Onko nykyvanhemmat jotenkin enemmän hukassa lastensa kanssa kuin ennen?

"Varhaiskasvatuksen työntekijänä ikävä kyllä todistan päivittäin sitä että moni vanhempi on pihalla lasten kasvatuksesta. Olen nähnyt kun vanhempi hakee lasta päivähoidosta, ja lapsi esim sylkee tätä kasvoihin. Sen sijaan että vanhempi sanoisi että ei noin saa tehdä, hän alkaa läpsyttämään lapselle ”Voii mikä sinua kulta pieni harmittaa?”. Ja sitten on paljon näitä jotka tunnin neuvottelevat lapsen kanssa kotiin lähdöstä. Ihan taaperonkin kanssa 🤦‍♀️"

- - -

Tuota kasvoille sylkemistä en minäkään yksinkertaisesti tajua.

Se on kertakaikkiaan järkyttävän väärin lapselta. Miksi vanhempi jota lapsi sylkee kasvoille ei reagoi ja näytä ettei sellaista tehdä?

Mistä ne lapset, jotka noin tekevät vihasta kihisten, ovat moisen edes oppineet?

Jos noin lapsi tekisi itselle, niin kyllä totisesti tulisi sellaista komentoa ettei moinen toistuisi .

Kasvoille sylkeminen on äärimmäinen halveksunnan osoitus varmaan aika monessa kulttuurissakin.

Vierailija kirjoitti:

"Varhaiskasvatuksen työntekijänä ikävä kyllä todistan päivittäin sitä että moni vanhempi on pihalla lasten kasvatuksesta. Olen nähnyt kun vanhempi hakee lasta päivähoidosta, ja lapsi esim sylkee tätä kasvoihin. Sen sijaan että vanhempi sanoisi että ei noin saa tehdä, hän alkaa läpsyttämään lapselle ”Voii mikä sinua kulta pieni harmittaa?”. Ja sitten on paljon näitä jotka tunnin neuvottelevat lapsen kanssa kotiin lähdöstä. Ihan taaperonkin kanssa 🤦‍♀️"

- - -

Tuota kasvoille sylkemistä en minäkään yksinkertaisesti tajua.

Se on kertakaikkiaan järkyttävän väärin lapselta. Miksi vanhempi jota lapsi sylkee kasvoille ei reagoi ja näytä ettei sellaista tehdä?

Mistä ne lapset, jotka noin tekevät vihasta kihisten, ovat moisen edes oppineet?

Jos noin lapsi tekisi itselle, niin kyllä totisesti tulisi sellaista komentoa ettei moinen toistuisi .

Kasvoille sylkeminen on äärimmäinen halveksunnan osoitus varmaan aika monessa kulttuurissakin.

Tuo vanhempihan tekee juuri niin kuin suositukset sanovat. Eli sanoittaa lapsen tunteita ("mikä sinua kulta pieni harmittaa") ja siten antaa lapselle välineet jatkossa käyttäytyä paremmin.

Vanhan ajan kurituslinjalle lähteminen ehkä tuottaisi hetken tyydytyksen ja illuusion "jämäkästä" vanhemmasta, mutta pitkällä aikavälillä se vain heikentää lapsen käytöstä.

Hjhhkb kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"kun toinen lapsi syntyy ja oli kuopus minkä ikäinen tahansa laitetaan se päiväkotiin pois silmistä.

Ei enää haluta olla vanhemman lapsen kanssa, vaikka se olisi 1v tai vähänkin vanhempi."

Voisko joku selittää miksi ja mistä tämä johtuu?

Ollaan ihmetelty sitä pitkään.

Esim me ei haluttu luopua ihanasta hoitopaikasta. Täälläpäin niihin on vaikea päästä ja pitkät jonot. Esikoinen 2,5v siis jatkoi 3pv/vk kun vauva syntyi.

Yksi syy on se, että puistoissa yms ei näitä isompia oikein ole, seura oli siis sellaista alle 1v tasoa niin esikoinen kaipasi jo leikkikaveriakin.

Mikä teki hoitopaikasta niin ihanan? Monet vanhemmat pitävät mielellään kiinni tästä mielikuvasta, jotta voivat sitten hyvällä omalla tunnolla jättää pienen taaperon sinne pitkäksi päiväksi, joskus vaikka molemmat vanhemmat olisivat kotona, isä isyyslomalla jne.

