Kun on voimakasta vetovoimaa jo kun kanssa, ajatteletko että vain
kuvittelit kaiken, ei hän tunne niin sinua kohtaan?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että pelkkä ihastuminen voi olla yksipuolista mutta sellainen outo ja hämmentävä vetovoima ehkä on harvemmin täysin yksipuolista. Täysin eri asia on se, haluaako tätä vetovoimaa myöntää edes sille toiselle osapuolelle mutta silti sen tunteen tai tunnelman olemassaolon vaistoaa.
Oi, tuo on ihana tunne.
Pitäisi uskaltaa enemmän. Antaa tunteen viedä. Eikä ajatella mikä on sopivaa, mikä ei.
Tuo tunne on vain niin voimakas että sitä ei pysty vaimentamaan.On syy feronomeissa tai missä,mutta on vain ihmisiä joista hullaantuu.Toisen läheisyys on mielestäni tärkeämpää kuin vaikka seksi.Mutta mikäli edetään lakanoiden väliin,se on vain luonnollinen jatkumo eikä sen kummenpaa.Vai pitäisikö sanoa: tähtiin kirjoitettu jatkumo!
Kielsin itseäni uskomasta, että tuo toinen ajattelisi minusta yhtään mitään. Nyt en kai näin voi enää tehdä. Joku aika sitten ajattelin häntä, vaikka ei olla nähty pitkään aikaan. Tuli mieleen eikä poistunut mielestä. Sitten huomasin, että hän oli käynyt katsomassa tietojani netissä. Yhtäkkiä ne kaikki kieltämiset, että olisin jotenkin väärin ymmärtänyt saivat aivan eri muodon. Eihän se voinut niillä sanomisillaan ja käytöksellään mitään muuta tarkoittaa, kuin että tuntisi minuakin kohtaan jotain. Mutta minä olen varattu.
En tiedä kun keho huutaa, että tule lähelle, ota yhteyttä. Ja päässä huutaa, että minulla on mies. Mokasinkin ja nyt se ihastus tietänee, että olen ihastunut. Menin niin puihin kun se flirttasi minulle viime kerralla. Silloinkin ajattelin pitkään sen olevan vain kaverillista, mutta tosiasiassa paskat se tuskin oli mitään kaveriflirttiä.
Minua pelottaa nähdä se mies seuraavan kerran. Minä niin tiedän mitä tunnen häntä kohtaan ja pahimmillaan alan täristä voimakkaan tunteen vallassa. Se kun iskee taas sen hymynsä ja tervehtii pehmeällä(sen ääni muuttuu pehmeäksi kun puhuu minulle, semmonen "Antti Ketonen" ääni) äänellään niin se oli siinä. Ja minä tosiaan arvaan ettei tämä tunteeni ole yksipuolista.
Vierailija kirjoitti:
No tuollasita tuskin voi kuvitella.
Voimakas vetovoma on aina molemmin puolista. Ja sen kyllä huomaa.
Vain henkisesti sairas ihminen kuvittelee, että jotakin vetovoimaa olisi, vaikka sitä ei todellisuussa ole.
Ei ole, ja tämän tietää jos sattuu olemaan esim. ulkoisesti sen näköinen että monet kiinnostuu. Itse olin nuorena, ja voi että sitä miesten määrää, jotka kokivat voimakasta vetovoimaa minuun, vaikka minä en ollut koko tyyppejä huomannutkaan. Ja siis tosiaan monet selvästi uskoi että siinä on jotakin muutakin kuin että he pitävät minua seksikkäänä tai nättinä ja siksi haluaisivat olla kanssani. Aina huvitti jos joku joka ei tunntenut mua yhtään, sanoi kokevansa heti että me ollaan oikeat toisillemme tai sielunkumppanit tms. Olen ihan varma että jos olisin ollut esim. lihava tai kasvoista ruma, sielunkumppanuutta ei olisi ensinäkemältä tunnettu, joten ei niin sielusta tainnut kiinni ollakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kielsin itseäni uskomasta, että tuo toinen ajattelisi minusta yhtään mitään. Nyt en kai näin voi enää tehdä. Joku aika sitten ajattelin häntä, vaikka ei olla nähty pitkään aikaan. Tuli mieleen eikä poistunut mielestä. Sitten huomasin, että hän oli käynyt katsomassa tietojani netissä. Yhtäkkiä ne kaikki kieltämiset, että olisin jotenkin väärin ymmärtänyt saivat aivan eri muodon. Eihän se voinut niillä sanomisillaan ja käytöksellään mitään muuta tarkoittaa, kuin että tuntisi minuakin kohtaan jotain. Mutta minä olen varattu.
