Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Älkää koskaan muuttako rivariin, ihan kauheaa!
25.03.2021 |
Tällä hetkellä säästetään miehen kanssa käsirahaa, jotta joskus saisi lainan pankista ja omakotitalon, hermot jo riekalaina rivarissa! Eli ollaan vuokralla, täälläpäin ei kerrostaloja paljoa ole vuokralla eli rivari.. Ja vuosien kokemuksella/useammalla muutolla voin kertoa, että rivarissa:
- Ne s*atanan pahviseinäiset talot, joissa on tullut asuttua! Ei ole niin pientä ääntä, jota ei naapurista tahtomattaan kuullut!
- Kyttäys, jatkuva kyttäys! Kerrostalossa asuin nuorena ja jos joku tuli rappuun, ei mitään tietoa/kiinnostusta mihin kämppään menee. Täällä naapurit kyttäävät vieraasi. Uskokaa pois, ei ole asiaa mitä ei kytättäisi!
- Naapuri joka sekoaa muiden äänistä, itse popittaa päivät pitkät kovaa ja piski räksyttää yms!
- Narkkari/sekakäyttäjä naapuri oli joskus, jota ei saanut häädettyä koska kunnan mielestä senkin piti jossain asua.. Muutin itse lopulta pois!
- Piha-alue, ei jumankauta! Ei tee mieli viettää aikaa pihalla koska se hemmetin kyttäys/biletys/koiranpaskat joita ei tietenkään korjata nurmikolta/röökinkatku seinänaapurin ketjupolttajan pihalta yms yms!
Makkarin vieressä suoraan piha-alue = mahtava yhdistelmä koittaa nukkua, kun kaikki kuuluu pihalta. Naapurin bileet/vieraiden tulo kun ovea paiskotaan/känninaurut ovella/auton starttaamiset yms!!!
Hulluksi täällä tulee, kuka saakeli keksi tämän vihoviimeisen asumismuodon?!
Kommentit (376)
Vierailija kirjoitti:
Nuorena tuli kokeiltua rivitalo asuminen, ei koskaan enää! Ihan kauheaa, pahin oli talo jossa kaikki kuului läpi ja naapurilla oli jotain mt-ongelmia.
Itse naapuri harrasti esim äänekästä seksiä ja bileitä. Asunnossa kaikki kuului siis läpi. Mutta nauroi ääneen kun sain asunnossani vakavan sairaskohtauksen. En tiedä miltä kuulosti, mutta henki meinasi lähteä ja naapurin räkätyksen muistan vieläkin, kun soitan kohtauksen jälkeen hätänumeroon. Oli kiva naapuri joo...
Naapuri ei koskaan edes pahoitellut, vaikka lanssilla menin sairaalaan pariksi viikoksi. Että onhan näitä. Ja oikeasti siis tapahtui, ei ole rivitaloon ikävä ei.
Oisin tehnyt rikosilmoituksen, törkeä heitteille jättö tms ja kunnon lakimies hoitamaan asiaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen ja viimeinen kerta rivitalossa kirjoitti:
Rivitalon yh äiti purkaa tässä taloyhtiössä ketutustaan naapureihin. Ei ole asiaa mistä ei tulisi sanomista. Esim vieraita ei saisi käydä ja jos ei käy niin onko pakko olla koko ajan kotona. Ihan kuin ei saisi kotonaan viettää aikaa?
Toisella puolella asuu taas nuori nainen, juoppo. Yleisin sana, jos olen piha-alueella samaan aikaan kuin tuo naapuri, on hänellä viina. Siis esim jos puhuu pihallaan jonkun kanssa/puhelimeen niin viina muistetaan aina sanoa. Jokainen voi arvata, onko rentoa meininkiä, onneksi käy edes päivät töissä. Viikonloput taas ovat aivan oma lukunsa.
Näiden kahden välissä asuminen on jotakin, mihin ei enää sanat riitä. No jostain syystä olen alkanut harkita muuttoa vain lyhyen asumisen jälkeen. Seuraava asunto ei kyllä tule olemaan enää rivitalo. Itse asiassa rivitaloon en suostu tämän jälkeen palaamaan enää koskaan. On ollut sen verran silmiä avaava kokemus.
Tämä om aikasen yleistä varsinkin vuokra-asunnoissa. Asunnon omistaja ns viis veisaa ja tulija kärsii usein sen vuoden mölinästä ja tappelusta naapurissa, mitä järkee? Vielä pahempaa kun osakkeiden osto ""loppuiäksi"" on ajankohtainen. Ei pidä mennä halpaan.
