Lue keskustelun säännöt.
Jos olisin tiennyt tämän Koronapainajaisen olevan tulossa, en olisi tehnyt lasta! Ei tämä ole normaalia 6veen elämää
25.03.2021 |
Että pappa ei voi tulla käymään, kun mummi on riskiryhmää. Ettei pääse isin luo toiseen kaupunkiin. Että eskaritädeillä on maskit. Että äidillä on maski. Että ei päästä risteilylle eikä mihinkään muuhunkaan reissuun. Uimahallit ja kirjastotkin kiinni. Lapsi on tylsistynyt ja makaa vain apaattisena katsomassa tablettia.
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nuo ulkoilut, retkeilyt, pyöräreissut, pokemonit ja muut sulkee pois sen asian, et onhan tää ihan perseestä kun muuta ei enää ole? Lapset ja nuoret kaipaavat sukulaisiaan, kaverisynttäreitä, harrastuksia, museoreissuja, kaupunkivierailuja, normaalia koulua.. Meillä on ainakin aina retkeilty ja ulkoiltu ihan ilman koronaakin, mutta tämän lisäksi myös paljon muuta. Tietenkin tästä kaikesta muusta jää tyhjiö, jota nuo metsissä ym. retkeilyt ei voi korvata vaikka niitä lisäisi kuinka.
Nuoret ehkä joo, mutta alle kouluikäiset lapset eivät todellakaan osaa kaivata museoreissuja tai isoja kaverisynttäreitä, he elävät siinä mikä tässä hetkessä on kivaa.
Ja nämä rajoituksetkin tulevat aalloittain ja välillä pääsee tekemään sitten ekstra kivoja juttuja.
Me olemme asuneet vuosia ulkomailla aiemmin ja en voi kuin ihmetellä että ihan oikeastiko Suomessa on ihmisiä jotka valittavat näitä rajoituksia kun näinkin vapaasti täällä saa ja on saanut elää.
Nuoret eri asia - heihin tällä voi olla todellakin isojakin vaikutuksia, mutta osa siitäkin johtuu myös aikuisten asenteista tähän tilanteeseen.
Omassa kotikaupungissani on ollut lähes kaikki mahdollinen kiinni ihan kaupunginhallituksen päätöksestä melkein koronan alusta asti. Kyllä alkaa pikkuhiljaa tympiä itseänikin kun ei oikeasti edes kirjastoon pääse vaikka koronatapauksia on vain muutamia. Höllentää eivät ilmeisesti aio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapsi oli koronan alkaessa pari ekaa päivää ihmeissään, kun ei päästy sinne muskariin, uimaan, kirjastoon jne. Sen jälkeen hän ei enää kysellyt edes näiden perään, vaan keksi itse leikkejä ja tekemistä. Kesällä ja alkusyksystä elettiin sitten taas ihan normaalia elämää. Nyt on taas kaikki ylimääräinen tauolla, eikä lasta oikeastaan kiinnosta. Kotona keksii kaikenlaista ja päiväkodissa käy.
Vaikuttaa oudolta, jos 6v makaa vain tabletti kädessä. Yleensä lapset ovat sopeutuvaisia. Ehkä peilaa sinun omia tuntemuksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli noin vuoden mittaisen vähän erikoisen tilanteen takia sua harmittaa, että sulla on lapsi?! Elämän mittakaavassa tää on pikku juttu.
Ja tiedätkö, että mä olen juuri nyt koronavuonna ollut entistäkin iloisempi siitä, että mulla on kolme lasta. Koskaan ei ole ollut näin paljon perheen yhteistä aikaa tehdä tavallisia kivoja juttuja. Vanhinta 15-vuotiasta on kyllä välillä ärsyttänytkin, mutta näin vanhemmallehan se on melkein kuin lahja, että saa aikaa teininsä kanssa, jota normaalioloissa ei kotona olis paljon näkynyt.