En tiedä kun keho huutaa, että tule lähelle, ota yhteyttä. Ja päässä huutaa, että minulla on mies. Mokasinkin ja nyt se ihastus tietänee, että olen ihastunut. Menin niin puihin kun se flirttasi minulle viime kerralla. Silloinkin ajattelin pitkään sen olevan vain kaverillista, mutta tosiasiassa paskat se tuskin oli mitään kaveriflirttiä.
Minua pelottaa nähdä se mies seuraavan kerran. Minä niin tiedän mitä tunnen häntä kohtaan ja pahimmillaan alan täristä voimakkaan tunteen vallassa. Se kun iskee taas sen hymynsä ja tervehtii pehmeällä(sen ääni muuttuu pehmeäksi kun puhuu minulle, semmonen "Antti Ketonen" ääni) äänellään niin se oli siinä. Ja minä tosiaan arvaan ettei tämä tunteeni ole yksipuolista.
Käynyt katsomassa tietojasi netissä? Mitä tarkoitat?
Vain yhden ihmisen kanssa minulla on tullut tuollainen todella vahva vetovoiman tunne, ja tämän ihmisen olen nähnyt vain kaksi kertaa. Järjellä ajateltuna tunne oli vain minun puolella, mutta intuitiivisesti koettuna tunne oli molemminpuolinen ja sen katseesta havaitsin. Eli en sitten tiedä. Ensimmäinen kerta oli niin outo, havahduimme vain toistemme katseisiin, emme edes puhuneet mitään. En muista kenenkään kanssa samanlaista sanatonta vetovoimaa kokeneeni. Toisella kerralla tapasimme sattumalta ja tunnistimme toinen toisemme tuosta ensimmäisestä kerrasta, vaikka olemme siis täysin vieraita ihmisiä toisillemme.
Näin kirjoitettuna tämä kuulostaa lähinnä teinitytön päiväkirjalta :D joten eiköhän tämä ole vain romantiikan nälkäisen naisen haaveilua. Olen parisuhteessa ja perheellinen, joten kyllä tämä ihan teoreettiseksi pohdinnaksi jää osaltani. Vaikka rehellisesti sanottuna suhteessa menee huonosti, niin onko se sitten juuri tätä, että silloin katselee helpommin muualle? Oma moraali ei anna kyllä tässä yhtään myöten, älkää sen suhteen huolestuko.
Ajattelen "että vain". Ja siinä kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuollasita tuskin voi kuvitella.
Voimakas vetovoma on aina molemmin puolista. Ja sen kyllä huomaa.
Vain henkisesti sairas ihminen kuvittelee, että jotakin vetovoimaa olisi, vaikka sitä ei todellisuussa ole.
Ei ole, ja tämän tietää jos sattuu olemaan esim. ulkoisesti sen näköinen että monet kiinnostuu. Itse olin nuorena, ja voi että sitä miesten määrää, jotka kokivat voimakasta vetovoimaa minuun, vaikka minä en ollut koko tyyppejä huomannutkaan. Ja siis tosiaan monet selvästi uskoi että siinä on jotakin muutakin kuin että he pitävät minua seksikkäänä tai nättinä ja siksi haluaisivat olla kanssani. Aina huvitti jos joku joka ei tunntenut mua yhtään, sanoi kokevansa heti että me ollaan oikeat toisillemme tai sielunkumppanit tms. Olen ihan varma että jos olisin ollut esim. lihava tai kasvoista ruma, sielunkumppanuutta ei olisi ensinäkemältä tunnettu, joten ei niin sielusta tainnut kiinni ollakaan.
Tämän muistan omasta nuoruudesta myös, mutta nuo ovat hirveän yleisiä miesten iskurepliikkejä. Eli ei se suinkaan yleensä tarkoita, että ajattelevat toisen olevan sielunkumppani, vaan haluavat vaan iskeä sillä sellaisen, joka on omaan silmään hyvin viehättävä.