Olen useammallekin tutulle sanonut kun on vuokrausaikeissa ollut että ota ehdottomasti esim 2kuukauden koeaika siihen vuoden vuokrasoppariin. Siinä ehtii kuulostella mitäs naapurit tänä yönä tekee. Ja vaikka uusi muutto kismittää on se parempi kuin kuunnella sitä älämölöö vuosi. Ostossa vielä oleellisempaa saada selvitettyä voiko täällä asua. Jos naapurissa sattuu häätötapaus olemaan niin siinäpä olet vuoden kaksi odotellen häädön ajankohtaa ja nukut sitten päivällä...? Myyjä saati välittäjähän ei näistä vihjaise sanaakaan, itsellekin kerran sanoi ett mukava ja rauhallinen mutta vajaan vuoden kuuntelin jenkkaa klo 23.00-03.00 sitten lähdin.
Vierailija kirjoitti:
Testaan voinko edes vastata kun kaikki kommenttini odottavat muka hyväksyntää :D
Rivariyhteisöt ovat aika rankkoja, jos ei natsaa. Riippuu tietysti talostakin, omistusasunnot siedettäviä, mutta aina joukkoon osuu mätä muna, jota ei saada häädettyä.
Ei, vaan yhdestä ihmisestä tehdään vaikka väkisin syntipukki, johon kiinteän pienen piirin aggressio saadaan purettua. Aina löytyy se yksi, jota voi syyttää kaikesta ja jonka kiusaamisella muu porukka rakentaa me-henkeään.
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Ensimmäinen ja viimeinen kerta rivitalossa kirjoitti:
Rivitalon yh äiti purkaa tässä taloyhtiössä ketutustaan naapureihin. Ei ole asiaa mistä ei tulisi sanomista. Esim vieraita ei saisi käydä ja jos ei käy niin onko pakko olla koko ajan kotona. Ihan kuin ei saisi kotonaan viettää aikaa?
Toisella puolella asuu taas nuori nainen, juoppo. Yleisin sana, jos olen piha-alueella samaan aikaan kuin tuo naapuri, on hänellä viina. Siis esim jos puhuu pihallaan jonkun kanssa/puhelimeen niin viina muistetaan aina sanoa. Jokainen voi arvata, onko rentoa meininkiä, onneksi käy edes päivät töissä. Viikonloput taas ovat aivan oma lukunsa.
Näiden kahden välissä asuminen on jotakin, mihin ei enää sanat riitä. No jostain syystä olen alkanut harkita muuttoa vain lyhyen asumisen jälkeen. Seuraava asunto ei kyllä tule olemaan enää rivitalo. Itse asiassa rivitaloon en suostu tämän jälkeen palaamaan enää koskaan. On ollut sen verran silmiä avaava kokemus.
Tämä om aikasen yleistä varsinkin vuokra-asunnoissa. Asunnon omistaja ns viis veisaa ja tulija kärsii usein sen vuoden mölinästä ja tappelusta naapurissa, mitä järkee? Vielä pahempaa kun osakkeiden osto ""loppuiäksi"" on ajankohtainen. Ei pidä mennä halpaan.
Olen useammallekin tutulle sanonut kun on vuokrausaikeissa ollut että ota ehdottomasti esim 2kuukauden koeaika siihen vuoden vuokrasoppariin. Siinä ehtii kuulostella mitäs naapurit tänä yönä tekee. Ja vaikka uusi muutto kismittää on se parempi kuin kuunnella sitä älämölöö vuosi. Ostossa vielä oleellisempaa saada selvitettyä voiko täällä asua. Jos naapurissa sattuu häätötapaus olemaan niin siinäpä olet vuoden kaksi odotellen häädön ajankohtaa ja nukut sitten päivällä...? Myyjä saati välittäjähän ei näistä vihjaise sanaakaan, itsellekin kerran sanoi ett mukava ja rauhallinen mutta vajaan vuoden kuuntelin jenkkaa klo 23.00-03.00 sitten lähdin.
Täällä kanssa kauheita kokemuksia naapurista, rivitaloista varsinkin. Itse en enää nykyään vuokraa yhtään asuntoa, jos ehtona on että asuttava vähintään vuosi.
