Listataan asioita jotka olivat ennenvanhaan normaalia toimintaa, nykyään nuoret naureskelevat näille

Joskus muinoin, kun sai vielä polttaa baarissa muuallakin kuin tupakkakopissa tai ulkona. En polta kuin tosi, tosi harvoin, mutta olis se vaan rentoa sytyttää tupakki siinä tuopin ääressä ihan ravintolan sisällä :(

Sähköä säästettiin. Jos menin illalla vanhempieni luo, siellä ei palanut mikään valo. Telkkarista tuleva valo oli ainoa.

Isoäitini ei antanut edes joulukuusessa sähkökynttilöitten palaa kuin aattona.

Luulisin että lähes kaikki iäkkäät säästivät sähköä. Se oli ylellisyys.

Vierailija kirjoitti:

Jos kolmelta/neljältä kanavalta ei tullut kivaa ohjelmaa, lähdettiin kaupunkiin vuokraamaan vhs-kasetti ja se palautettiin seuraavana päivänä samaan putiikkiin.

"Video Home System (lyh. VHS) on JVC:n kehittämä tallentavien ja toistavien videonauhurilaitteiden tallennusmuodon standardi. Se julkistettiin vuonna 1976"

"Videovuokraamoja alkoi syntyä 1970-luvun lopulta alkaen, kun elokuvia alettiin teatterilevityksen ja televisioesitysten ohella julkaista videokaseteilla. 1980-luvulla videotallenteiden standardiksi vakiintui VHS-kasetti"

Eli 1970-luvulla ei vielä videoita vuokrattu.

Tollasia sahailtiin ja tilipussi kouraan saatiin!

https://mapio.net/images-p/5745688.jpg

Paskaa tuli ennen vain persereiästä, nyt jokaisen suusta.

Vierailija kirjoitti:

Paskaa tuli ennen vain persereiästä, nyt jokaisen suusta.

Aijaa?  https://pbs.twimg.com/media/BHhaZbPCUAAyWQY.jpg

  Leivoimme leivät ja muut itse . Puu uunillisia leipomispäivänä . Teimme itse vaatteemme ,lakanamme ja mitä vain tarvittiin . Myös lastenvaatteet . Usein myös vanhasta uudistaen . Kankaiden laatu oli hyvä , eikä muoti vaihtunut kovin usein . Mukava olikin " omasta päästä " suunnitella ja tehdä . Olisi vieläkin .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mentiin töihin ja elöttettiin itsensä eikä loisittu toisten siivella vuodesta toiseen.

Tuolloin ei saanut apua esimerkiksi mielenterveysongelmiin ja itsemurhatilastot & alkoholismi olivat ihan eri tasolla, kun töitä piti paahtaa vaikka polla olisi räjähdyspisteessä.

Nykyään ei myöskään toimita kuin, että marssitaan työpaikalle sisään ja ilmoitetaan, että Hei, voisin tulla tänne töihin.

Kaikkeen pitää olla koulutus, eikä kannata kouluttautua, kun opintotuella ei elä.

Toimeentulotuki on kaksi kertaa suurempi.

Sinulla on kovin mustavalkoinen näkemys asioista.

Nykyään ihminen saa onneksi olla armollisempi itselleen.

Ah, ihana nykyaika ❤️

Ja onhan noita peräkammarin poikia, kiertolaisia ja huutolaislapsia ollut ennenkin. Ei mielenterveysongelmat ole mikään uusi juttu, nykyään vain yhteiskunta tukee heikoimpia.

Jos illalla oli esim. jääkiekkotreenit, niin sinne mentiin omin päin, mahdollisesti bussilla, maila toisessa ja varustekassi toisessa kädessä. Ei ollut isi tai äiti kuskaamassa autollaan perheen tulevaa nhl tähteä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistäpäin Ap on kotoisin? En tunnista moista vanhoillisuutta edes 60-luvulta.

Syvältä Pohjanmaan uumenista. Lapsuudenkodissani kyllä tunnistaa oikein hyvin vanhoilliset asenteet ja maailmankuvat

- nainen eli äitini tekee/teki kaikki kotityöt

- isäni ei osaa varmaan edes hernekeittoa keittää

- en ole koskaan nähnyt isääni siivoaman

- ruokailuajat, piti syödä yhdessä saman pöydän ääressä, muuten ei saanut syödä kuin ruoka-aikoina

- äitini on juurikin sen emäntäkoulun käynyt ja erittäin vanhanaikainen ja konservatiivinen. 

Meillä taas isä tiskasi ja siivosi loppuun saakka. Kuoli 80 vuotiaana. Teki myös aamupuurot joka päivä. Äiti laittoi ruuat ja leipoi. Kyllä isä silloin kokkasi kun äiti ei pystynyt, mutta ei äiti yleensä isää edes päästänyt hellan ääreen. :D Maanviljelijä ja emäntäkoulun käynyt.