Oliko taapero kuitenkin täyden päivän noina kolmena päivänä?

Harva hoitopaikka niin ihana on, että lapsi siellä oikeasti lomatkin haluaa viettää, tai muutenkaan yhtään ylimääräistä tuntia, yleensä päinvastoin.

"Minä ihmettelen näitä vanhempia jotka tuovat lapsiaan hoitoon jatkuvasti sairaana.

Eikä lääkäriin viedä ollenkaan, vaikka olisi pitkään jatkunut joku mahdollisesti hoitoa tarvitseva vaiva. Siitä jos vanhemmille sitten sanoo, niin saattavat ottaa nokkiinsa. Vaikka siis taas jos lapsilähtöisesti miettii, niin lapsen parastahan hoitaja siinä vaan miettii."

Näitä on.

Kärjistetty tilanne:

Hoitopaikasta soitetaan vanhemmalle perään että lapsi on haettava hoidosta lääkäriin, koska tämä itkee selkeästi korvakipua.

Vanhempi alkaa äristä (kun hänen työpäivää/omaa laatuaikaa vauvelin kanssa kotona häiritään) tyyliin : ei sillä mikään ollu kun hoitoon jätin, ettekö te siellä hoidossa ole taaskaan pitänyt pipoa kunnolla korvilla!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Varhaiskasvatuksen työntekijänä ikävä kyllä todistan päivittäin sitä että moni vanhempi on pihalla lasten kasvatuksesta. Olen nähnyt kun vanhempi hakee lasta päivähoidosta, ja lapsi esim sylkee tätä kasvoihin. Sen sijaan että vanhempi sanoisi että ei noin saa tehdä, hän alkaa läpsyttämään lapselle ”Voii mikä sinua kulta pieni harmittaa?”. Ja sitten on paljon näitä jotka tunnin neuvottelevat lapsen kanssa kotiin lähdöstä. Ihan taaperonkin kanssa 🤦‍♀️"

- - -

Tuota kasvoille sylkemistä en minäkään yksinkertaisesti tajua.

Se on kertakaikkiaan järkyttävän väärin lapselta. Miksi vanhempi jota lapsi sylkee kasvoille ei reagoi ja näytä ettei sellaista tehdä?

Mistä ne lapset, jotka noin tekevät vihasta kihisten, ovat moisen edes oppineet?

Jos noin lapsi tekisi itselle, niin kyllä totisesti tulisi sellaista komentoa ettei moinen toistuisi .

Kasvoille sylkeminen on äärimmäinen halveksunnan osoitus varmaan aika monessa kulttuurissakin.

Tuo vanhempihan tekee juuri niin kuin suositukset sanovat. Eli sanoittaa lapsen tunteita ("mikä sinua kulta pieni harmittaa") ja siten antaa lapselle välineet jatkossa käyttäytyä paremmin.

Vanhan ajan kurituslinjalle lähteminen ehkä tuottaisi hetken tyydytyksen ja illuusion "jämäkästä" vanhemmasta, mutta pitkällä aikavälillä se vain heikentää lapsen käytöstä.

Niin että kun seuraavalla kerralla harmittaa niin syljetään uudestaan? 🤦‍♀️🤦‍♀️🤦‍♀️

Vierailija kirjoitti:

Hjhhkb kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"kun toinen lapsi syntyy ja oli kuopus minkä ikäinen tahansa laitetaan se päiväkotiin pois silmistä.

Ei enää haluta olla vanhemman lapsen kanssa, vaikka se olisi 1v tai vähänkin vanhempi."

Voisko joku selittää miksi ja mistä tämä johtuu?

Ollaan ihmetelty sitä pitkään.

Esim me ei haluttu luopua ihanasta hoitopaikasta. Täälläpäin niihin on vaikea päästä ja pitkät jonot. Esikoinen 2,5v siis jatkoi 3pv/vk kun vauva syntyi.

Yksi syy on se, että puistoissa yms ei näitä isompia oikein ole, seura oli siis sellaista alle 1v tasoa niin esikoinen kaipasi jo leikkikaveriakin.

Mikä teki hoitopaikasta niin ihanan? Monet vanhemmat pitävät mielellään kiinni tästä mielikuvasta, jotta voivat sitten hyvällä omalla tunnolla jättää pienen taaperon sinne pitkäksi päiväksi, joskus vaikka molemmat vanhemmat olisivat kotona, isä isyyslomalla jne.