Nykyisessäkin asunnossa yrittivät sitä, kieltäydyin joten suostuivat yhden kuun sopimussakkoon, jos lähden ennen sitä. No, se menee vuokratakuusta sitten jos menee.
On paljon pienempi paha muuttaa, kuin kärvistellä vuosi jos tajuaa muuton jälkeen mokanneensa ja pahasti. Omat kokemukset rivi - ja kerrostaloista sellaisia, että tiedän ettei kaikissa asunnoissa selviä järjissään vuotta:(
Ja tosiaan, häiriköintiin ei puututa vaan sinun oletetaan joustavan! Muutto on usein helpompaa kuin alkaa tapella oikeuksistaan.
Ensimmäinen ja viimeinen kerta rivitalossa kirjoitti:
Rivitalon yh äiti purkaa tässä taloyhtiössä ketutustaan naapureihin. Ei ole asiaa mistä ei tulisi sanomista. Esim vieraita ei saisi käydä ja jos ei käy niin onko pakko olla koko ajan kotona. Ihan kuin ei saisi kotonaan viettää aikaa?
Toisella puolella asuu taas nuori nainen, juoppo. Yleisin sana, jos olen piha-alueella samaan aikaan kuin tuo naapuri, on hänellä viina. Siis esim jos puhuu pihallaan jonkun kanssa/puhelimeen niin viina muistetaan aina sanoa. Jokainen voi arvata, onko rentoa meininkiä, onneksi käy edes päivät töissä. Viikonloput taas ovat aivan oma lukunsa.
Näiden kahden välissä asuminen on jotakin, mihin ei enää sanat riitä. No jostain syystä olen alkanut harkita muuttoa vain lyhyen asumisen jälkeen. Seuraava asunto ei kyllä tule olemaan enää rivitalo. Itse asiassa rivitaloon en suostu tämän jälkeen palaamaan enää koskaan. On ollut sen verran silmiä avaava kokemus.
Mitä väliä tuon nuoren naisen juomisharrastuksilla on, jos ainoa mieliharmi muille on se, että hän puhuu puhelimessa "viinasta"? Miksi edes kuuntelet hänen keskusteluitaan? Molemmat mainitsemasi henkilöt kuulostavat kertomasi mukaan aika harmittomilta vai onko ainoa ongelma se heidän sukupuolensa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuorena tuli kokeiltua rivitalo asuminen, ei koskaan enää! Ihan kauheaa, pahin oli talo jossa kaikki kuului läpi ja naapurilla oli jotain mt-ongelmia.
Itse naapuri harrasti esim äänekästä seksiä ja bileitä. Asunnossa kaikki kuului siis läpi. Mutta nauroi ääneen kun sain asunnossani vakavan sairaskohtauksen. En tiedä miltä kuulosti, mutta henki meinasi lähteä ja naapurin räkätyksen muistan vieläkin, kun soitan kohtauksen jälkeen hätänumeroon. Oli kiva naapuri joo...
Naapuri ei koskaan edes pahoitellut, vaikka lanssilla menin sairaalaan pariksi viikoksi. Että onhan näitä. Ja oikeasti siis tapahtui, ei ole rivitaloon ikävä ei.
Mistä tiedät, liittyikö nauru siihen, että hän puhui puhelimessa tai katsoi elokuvaa? Aika huonot äänieristeet taisi talossa olla. Ei nauraminen ole merkki mielenhäiriöstä tai -ongelmista, ei myöskään seksin harrastaminen tai bileetkään. Kuulostaa enemmänkin iloiselta, sosiaaliselta nuorelta ihmiseltä. Kuulostat viestisi perusteella itse sellaiselta, joka on seurannut tarkkaan muiden tekemisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen ja viimeinen kerta rivitalossa kirjoitti:
Rivitalon yh äiti purkaa tässä taloyhtiössä ketutustaan naapureihin. Ei ole asiaa mistä ei tulisi sanomista. Esim vieraita ei saisi käydä ja jos ei käy niin onko pakko olla koko ajan kotona. Ihan kuin ei saisi kotonaan viettää aikaa?
Toisella puolella asuu taas nuori nainen, juoppo. Yleisin sana, jos olen piha-alueella samaan aikaan kuin tuo naapuri, on hänellä viina. Siis esim jos puhuu pihallaan jonkun kanssa/puhelimeen niin viina muistetaan aina sanoa. Jokainen voi arvata, onko rentoa meininkiä, onneksi käy edes päivät töissä. Viikonloput taas ovat aivan oma lukunsa.