Minut laitettiin sijaistamaan äitiä yhtenä kesänä, mutta ei sen jälkeen. Äiti oli kursseilla, joten minun piti tehdä aamupuuro ja lounas (isä tuli töistä kotiin syömään). Unohdin mm. kaurapuurosta suolan kokonaan ja luulin, että perunoiden huuhtelu riittää ja isäparka valitti kun hampaissa ratisee hiekka ja multa.

Yllättää varmaan, kun kerron ettei minusta koskaan tullut kunnon emäntäihmistä :'D Sukujuhlissa muut tyttöserkut ja muut laitettiin tarjoilemaan kahvia, minua ei. Viisas päätös, erittäin viisas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen ei otettu omasta persiistä kuvia ja julkaistu niitä muille esiteltäväksi.

Ennen suhtauduttiin takalistoon aivan päinvastaisesti kuin nykyään. Persiin piti olla pieni eikä missään nimessä leveä, ja paidanhelmaa kiskottiin alaspäin että takapuoli peittyi. Muutenkin kaikenlaista ylpeilyä omasta kehosta pidettiin outona rehvasteluna ja turhan leuhottamisena.

Ja kuntosalilla käynti oli rikkaiden puuhastelua. Kuntosalit oli niin kalliitakin ettei niihin tavallisella duunarilla ollut varaa. Mutta aerobicissa käytiin tai katsottiin videolta ja jumpattiin mukana.

Ennen 80-luvun Aerobiccaa Annen kanssa -aikoja (Anne Pohtamo oli Suomen Jane Fonda) oli 70-luku, jolloin kouluissa kokeiltiin jopa liikuntatunnilla jytäjumppaa. Voi luoja mikä ilmaisu. Jytäjumppaa. Oikein 70-luvun Suomi haisee kun tuon sanan lukee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mentiin töihin ja elöttettiin itsensä eikä loisittu toisten siivella vuodesta toiseen.

Tuolloin ei saanut apua esimerkiksi mielenterveysongelmiin ja itsemurhatilastot & alkoholismi olivat ihan eri tasolla, kun töitä piti paahtaa vaikka polla olisi räjähdyspisteessä.

Nykyään ei myöskään toimita kuin, että marssitaan työpaikalle sisään ja ilmoitetaan, että Hei, voisin tulla tänne töihin.

Kaikkeen pitää olla koulutus, eikä kannata kouluttautua, kun opintotuella ei elä.

Toimeentulotuki on kaksi kertaa suurempi.

Sinulla on kovin mustavalkoinen näkemys asioista.

Nykyään ihminen saa onneksi olla armollisempi itselleen.

Ah, ihana nykyaika ❤️

Ja onhan noita peräkammarin poikia, kiertolaisia ja huutolaislapsia ollut ennenkin. Ei mielenterveysongelmat ole mikään uusi juttu, nykyään vain yhteiskunta tukee heikoimpia.

  On nykyajassa puolensa, mutta kyllä entisessäkin. Kun saisi hyvät puolet molemmista aikakausista, niin olisi aika hyvä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen ei otettu omasta persiistä kuvia ja julkaistu niitä muille esiteltäväksi.

Ennen suhtauduttiin takalistoon aivan päinvastaisesti kuin nykyään. Persiin piti olla pieni eikä missään nimessä leveä, ja paidanhelmaa kiskottiin alaspäin että takapuoli peittyi. Muutenkin kaikenlaista ylpeilyä omasta kehosta pidettiin outona rehvasteluna ja turhan leuhottamisena.

Ja kuntosalilla käynti oli rikkaiden puuhastelua. Kuntosalit oli niin kalliitakin ettei niihin tavallisella duunarilla ollut varaa. Mutta aerobicissa käytiin tai katsottiin videolta ja jumpattiin mukana.

Ennen 80-luvun Aerobiccaa Annen kanssa -aikoja (Anne Pohtamo oli Suomen Jane Fonda) oli 70-luku, jolloin kouluissa kokeiltiin jopa liikuntatunnilla jytäjumppaa. Voi luoja mikä ilmaisu. Jytäjumppaa. Oikein 70-luvun Suomi haisee kun tuon sanan lukee.

Ja ennen katsottiin Anne Sällylän persettä ja kulli tanassa mielikuvissä naitiin Sällylää perseeseen!

https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_1024,dpr_1.0,fl_lossy,f_auto,q…

Käyttäjä39274 kirjoitti:

Pyhäkoulussa oli normaalia käydä kerran viikossa, ei tarvinnut olla uskossa. Itse kävin, siellä sai mehua ja keksiä, sekä piirrettiin vapaasti puolet ajasta. Hengellinen osuus rajoittui n. 30 minuuttiin.

Minä houkuttelin ei-uskovaisia kavereita partioon kertomalla, ettei siellä tarvitse paljon rukoilla tms vaan pääsee jännittäville leireille joilla saa syödä karkkia ja hyvää ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelija-asunnossa "sisustuksena" patja lattialla ja pahvilaatikko pöytänä. Näin taisi olla vielä 70-luvulla.