Oliko taapero kuitenkin täyden päivän noina kolmena päivänä?

Harva hoitopaikka niin ihana on, että lapsi siellä oikeasti lomatkin haluaa viettää, tai muutenkaan yhtään ylimääräistä tuntia, yleensä päinvastoin.

Kirjoitit asiaa. Se on nimittäin juuri noin. Kaikki tietää tämän.

Vierailija kirjoitti:

"Vanhus kunnioita nuorta, hän hautaa sinut."

Älä unta näe. Kun sä päästät kylmän pierun, me kuule bailataan thaikuissa Lost Boys-tyyliin.

Toivon todella että olet oikeassa, itse olen jo 75 v, toivon sinulle pitkää ikää.

Kunnioittaen

Vanhus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Varhaiskasvatuksen työntekijänä ikävä kyllä todistan päivittäin sitä että moni vanhempi on pihalla lasten kasvatuksesta. Olen nähnyt kun vanhempi hakee lasta päivähoidosta, ja lapsi esim sylkee tätä kasvoihin. Sen sijaan että vanhempi sanoisi että ei noin saa tehdä, hän alkaa läpsyttämään lapselle ”Voii mikä sinua kulta pieni harmittaa?”. Ja sitten on paljon näitä jotka tunnin neuvottelevat lapsen kanssa kotiin lähdöstä. Ihan taaperonkin kanssa 🤦‍♀️"

- - -

Tuota kasvoille sylkemistä en minäkään yksinkertaisesti tajua.

Se on kertakaikkiaan järkyttävän väärin lapselta. Miksi vanhempi jota lapsi sylkee kasvoille ei reagoi ja näytä ettei sellaista tehdä?

Mistä ne lapset, jotka noin tekevät vihasta kihisten, ovat moisen edes oppineet?

Jos noin lapsi tekisi itselle, niin kyllä totisesti tulisi sellaista komentoa ettei moinen toistuisi .

Kasvoille sylkeminen on äärimmäinen halveksunnan osoitus varmaan aika monessa kulttuurissakin.

Tuo vanhempihan tekee juuri niin kuin suositukset sanovat. Eli sanoittaa lapsen tunteita ("mikä sinua kulta pieni harmittaa") ja siten antaa lapselle välineet jatkossa käyttäytyä paremmin.

Vanhan ajan kurituslinjalle lähteminen ehkä tuottaisi hetken tyydytyksen ja illuusion "jämäkästä" vanhemmasta, mutta pitkällä aikavälillä se vain heikentää lapsen käytöstä.

Niin että kun seuraavalla kerralla harmittaa niin syljetään uudestaan? 🤦‍♀️🤦‍♀️🤦‍♀️

Tunteiden ilmaisua ei tule kieltää. Vaikka toki lasta on syytä pyrkiä ohjaamaan rakentavuuteen tunneilmaisussaan.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus. Ennen lapset vietiin päiväkotiin, jos he tarvitsivat hoitoa vanhempien työpäivän ajaksi. Nykyään kuvitellaan, että lapsi tarvitsee päiväkotia oppiakseen potalle, oppiakseen käyttämään lusikkaa, oppiakseen käytöstapoja, oppiakseen käyttämään kynää jne. Vanhemmat eivät välttämättä ota mitään vastuuta lapsensa oppimisesta ja kasvatuksesta. Kaikki vastuu lapsen kehityksestä sysätään ensin päiväkodille ja sitten koululle. Ihan perustaitoja ja -tapojakaan ei opeteta kotona, kun ajatellaan että joku muu tekee sen.

Osa vanhemmista pitää lasta hoidossa mahdollisimman paljon, ilman tarvetta. Eihän siinä opi lastaan edes kunnolla tuntemaan, kun näkee tätä vain nukkumaan laittaessa. Viikonlopuiksi ja lomiksikin lapsi sysätään hoitoon muualle.

Kaikkien vanhempien tuli ymmärtää, että kasvatusvastuu on vanhemmilla. Vastuu ei ole päiväkodilla. Vastuu ei ole koululla. Päiväkoti ja koulu voivat auttaa ja tukea kasvatustyössä, mutta vastuu on aina vanhemmilla. Vanhempien pitää viettää aikaa lastensa kanssa, oppia oikeasti tuntemaan heidät yksilöinä, opettaa perustaitoja ja kantaa päävastuu kasvatuksesta.