Näiden kahden välissä asuminen on jotakin, mihin ei enää sanat riitä. No jostain syystä olen alkanut harkita muuttoa vain lyhyen asumisen jälkeen. Seuraava asunto ei kyllä tule olemaan enää rivitalo. Itse asiassa rivitaloon en suostu tämän jälkeen palaamaan enää koskaan. On ollut sen verran silmiä avaava kokemus.
Mitä väliä tuon nuoren naisen juomisharrastuksilla on, jos ainoa mieliharmi muille on se, että hän puhuu puhelimessa "viinasta"? Miksi edes kuuntelet hänen keskusteluitaan? Molemmat mainitsemasi henkilöt kuulostavat kertomasi mukaan aika harmittomilta vai onko ainoa ongelma se heidän sukupuolensa?
Yh valittaa kaikesta. Tuon naapurin puheita en kuuntele tahallani, pihalla ollessa vaan kaikki puhe kuuluu koska mini pihat. Ja tuo juomis harrastus ilmenee myös muutenkin kuin puheina, on bileitä yms. Näiden välissä asuminen EI ole mukavaa kuule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häirikkö naapureita voi olla omakoti talossakin ja onkin.
Lapsena asuin omakotitalossa ja naapuriin muutti vuokralle tällainen häirikkö perhe ja siitähän ei sitten päässyt eroon millään tavalla. Vasta kun mies joutui talousrikoksista linnaan niin nainen joutui muuttamaan halvempaan asuntoon.
Rellestivät yötä päivää kesäisin pihalla ja joka viikonloppuiset bileet (pe-su) päättyivät siihen että nainen soitti poliisit miehelleen joka oli väkivaltainen.
Koira karkaili pihalta tämän tästä koska oli kouluttamaton ja kävi tietenkin naapureissa sontimassa. Eihän se koiran vika ollut - sääli eläintä. Monenlaista ilkivaltaa käytiin heille tekemässä öisin esim. auton renkaat puhkottiin useasti, autoon murtauduttiin, auton kyljet naarmutettiin ja mitä muuta lienee mikä ei tullut naapureiden tietoon, syykin selvisi sitten kun mies tosiaan joutui linnaan.
Vierailija kirjoitti:
Olemme asuneet rivarissa noin 16 vuotta, eikä mikään sanomisistasi päde meillä.
Niin. Eihän voi yleistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Ensimmäinen ja viimeinen kerta rivitalossa kirjoitti:
Rivitalon yh äiti purkaa tässä taloyhtiössä ketutustaan naapureihin. Ei ole asiaa mistä ei tulisi sanomista. Esim vieraita ei saisi käydä ja jos ei käy niin onko pakko olla koko ajan kotona. Ihan kuin ei saisi kotonaan viettää aikaa?
Toisella puolella asuu taas nuori nainen, juoppo. Yleisin sana, jos olen piha-alueella samaan aikaan kuin tuo naapuri, on hänellä viina. Siis esim jos puhuu pihallaan jonkun kanssa/puhelimeen niin viina muistetaan aina sanoa. Jokainen voi arvata, onko rentoa meininkiä, onneksi käy edes päivät töissä. Viikonloput taas ovat aivan oma lukunsa.
Näiden kahden välissä asuminen on jotakin, mihin ei enää sanat riitä. No jostain syystä olen alkanut harkita muuttoa vain lyhyen asumisen jälkeen. Seuraava asunto ei kyllä tule olemaan enää rivitalo. Itse asiassa rivitaloon en suostu tämän jälkeen palaamaan enää koskaan. On ollut sen verran silmiä avaava kokemus.
Tämä om aikasen yleistä varsinkin vuokra-asunnoissa. Asunnon omistaja ns viis veisaa ja tulija kärsii usein sen vuoden mölinästä ja tappelusta naapurissa, mitä järkee? Vielä pahempaa kun osakkeiden osto ""loppuiäksi"" on ajankohtainen. Ei pidä mennä halpaan.
