin. Johonkin kasvatustieteelliseen korkeintaan, mutta se nyt onkin diipadaapaa.

Tarvitaanko kielitieteisiin tai vaikka englannin opiskeluun matemaattis-luonnontieteellisiä aineita? Monet kielellisesti lahjakkaat eivät ole hyviä matematiikassa, mutta äidinkielessä ja vieraissa kielissä ovat lahjakkaita. Jotkut toki molemmissa ja on monilahjakkuuksiakin. 

Parhaat ovat hyviä kummassakin. Ihan sama fyysikoilla ja matemaatikoilla, myös heistä parhaat ovat myös kielellisesti lahjakkaita.

Loogista, koska matematiikka opettaa ajattelua. Kielten opiskelussa tarvitaan myös ajattelua, ei toki mitään kvanttifysiikkaa, mutta ehkä kuitenkin pikkiriikkisen.

Helppo koe oli tänä vuonna. Odotin vaikeampaa.

Vierailija kirjoitti:

Kokeen vaikeusaso on sinällään yhdentekevä. Arvosanat jakaantuvat kuitenkin prosentuaalisesti ja oikeudenmukaisuus säilyy.

Eivät jakaudu. Muutamia vuosia sitten siirryttiin järjestelmään, jossa gaussin käyrää sovelletaan kaikkiin yo-koepisteisiin kokonaisuutena yksittäisten aineiden asemesta. Tietty osuus ylioppilaskokeiden pisteistä oikeuttaa tiettyyn arvosanaan ainerajoista välittämättä. Eli käytännössä jos pitkän matematiikan koe on vaikea, esim. ruotsista on helpompaa saada hyvä arvosana. Vanha järjestelmä oli paljon parempi ja oikeudenmukaisempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katoin kanssa lyhyttä matikkaa ja tyyliin viidennen luokan oppimäärän hyväksytysti suorittanut saisi kokeests täydet pisteet.

Lyhyen ällällä tekee enemmän kuin pitkän ämmällä, saati ceellä, mutta lyhyen eximian esim saa 100 kertaa helpommin kuin pitkästä esim ceen.

Kahden kerroksen väkeä lukioissa. Matemaattis-luonnontieteellisten joukko ja sitten ne loput, joilla ei yliopistoihin asiaa ole. Tai ainakaan oikeisiin tiedekuntiin. Johonkin kasvatustieteelliseen korkeintaan, mutta se nyt onkin diipadaapaa.

Tarvitaanko kielitieteisiin tai vaikka englannin opiskeluun matemaattis-luonnontieteellisiä aineita? Monet kielellisesti lahjakkaat eivät ole hyviä matematiikassa, mutta äidinkielessä ja vieraissa kielissä ovat lahjakkaita. Jotkut toki molemmissa ja on monilahjakkuuksiakin. 

Pojallani oli alakoulussa 3 eri kieltä, äidinkielen lisäksi, ja yläkoulussa alkoi vielä neljäs eli venäjä, kaikkien arvosana peruskoulun päättötodistuksessa 10. Kirjoitti pitkästä englannista L. Ja siis matematiikka sujunut aina ongelmitta.

-4-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katoin kanssa lyhyttä matikkaa ja tyyliin viidennen luokan oppimäärän hyväksytysti suorittanut saisi kokeests täydet pisteet.

Lyhyen ällällä tekee enemmän kuin pitkän ämmällä, saati ceellä, mutta lyhyen eximian esim saa 100 kertaa helpommin kuin pitkästä esim ceen.

Kahden kerroksen väkeä lukioissa. Matemaattis-luonnontieteellisten joukko ja sitten ne loput, joilla ei yliopistoihin asiaa ole. Tai ainakaan oikeisiin tiedekuntiin. Johonkin kasvatustieteelliseen korkeintaan, mutta se nyt onkin diipadaapaa.

Tarvitaanko kielitieteisiin tai vaikka englannin opiskeluun matemaattis-luonnontieteellisiä aineita? Monet kielellisesti lahjakkaat eivät ole hyviä matematiikassa, mutta äidinkielessä ja vieraissa kielissä ovat lahjakkaita. Jotkut toki molemmissa ja on monilahjakkuuksiakin. 

Äidinkielen ja matematiikan osaamisessa on havaittu selkeä korrelaatio useissa tutkimuksissa. Vieraista kielistä en tiedä.

Vieraat kielet on ulkoa opettelua. Ulkoa opettelulla ei ymmärrystä kerry.

Laaja matematiikka ja fysiikka erottelevat jyvät akanoista. Erityisesti laajan matematiikan L, kertoo ihmisestä paljon.

Ylös

Koulussa minulta sujui kaikki paitsi matematiikka, en kirjoittanut edes lyhyttä. Nyt asun ulkomailla jossa lapseni käyvät koulua ja teen heidän kanssaan samaan tahtiin samat matematiikan aiheet ja kas kummaa, nyt osaankin! En tiedä onko opetuksen tasosta vai eri aikakaudesta kyse mutta asiat opetetaan paremmin ja on aiheita mitä ei Suomessa edes opetettu mutta jotka ovat auttaneet ymmärtämään paremmin kun mennään yhä vaikeampia asioita kohti. Olen alkanut pitää ennen inhoamastani matematiikasta. Jos silloin opetus olisi ollut tällaista niin en olisi pudonnut kärryiltä ja olisin oppinut varmasti. Olen ihan innoissani että pystynkin oppimaan vaikka aiemmin ajattelin että olen vaan huono. Oikeanlaisella opetuksella on mahdollista oppia!

Yliopistot karsivat matematiikan kokeella pois hakijat jotka pärjäävät pänttäämällä eivätkä yliopisto-opiskelujen jälkeen saa töitä vaan jäävät ikityöttömiksi tai hankkivat toisen ammatin lähärikoulusta mikä olisi alunperinkin ollut niille oikea paikka.

Laiskoja tai tyhmiä ei haluta yliopistoihin.