Lapsettoman suusta. Onko tuollakin muka lapsia. Ykköset päällä pitäisi roskat viedä. Lapsia ei saisi komentaa muuten kuin hiljaa sohvalla kuiskaten. Lapset eivät saisi päästää mitään ääntä. Isoissa perhe asunnoissa asuneena tietää. Että eivät ole lasten vanhemmat hukassa lasten kanssa. Mutta kun lapseton pari muuttaa köyhien kortteeriin isoon petheasuntoon. Koko talon pitäisi olla hiljaa. Kun tullaan vielä vastaan ja mietitään omaa älämölöä ja rauhoitetaan. Saadaan palkaksi yhdestä lasten riidasta lastensuojeluilmoitus. Onko nykyajan lapsettomat niin hukassa. Että 5 tunnin ryyppybileet lapsia täynnä olevassa rapussa on jees. Mutta 10 minuutin hetkellinen lapsen riehuminen on isännöitsijälle soiton paikka. Apua jos tuo pari oppii lapsia tekemään. Mutta toisaalta tuo pari on hyvä osoitus siitä että toiset vanhemmat olivat hukassa 20 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Hjhhkb kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"kun toinen lapsi syntyy ja oli kuopus minkä ikäinen tahansa laitetaan se päiväkotiin pois silmistä.

Ei enää haluta olla vanhemman lapsen kanssa, vaikka se olisi 1v tai vähänkin vanhempi."

Voisko joku selittää miksi ja mistä tämä johtuu?

Ollaan ihmetelty sitä pitkään.

Esim me ei haluttu luopua ihanasta hoitopaikasta. Täälläpäin niihin on vaikea päästä ja pitkät jonot. Esikoinen 2,5v siis jatkoi 3pv/vk kun vauva syntyi.

Yksi syy on se, että puistoissa yms ei näitä isompia oikein ole, seura oli siis sellaista alle 1v tasoa niin esikoinen kaipasi jo leikkikaveriakin.

Mikä teki hoitopaikasta niin ihanan? Monet vanhemmat pitävät mielellään kiinni tästä mielikuvasta, jotta voivat sitten hyvällä omalla tunnolla jättää pienen taaperon sinne pitkäksi päiväksi, joskus vaikka molemmat vanhemmat olisivat kotona, isä isyyslomalla jne.

Oliko taapero kuitenkin täyden päivän noina kolmena päivänä?

Harva hoitopaikka niin ihana on, että lapsi siellä oikeasti lomatkin haluaa viettää, tai muutenkaan yhtään ylimääräistä tuntia, yleensä päinvastoin.

Yksityinen pph, 1km kotoa ja lapsi oli tosiaan 6h/päivä kolmesti viikossa. Itsetehtyä ruokaa, pieni ryhmä ja ei mitään pahaa sanottavaa hoitajasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Varhaiskasvatuksen työntekijänä ikävä kyllä todistan päivittäin sitä että moni vanhempi on pihalla lasten kasvatuksesta. Olen nähnyt kun vanhempi hakee lasta päivähoidosta, ja lapsi esim sylkee tätä kasvoihin. Sen sijaan että vanhempi sanoisi että ei noin saa tehdä, hän alkaa läpsyttämään lapselle ”Voii mikä sinua kulta pieni harmittaa?”. Ja sitten on paljon näitä jotka tunnin neuvottelevat lapsen kanssa kotiin lähdöstä. Ihan taaperonkin kanssa 🤦‍♀️"

- - -

Tuota kasvoille sylkemistä en minäkään yksinkertaisesti tajua.

Se on kertakaikkiaan järkyttävän väärin lapselta. Miksi vanhempi jota lapsi sylkee kasvoille ei reagoi ja näytä ettei sellaista tehdä?

Mistä ne lapset, jotka noin tekevät vihasta kihisten, ovat moisen edes oppineet?

Jos noin lapsi tekisi itselle, niin kyllä totisesti tulisi sellaista komentoa ettei moinen toistuisi .

Kasvoille sylkeminen on äärimmäinen halveksunnan osoitus varmaan aika monessa kulttuurissakin.

Tuo vanhempihan tekee juuri niin kuin suositukset sanovat. Eli sanoittaa lapsen tunteita ("mikä sinua kulta pieni harmittaa") ja siten antaa lapselle välineet jatkossa käyttäytyä paremmin.