Olen useammallekin tutulle sanonut kun on vuokrausaikeissa ollut että ota ehdottomasti esim 2kuukauden koeaika siihen vuoden vuokrasoppariin. Siinä ehtii kuulostella mitäs naapurit tänä yönä tekee. Ja vaikka uusi muutto kismittää on se parempi kuin kuunnella sitä älämölöö vuosi. Ostossa vielä oleellisempaa saada selvitettyä voiko täällä asua. Jos naapurissa sattuu häätötapaus olemaan niin siinäpä olet vuoden kaksi odotellen häädön ajankohtaa ja nukut sitten päivällä...? Myyjä saati välittäjähän ei näistä vihjaise sanaakaan, itsellekin kerran sanoi ett mukava ja rauhallinen mutta vajaan vuoden kuuntelin jenkkaa klo 23.00-03.00 sitten lähdin.
Täällä kanssa kauheita kokemuksia naapurista, rivitaloista varsinkin. Itse en enää nykyään vuokraa yhtään asuntoa, jos ehtona on että asuttava vähintään vuosi.
Nykyisessäkin asunnossa yrittivät sitä, kieltäydyin joten suostuivat yhden kuun sopimussakkoon, jos lähden ennen sitä. No, se menee vuokratakuusta sitten jos menee.On paljon pienempi paha muuttaa, kuin kärvistellä vuosi jos tajuaa muuton jälkeen mokanneensa ja pahasti. Omat kokemukset rivi - ja kerrostaloista sellaisia, että tiedän ettei kaikissa asunnoissa selviä järjissään vuotta:(
Ja tosiaan, häiriköintiin ei puututa vaan sinun oletetaan joustavan! Muutto on usein helpompaa kuin alkaa tapella oikeuksistaan.
Eikä pidä suostua edes siihen yhden kuukauden sopimussakkoon koska vuokrattava tai myytävä asunto ei kelpaa asunnoksi metelöitsijöiden puolesta. Voisi laittaa myös siihen asunnonosto sopimukseen ehdoksi niin repeaa paremmin välittäjää/omistajaa kiinnostamaan millä nopeudella näihin mölisijöihin puututaan. Sama vuokrauksen kaa.
Itselleni tämä ketju on ihan absurdi ja kuin jostain ulkoavaruudesta. Olen asunut samassa rivitalossa yli kaksikymmentä vuotta, ja mieheni vanhemmat samassa rivitalossa jo neljäkymmentä vuotta. Myös muutama ystäväni asuu rivitalossa. Me kaikki viihdymme hyvin. Meillä on juuri sopivankokoiset pihat, jotka jaksamme hoitaa. Esim. meillä on pihassa kasvihuone, isohko suihkulähde ja ihanat ruusupensaat. Mieheni vanhemmilla on grillikatos, kasvimaa ja paljon marjapensaita. Oman pihan lisäksi on sitten yhteiset piha-alueet grillipaikkoineen, lasten leikkipaikat, liukumäki, tramppa jne. Meillä on yksi seinänaapuri. Sieltä ei ikinä kuulu mitään. Joskus kyselin, kuuluuko meiltä heille, kun lapset pitävät niin paljon meteliä, mutta ei kuulemma koskaan mitään. Olemme aina saaneet olla ihan rauhassa, kukaan ei meitä vahtaa, ja näen vain hyviä puolia. Asumme kuin omakotitalossa, mutta kustannukset jakaantuvat monen kesken. Lisäksi jos jotain ongelmia tulee, jotain vaikka hajoaa, talossa on tosi monen alan osaajaa, joten helposti löytyy apua ja ideoita, miten toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asun vähän kalliimmassa vuokrarivarissa jossa ei ole noita kunnan asukkeja, niin täällä on kyllä rauhallista ja mukavaa asua. Olen asunut tässä jo kohta 16 vuotta. Pahaa pelkään että jos tästä muuttaisin muualle, niin asumisen taso vain laskisi. Omakotitalo tietysti olisi kaikkein paras, mutta se on kallis paukku ostaa ja ylläpitää, kaikki rempat kustannettava itse, lämmitys, sähköt kalliimpia kuin rivarissa (kaukolämpö), lumityöt, nurmenleikkuut tehtävä itse, toki asennekysymyksiä, omaksi ilokseenhan sen tietysti ok-talossa tekee.
Asuin lapsena/nuorena vanhempien luona omakotitaloissa joten tiedän senkin asumismuodon.
Kerrostalossakin asuttiin ennen ok-taloaikaa, siitä en tykännyt yhtään.
"Asuin lapsena/nuorena vanhempien luona" 😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena tuli kokeiltua rivitalo asuminen, ei koskaan enää! Ihan kauheaa, pahin oli talo jossa kaikki kuului läpi ja naapurilla oli jotain mt-ongelmia.