Eli nautit siitä että lapsesi on vankina kotona teidän kanssa vasten tahtoaan ja hän on tilanteesta ärsyyntynyt? Onneksi et ole minun äitini.
Nyt valoja päälle! Kaikissa tilanteissa on hyvät ja ärsyttävät puolensa ja niihin hyviin voi oppia keskittymään, teinikin. Vankina olemisesta tämä vuosi on todellakin kaukana. Suomessa ei ole ollut kertaakaan oikeasti kovia rajoituksia, katsoo vaikka Keski-Eurooppaa. Ja välillä on päässyt menemään aivan normaalisti.
Tietty jos tavoittelee sitä, että koskaan ei saa mikään lasta tai nuorta harmittaa tai ärsyttää, niin varmasti on vaikeeta.
Siis mitä ihmettä? Onko sulla kaksi vaihtoehtoa mitä voit tehdä sen jälkeläisesi kanssa; risteily tai apaattinen tabletin selailu?
Itse olen lapseton mutta mitä olen lähipiirin lapsiperheitä seuraillut niin näyttävät elävän ihan mukavaa aikaa. Ehtivät enemmän ulkoilla yhdessä ja pelailla vaikka lautapelejä, kun harrastukset on suurimmalta osin jäissä sekä aikuisilla että lapsilla.
Vierailija kirjoitti:
Omassa kotikaupungissani on ollut lähes kaikki mahdollinen kiinni ihan kaupunginhallituksen päätöksestä melkein koronan alusta asti. Kyllä alkaa pikkuhiljaa tympiä itseänikin kun ei oikeasti edes kirjastoon pääse vaikka koronatapauksia on vain muutamia. Höllentää eivät ilmeisesti aio.
Ai Porvoossa? Joopa joo. Helsingissäkin on suurimman osan aikaa ollut lähes kaikki paikat auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkulapset (alle 12-v) pääsevät kaikkein helpoimmalla eikä heidän elämäänsä ole juurikaan rajoitettu. Arkirutiinit eli päivähoito ja koulu pyörii normaalisti, harrastukset suurin osa auki, kavereiden kanssa saa leikkiä vaikka tulisi liikkumisrajoitukset jne. 6-v on vielä tyytyväinen oman perheen seuraan.
Pahin tilanne on nuorilla, 15-18 vuotiailla. He ovat pk-seudulla olleet kotona eristyksissä marraskuusta asti, kaikki harrastukset suljettu ja muu mielekäs tekeminen kielletty. Ja kohta eivät saa enää edes liikkua. Nuorten kuuluisi itsenäistyä perheestä, opiskella ja löytää oma paikka yhteiskunnassa. Tämä on tehty lähes mahdottomaksi.
Me on käyty lasten kanssa uimassa kylpylässä joka vko..sinälleen hyvä, että on saatu olla rauhassa kun ei juuri ketään muita siellä koskaan ole. Syksyllä käytiin viimeksi laivalla lasten kanssa, sama juttu..ei juuri ketään ollut sielläkään😊Yritetään elää normielämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli noin vuoden mittaisen vähän erikoisen tilanteen takia sua harmittaa, että sulla on lapsi?! Elämän mittakaavassa tää on pikku juttu.
Ja tiedätkö, että mä olen juuri nyt koronavuonna ollut entistäkin iloisempi siitä, että mulla on kolme lasta. Koskaan ei ole ollut näin paljon perheen yhteistä aikaa tehdä tavallisia kivoja juttuja. Vanhinta 15-vuotiasta on kyllä välillä ärsyttänytkin, mutta näin vanhemmallehan se on melkein kuin lahja, että saa aikaa teininsä kanssa, jota normaalioloissa ei kotona olis paljon näkynyt.
Eli nautit siitä että lapsesi on vankina kotona teidän kanssa vasten tahtoaan ja hän on tilanteesta ärsyyntynyt? Onneksi et ole minun äitini.