Vanhan ajan kurituslinjalle lähteminen ehkä tuottaisi hetken tyydytyksen ja illuusion "jämäkästä" vanhemmasta, mutta pitkällä aikavälillä se vain heikentää lapsen käytöstä.

Eivät ole poissulkevia asioita. Täytyy sanoa jämäkästi, että noin ei saa tehdä, mutta samalla on pyrittävä sanoittamaan tilannetta (ketään ei saa satuttaa/lyödä, vaikka harmittaa. Ymmärrän, että sinua harmittaa kun leikit jää kesken, mutta huomenna ne taas jatkuu. )

Vierailija kirjoitti:

Se on tää pullamössösukupolvi ketkä nyt tulleet vanhemmiksi. Suuri osa vallitseekin vapaaehtoisen lapsettomuuden, koska lapset ovat niiiiiiiiiin raskaita, ei saa tarpeeksi omaa aikaa jne.

Pullamössösukupolvi tarkoittaa nykyisiä eläkeläisiä. :)

T. 90-laman lapsi, nykyvanhempi

". . .Lapsi miettii paljon ylä-asteelle siirtymistä.

Pelkää menettävänsä kavereitaan, koska tuskin pääsevät samalle luokalle ja pelkää tulevansa kiusatuksi..."

Ihan aiheellinen pelko . Siellä nimittäin saattaa olla näitä "kulta-rakkaita" joiden impulssikontrolli on kehittymätön syystä että ei ole aikanaan pientä hennottu kieltää. Mennään (yleensä niiden mustien) fiiliksien mukaan ja joku sieltä luokalta osuu aina kohdalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Varhaiskasvatuksen työntekijänä ikävä kyllä todistan päivittäin sitä että moni vanhempi on pihalla lasten kasvatuksesta. Olen nähnyt kun vanhempi hakee lasta päivähoidosta, ja lapsi esim sylkee tätä kasvoihin. Sen sijaan että vanhempi sanoisi että ei noin saa tehdä, hän alkaa läpsyttämään lapselle ”Voii mikä sinua kulta pieni harmittaa?”. Ja sitten on paljon näitä jotka tunnin neuvottelevat lapsen kanssa kotiin lähdöstä. Ihan taaperonkin kanssa 🤦‍♀️"

- - -

Tuota kasvoille sylkemistä en minäkään yksinkertaisesti tajua.

Se on kertakaikkiaan järkyttävän väärin lapselta. Miksi vanhempi jota lapsi sylkee kasvoille ei reagoi ja näytä ettei sellaista tehdä?

Mistä ne lapset, jotka noin tekevät vihasta kihisten, ovat moisen edes oppineet?

Jos noin lapsi tekisi itselle, niin kyllä totisesti tulisi sellaista komentoa ettei moinen toistuisi .

Kasvoille sylkeminen on äärimmäinen halveksunnan osoitus varmaan aika monessa kulttuurissakin.

Tuo vanhempihan tekee juuri niin kuin suositukset sanovat. Eli sanoittaa lapsen tunteita ("mikä sinua kulta pieni harmittaa") ja siten antaa lapselle välineet jatkossa käyttäytyä paremmin.

Vanhan ajan kurituslinjalle lähteminen ehkä tuottaisi hetken tyydytyksen ja illuusion "jämäkästä" vanhemmasta, mutta pitkällä aikavälillä se vain heikentää lapsen käytöstä.

Eivät ole poissulkevia asioita. Täytyy sanoa jämäkästi, että noin ei saa tehdä, mutta samalla on pyrittävä sanoittamaan tilannetta (ketään ei saa satuttaa/lyödä, vaikka harmittaa. Ymmärrän, että sinua harmittaa kun leikit jää kesken, mutta huomenna ne taas jatkuu. )