Itse naapuri harrasti esim äänekästä seksiä ja bileitä. Asunnossa kaikki kuului siis läpi. Mutta nauroi ääneen kun sain asunnossani vakavan sairaskohtauksen. En tiedä miltä kuulosti, mutta henki meinasi lähteä ja naapurin räkätyksen muistan vieläkin, kun soitan kohtauksen jälkeen hätänumeroon. Oli kiva naapuri joo...
Naapuri ei koskaan edes pahoitellut, vaikka lanssilla menin sairaalaan pariksi viikoksi. Että onhan näitä. Ja oikeasti siis tapahtui, ei ole rivitaloon ikävä ei.
Mistä tiedät, liittyikö nauru siihen, että hän puhui puhelimessa tai katsoi elokuvaa? Aika huonot äänieristeet taisi talossa olla. Ei nauraminen ole merkki mielenhäiriöstä tai -ongelmista, ei myöskään seksin harrastaminen tai bileetkään. Kuulostaa enemmänkin iloiselta, sosiaaliselta nuorelta ihmiseltä. Kuulostat viestisi perusteella itse sellaiselta, joka on seurannut tarkkaan muiden tekemisiä.
Olen eri, mutta mitä vattua nyt? Naapuri kuulostaa iloiselta, sosiaaliselta nuorelta ihmiseltä? Luitko edes viestin johon vastasin, niin ajatuksella läpi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselleni tämä ketju on ihan absurdi ja kuin jostain ulkoavaruudesta. Olen asunut samassa rivitalossa yli kaksikymmentä vuotta, ja mieheni vanhemmat samassa rivitalossa jo neljäkymmentä vuotta. Myös muutama ystäväni asuu rivitalossa. Me kaikki viihdymme hyvin. Meillä on juuri sopivankokoiset pihat, jotka jaksamme hoitaa. Esim. meillä on pihassa kasvihuone, isohko suihkulähde ja ihanat ruusupensaat. Mieheni vanhemmilla on grillikatos, kasvimaa ja paljon marjapensaita. Oman pihan lisäksi on sitten yhteiset piha-alueet grillipaikkoineen, lasten leikkipaikat, liukumäki, tramppa jne. Meillä on yksi seinänaapuri. Sieltä ei ikinä kuulu mitään. Joskus kyselin, kuuluuko meiltä heille, kun lapset pitävät niin paljon meteliä, mutta ei kuulemma koskaan mitään. Olemme aina saaneet olla ihan rauhassa, kukaan ei meitä vahtaa, ja näen vain hyviä puolia. Asumme kuin omakotitalossa, mutta kustannukset jakaantuvat monen kesken. Lisäksi jos jotain ongelmia tulee, jotain vaikka hajoaa, talossa on tosi monen alan osaajaa, joten helposti löytyy apua ja ideoita, miten toimia.
Mistä tiedät, kärsitäänkö teidän naapurissa oikeasti enemmän tai vähemmän? Itse olen juuri ns liian kiltti, joten yleensä vaan vedän naamalle väkisin yli pirteän hymyn jos naapuri sattuisi kysymään onko kuulunut meteliä...
Ja oikeastihan siis kuuluu, mutta elämä opettanut ettei valitus auta mitään. Parempi vaan kärvistellä, kunnes pääsee muuttamaan. Usko pois, jos sanot metelistä olet sen jälkeen vihattukin vielä!
Täällä kanssa kauheita kokemuksia rivitalosta:
Nuorena ollessani naapurin sekakäyttäjä meinasi mm polttaa koko talon. Kaikin tavoin oli levotonta ja uhkaili mm henkeäni, kun tein valituksen. Tajusi siis sen olleen minä, koska olin ainoa seinänaapuri. Hyi, ihan kauheaa. Rivitalossa onnistuu vainoaminen yms paljon helpommin, kun voi kytätä suoraan pihalle:(
Muutenkin rivitaloissa puuttuu kaikki yksityisyys. Omakotitalon työt eikä vastineeksi vähäisintäkään yksityisyyttä. Kerrostalossa sentään olet vähän anonyymimpi. Jos lisäksi huonot eristeet, ja niissä tupataan ainakin vuokrataloissa säästämään, tai naapuri vihaa niin hyi miten epämiellyttävää elo on..