Ensimmäisessä asunnossani (vuonna 2018) olohuoneessa sohvan virkaa toimitti 5 vilteillä peitettyä lihalaatikkoa (eli isoja muovisia muuttolaatikoita). Hyvin ajoivat asiansa! Oman sänkyni sain kotoa mukaani ja kämppis toi keittiönpöydän. Seuraavassa asunnossa elin kolme kuukautta ilman ainoatakaan pöytää ja esimerkiksi aamupalan söin lattialla. Sohva silloin jo oli, mutta se olikin ainoa huonekalu avokeittiö+olohuone kombossani (tv ja konsoli olivat lattialla). Eli kyllä se näin voi mennä nykyäänkin :)

Minulla oli 90-luvun alussa kämpässä (=huoneessani) 2 huonekalua. Sänky eli patja lattialla ja pöytä eli pahvilaatikko lakanan alla. Jälkimmäisen alle sai hyvin telkkari piiloon eli ketjusta taitaa puuttua se menneisyyden kaamea hirviö jota TV-lupamaksuksi sanottiin. Oli oikein tv-lupatarkastajia, jotka kyttäsivät ihmisten taloihin ja kuuntelivat salaa käytävillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen ei otettu omasta persiistä kuvia ja julkaistu niitä muille esiteltäväksi.

Ennen suhtauduttiin takalistoon aivan päinvastaisesti kuin nykyään. Persiin piti olla pieni eikä missään nimessä leveä, ja paidanhelmaa kiskottiin alaspäin että takapuoli peittyi. Muutenkin kaikenlaista ylpeilyä omasta kehosta pidettiin outona rehvasteluna ja turhan leuhottamisena.

Ja kuntosalilla käynti oli rikkaiden puuhastelua. Kuntosalit oli niin kalliitakin ettei niihin tavallisella duunarilla ollut varaa. Mutta aerobicissa käytiin tai katsottiin videolta ja jumpattiin mukana.

Ennen 80-luvun Aerobiccaa Annen kanssa -aikoja (Anne Pohtamo oli Suomen Jane Fonda) oli 70-luku, jolloin kouluissa kokeiltiin jopa liikuntatunnilla jytäjumppaa. Voi luoja mikä ilmaisu. Jytäjumppaa. Oikein 70-luvun Suomi haisee kun tuon sanan lukee.

Mikäs vika tuossa, kuulostaa hauskalta liikunnalla. Parempi kuin jotkut käsittämättömät englanninkieliset jumppatuntien nimet nykyään. Nykyään on muuten sellainen liikuntatunti kuin lavis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tupakkaa poltettiin sisätiloissa. Takariveillä sai tupakoida lentokoneissa ja elokuvateattereissa. Kahviloissa, baareissa ja ravintoloissa sai tupakoida. Monet toimistotyöläiset tupakoi töissä ja päydällä oli tuhkakuppi papereiden keskellä.

Aivan käsittämätöntä että esim. lentokoneessa sai polttaa. Takana oli "tupakkarivi". Istuin kerran lennolla tämmösen rivin edessä ja meinasin kuolla.

Ja jos tupakkamies tai -nainen ei saanut tupakkapuolelta paikkaa, hän nousi kesken lennon seiskoskelemaan takaosassa ja pisti tupakaksi. Muistan yhä sen ulkomaan reissun, voin pahoin ja päätä särki kun olimme tupakkapuolella. Tämän lisäksi edestä tuli koko ajan porukkaa juttelemaan kavereilleen ja polttelemaan viereeni keskelle. Yksi plussakokoinen (tätä ilmaisua ei silloin käytetty, mutta minä olen kiva ja käytän sitä nyt..) mies istui siihen käsinojalleni ja hänen ahterinsa valui syliini. Istui siinä jauhamassa jaskaa kamuilleen ja en ehkä koskaan ole ollut niin murhanhimoinen kuin silloin.

Ysärilama aiheutti yrittäjille konkursseja ja työntekijöille työttömyyttä. Tämä oli silloin niin suuri häpeä, että oli useita juttuja mediassa miten jonkun aviomies oli joka aamu lähtenyt salkku kädessä "töihin" eikä kertonut perheellekään, ettei hänellä ole enää töitä. Koska häntä hävetti ja hän ei ollut enää "mies" ja lisäksi naapuritkin olisivat saaneet tietää! Kaikista masentuneimmat tekivät itsemurhan.

Luulen ja toivon, että 2008 tällaista ei enää samassa määrin tapahtunut eikä enää. Ihmiset osaavat hakea apua eikä mt-ongelmia tarvitse hävetä. Se on hieno juttu.

Meillä oli vaan yksi ylen tv-kanava. 

Molemmilta YLE:n TV-kanavilta tuli sama illan pääuutislähetys samaan aikaa.