Itse kaappaisin mukulan kainalooni ja raahaisin autolle. Kyllä lapsi tietää, ettei toisen naamalle saa sylkeä. Lapsi sylkee siksi, koska hän on raivoissaan vanhemmalle siitä, ettei tämä osaa rajoittaa häntä mitenkään. Minä en ainakaan alkaisi naama räässä sanoittamaan päiväkodin pihalla yhtään mitään.  Pistäisin pennun turvavöihin takapenkille ja sitten sanoisin autossa oikein syyllistävään tyyliin, että minua hävettää kun sinä räit minun naamaani kun olen väsyneenä hakemassa sinua päiväkodista kotiin ja haluaisin, että pyytäisit anteeksi. Muutenkin sanoittaminen on mielestäni ymmärretty hieman väärin. Se on korvike sille, että aikuinen saa raivarin. Älä siis saa raivaria siksi, että lapsi sylkee naamalle, mutta älä myöskään jää neuvottelemaan vaan raahaa mukula pois tilanteesta. Sitten vasta kun hän on raivonsa raivonnut, niin sitten vasta sanoitat, että sulla meni äsken hermo kun halusit jatkaa leikkejä. Älä jää sanoittamaan silloin kun kohtaus on päällä. Muuten olette siellä päiväkodin pihalla vielä huomennakin. 

" Kyllä.

Terkuin; alaa vaihtanut vakaope[/quote]

Totuus on tämä, että moni erinomainen kasvattaja/hoitaja on poistunut ja poistumassa pk-alalta.

Enkä ihmettele. Väkisinkin saattaa alalla herätä kysymään miksi olen täällä potkittava ,väsymyksestä puolikuolleena, vanhempien vaatimusten vain lisääntyessä ja työmäärän kasvaessa + suurista lapsiryhmistä vastuussa -- naurettavalla palkalla.

Vierailija kirjoitti:

" Kyllä.

Terkuin; alaa vaihtanut vakaope

Totuus on tämä, että moni erinomainen kasvattaja/hoitaja on poistunut ja poistumassa pk-alalta.

Enkä ihmettele. Väkisinkin saattaa alalla herätä kysymään miksi olen täällä potkittava ,väsymyksestä puolikuolleena, vanhempien vaatimusten vain lisääntyessä ja työmäärän kasvaessa + suurista lapsiryhmistä vastuussa -- naurettavalla palkalla.

Vaihtoehtona olisi palata perinteiseen päivähoitoon. Mutta kuinka moni varhaiskasvattajaksi ylennetty entinen "lastentarhaaja" on siihen valmis?

Hyvää kevättä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vanhus kunnioita nuorta, hän hautaa sinut."

Älä unta näe. Kun sä päästät kylmän pierun, me kuule bailataan thaikuissa Lost Boys-tyyliin.

Toivon todella että olet oikeassa, itse olen jo 75 v, toivon sinulle pitkää ikää.

Kunnioittaen

Vanhus

Minä olen 76 ja heitin tuon huumorilla.

terkuin pilke silmässä edelleen (loppuun saakka) elävä mumsku.

"Harva hoitopaikka niin ihana on, että lapsi siellä oikeasti lomatkin haluaa viettää, tai muutenkaan yhtään ylimääräistä tuntia, yleensä päinvastoin."

- - -

"Yksityinen pph, 1km kotoa ja lapsi oli tosiaan 6h/päivä kolmesti viikossa. Itsetehtyä ruokaa, pieni ryhmä ja ei mitään pahaa sanottavaa hoitajasta."

- - -

"niinkuin veisi viiden tähden hotelliin täydellä palvelulla.

Kyllä se lapsenkin kannalta kotiolot voittaa. Ja mikä ihana rauha (hermolepo) tehdä kotona omia juttujaan kun lasi hyvässä hoidossa! Ja hoitopaikka pysyy näin, ei tarvitse luopua". 

Kun lapseni meni viidennelle luokalle uuteen kouluun, lyötiin eteeni lappu, jossa virallisella allekirjoituksella voisin ilmaista hyväksyväni tarpeelliset kurinpitotoimenpiteet, kuten jälki-istunnon, tarpeen vaatiessa. Kun shokistani selvisin, räjähdin nauruun ja kirjoitin nimeni saman tien alle. Olen alusta alkaen ottanut sen asenteen, että jos koulussa koetaan tarvetta mille tahansa rangaistukselle, hyväksyn sen. Olen ollut opettajien kanssa yhtenä rintamana ja jos jotain on jäänyt mietityttämään, olen keskustellut siitä myöhemmin opettajan kanssa. Käytännössä koskaan ei ole perusteettomia jälki-istuntoja annettu.

Minusta tuntuu, että omassa lapsuudessa jos sai sapiskaa joltain aikuiselta kolttosien jälkeen, oli pakko kertoa vanhemmille. Saihan siinä sapiskaa, mutta vielä enemmän olisi saanut, jos aikuinen itse olisi joutunut tulemaan kertomaan asiasta.