Nyt on nuorena koettu kaikki nuo ja ei omakotikaan rauhan tyysiija ole.Jotenkin haluis rauhallisen paikan.Ei naapurii kilsa vähintää.Nyt omakotitalo kaikki muut hiljaa, mut tuo yrittäjä tien toisel puolel yks riiviö.
Meillä mm naapuri aina kotona, itse pitää meteliä muttei siedä muiden päiväaikaisia ääniä yhtään, huoh. Ja jännä tapa mm kasata roskikset pihalleen ennenkuin vaivautuu viemään ne roska-astiaan. Matkaa alle 20 metriä, ei vanhus vaan terve nuori kyseessä. Sitä odotellessa, että jyrsijöitä alkaa ilmestyä. Roskikset siis saattaa olla kevyesti viikonkin oven pielessä. Muutenkin KAIKKI on niin päin peetä täällä, että muutto taitaa olla mielenterveydellisistä syistä edessä. Jos kaipaa vähääkään omaa rauhaa, niin rivitalo EI ole sopiva asuinpaikka.
En suosittele rivitalo asumista kenellekään kirjoitti:
Täällä kanssa kauheita kokemuksia rivitalosta:
Nuorena ollessani naapurin sekakäyttäjä meinasi mm polttaa koko talon. Kaikin tavoin oli levotonta ja uhkaili mm henkeäni, kun tein valituksen. Tajusi siis sen olleen minä, koska olin ainoa seinänaapuri. Hyi, ihan kauheaa. Rivitalossa onnistuu vainoaminen yms paljon helpommin, kun voi kytätä suoraan pihalle:(
Muutenkin rivitaloissa puuttuu kaikki yksityisyys. Omakotitalon työt eikä vastineeksi vähäisintäkään yksityisyyttä. Kerrostalossa sentään olet vähän anonyymimpi. Jos lisäksi huonot eristeet, ja niissä tupataan ainakin vuokrataloissa säästämään, tai naapuri vihaa niin hyi miten epämiellyttävää elo on..
Asuitko jossain vuokratalossa vai miten sekakäyttäjällä oli varaa ostaa 300-500k€ rivarikämppä?
Uusimaa taajamassa. kirjoitti:
Nyt on nuorena koettu kaikki nuo ja ei omakotikaan rauhan tyysiija ole.Jotenkin haluis rauhallisen paikan.Ei naapurii kilsa vähintää.Nyt omakotitalo kaikki muut hiljaa, mut tuo yrittäjä tien toisel puolel yks riiviö.
Ei, kukaan ei varmaan jäitä ettei omakotitaloissa voisi olla ongelmia. Siksi kannattaa vähän katsella tontin yms kokoa.
Kuitenkin omakotitalo on huomattavasti kerros tai rivitaloa parempi. Vaikka pihalle kuuluisi mökää, voi mennä edes sisälle nauttimaan omasta rauhasta!
Itse asun rivitalossa, pää ei meinaa kestää. Meteliä naurettavalla minipihalla, meteliä sisällä kummastakin naapurista. Omia ääniä saa varoa.
Oisikin edes omakotitalo, ilman seinänaapureita niin elämä oisi helpompaa oman kodin seinien sisäpuolella. Rivitalo on kauhea kolhoosi:(
Alue: Aihe vapaa
Rivitalon yh äiti purkaa tässä taloyhtiössä ketutustaan naapureihin. Ei ole asiaa mistä ei tulisi sanomista. Esim vieraita ei saisi käydä ja jos ei käy niin onko pakko olla koko ajan kotona. Ihan kuin ei saisi kotonaan viettää aikaa?
Toisella puolella asuu taas nuori nainen, juoppo. Yleisin sana, jos olen piha-alueella samaan aikaan kuin tuo naapuri, on hänellä viina. Siis esim jos puhuu pihallaan jonkun kanssa/puhelimeen niin viina muistetaan aina sanoa. Jokainen voi arvata, onko rentoa meininkiä, onneksi käy edes päivät töissä. Viikonloput taas ovat aivan oma lukunsa.
Näiden kahden välissä asuminen on jotakin, mihin ei enää sanat riitä. No jostain syystä olen alkanut harkita muuttoa vain lyhyen asumisen jälkeen. Seuraava asunto ei kyllä tule olemaan enää rivitalo. Itse asiassa rivitaloon en suostu tämän jälkeen palaamaan enää koskaan. On ollut sen verran silmiä avaava kokemus.