Enemmänkin se on niin, että jos kokee selittämätöntä vetovoimaa toista kohtaan, niin siinä ei saa sanaa suustaan ja yrittää kaikkensa ettei sanoisi mitään tyhmää tai liian tyrkkyä.
Olen vähän tylsimys, mutta tuollainen tunne voi johtaa täyteen katastrofiin ja aivan väärään suuntaan. Been there done that.
Jaa, en tiedä, kun ei ole koskaan sellaista ollut. Eikä tule olemaankaan. Jos kuitenkin ihme ja kumma olisi, niin ajattelisin, että mua ei kiinnosta niin paljon, että alkaisin millekkään. Ihan sama mitä se toinen tyyppi on asiasta mieltä.
-vetovoimaton epäseksuaali
Joku muukin miettii samaa :)
Yritän ajatella niin, että olisi yksipuolista jotta voisin päästä eroon tästä pään sekoittavasta tunteensa, mutta olen aika varma ettei voi olla yksipuolista.. Järki katoaa lähellä..jotain uskomatonta ja täysin odottamatonta ja kohdekin on täysin yllättävä..
Onko enempää jotka uskaltaneet avautua vetovoimasta? Miten kävi?
Joo, aina. Valitettavasti, olisi ihan kivaa joskus vaihtaa asennetta jonkun spontaanin, avoimen ja itsevarman kanssa, joka luottaa ihmisiin.
Tunsin tälläistä vetovoimaa ja suurta ihastusta varattuun mieheen muutama vuosi sitten. Tapasimme mitä ihmeellisimmissä paikoissa sattumalta ja olin aivan korviani myöten lääpälläni. Tuosta noin vuoden myöhemmin mies erosi vaimostaan ja sain tietää siitä sattumalta ja sattumalta löysin hänet treffipalstalta ja aloimme kirjoitella, kävimme treffeillä enkä kehdannut kertoa että olin pitkään ollut häneen lääpälläni, puhuimme deiteillä ummet ja lammeet, mutta treffien päätteeksi mies kertoi tuntevansa minua kohtaan vain kaverillisia tuntemuksia, joten yksipuolista oli minun osaltani.
Vierailija kirjoitti:
Tunsin tälläistä vetovoimaa ja suurta ihastusta varattuun mieheen muutama vuosi sitten. Tapasimme mitä ihmeellisimmissä paikoissa sattumalta ja olin aivan korviani myöten lääpälläni. Tuosta noin vuoden myöhemmin mies erosi vaimostaan ja sain tietää siitä sattumalta ja sattumalta löysin hänet treffipalstalta ja aloimme kirjoitella, kävimme treffeillä enkä kehdannut kertoa että olin pitkään ollut häneen lääpälläni, puhuimme deiteillä ummet ja lammeet, mutta treffien päätteeksi mies kertoi tuntevansa minua kohtaan vain kaverillisia tuntemuksia, joten yksipuolista oli minun osaltani.
Uskokaa täi älkää, mutta juuri tämän kirjoitettuani tämä mies laittoi minulle viestiä äsken 😳
Todennäköisesti kuvittelen, koska ikinä ei mitään ole tapahtunut sen mystisen vetovoiman tuntemuksen lisäksi. En kyllä ole kokeillutkaan. Eipä se toinenkaan osapuoli, ei sillä. Olen nössö. Ja mies. Muka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunsin tälläistä vetovoimaa ja suurta ihastusta varattuun mieheen muutama vuosi sitten. Tapasimme mitä ihmeellisimmissä paikoissa sattumalta ja olin aivan korviani myöten lääpälläni. Tuosta noin vuoden myöhemmin mies erosi vaimostaan ja sain tietää siitä sattumalta ja sattumalta löysin hänet treffipalstalta ja aloimme kirjoitella, kävimme treffeillä enkä kehdannut kertoa että olin pitkään ollut häneen lääpälläni, puhuimme deiteillä ummet ja lammeet, mutta treffien päätteeksi mies kertoi tuntevansa minua kohtaan vain kaverillisia tuntemuksia, joten yksipuolista oli minun osaltani.
Uskokaa täi älkää, mutta juuri tämän kirjoitettuani tämä mies laittoi minulle viestiä äsken 😳
Vhooot?! Mitä se laittoi??
Just tuolta se tuntuu!