Nyt valoja päälle! Kaikissa tilanteissa on hyvät ja ärsyttävät puolensa ja niihin hyviin voi oppia keskittymään, teinikin. Vankina olemisesta tämä vuosi on todellakin kaukana. Suomessa ei ole ollut kertaakaan oikeasti kovia rajoituksia, katsoo vaikka Keski-Eurooppaa. Ja välillä on päässyt menemään aivan normaalisti.
Tietty jos tavoittelee sitä, että koskaan ei saa mikään lasta tai nuorta harmittaa tai ärsyttää, niin varmasti on vaikeeta.
Jokaisessa tilanteessa on puolensa mutta kyllä kuulostaa sadistiselta äidiltä... Lapsen normaali elämä loppuu ja äiti on iloinen kun ah, nyt se ei enää pääse karkuun minua eikä saa edes itsenäistyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nuo ulkoilut, retkeilyt, pyöräreissut, pokemonit ja muut sulkee pois sen asian, et onhan tää ihan perseestä kun muuta ei enää ole? Lapset ja nuoret kaipaavat sukulaisiaan, kaverisynttäreitä, harrastuksia, museoreissuja, kaupunkivierailuja, normaalia koulua.. Meillä on ainakin aina retkeilty ja ulkoiltu ihan ilman koronaakin, mutta tämän lisäksi myös paljon muuta. Tietenkin tästä kaikesta muusta jää tyhjiö, jota nuo metsissä ym. retkeilyt ei voi korvata vaikka niitä lisäisi kuinka.
Nuoret ehkä joo, mutta alle kouluikäiset lapset eivät todellakaan osaa kaivata museoreissuja tai isoja kaverisynttäreitä, he elävät siinä mikä tässä hetkessä on kivaa.
Ja nämä rajoituksetkin tulevat aalloittain ja välillä pääsee tekemään sitten ekstra kivoja juttuja.
Me olemme asuneet vuosia ulkomailla aiemmin ja en voi kuin ihmetellä että ihan oikeastiko Suomessa on ihmisiä jotka valittavat näitä rajoituksia kun näinkin vapaasti täällä saa ja on saanut elää.
Nuoret eri asia - heihin tällä voi olla todellakin isojakin vaikutuksia, mutta osa siitäkin johtuu myös aikuisten asenteista tähän tilanteeseen.
No mun 6v on varmaan sitten jotenkin erikoinen kun kyselee milloin pääsee taas lintutaloon korkeasaareen, eläinmuseoon pillimehuretkelle tädin kanssa, lelumuseoon katselemaan äidin vanhoja leluja tai kaupunginmuseoon "kalastamaan niitä pehmolelukaloja serkkujen kanssa".
6 vuotias myös harmittelee, että ei saanut samanlaisia eskarisynttäreitä kuin veljensä pari vuotta aiemmin. Tämä on ollut meidän perheessä se juttu, jolla on juhlistettu siirtymistä "isoksi koululaiseksi" = saanur kutsua koko eskariryhmän synttäreille.
Kyllä se lapsen pettymys on ihan aitoa ja sitä ei ne metsäreissut poista, sillä kaikki nuo retkeilyt ja muu kiva ovat olleet osa arkea aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa kotikaupungissani on ollut lähes kaikki mahdollinen kiinni ihan kaupunginhallituksen päätöksestä melkein koronan alusta asti. Kyllä alkaa pikkuhiljaa tympiä itseänikin kun ei oikeasti edes kirjastoon pääse vaikka koronatapauksia on vain muutamia. Höllentää eivät ilmeisesti aio.
Ai Porvoossa? Joopa joo. Helsingissäkin on suurimman osan aikaa ollut lähes kaikki paikat auki.
Ei asuta Uudellamaalla eikä tälläkään hetkellä olla leviämis- tai kiihtymisvaiheessa. Ei täällä eikä lähikunnissa
Vierailija kirjoitti:
Me on käyty lasten kanssa uimassa kylpylässä joka vko..sinälleen hyvä, että on saatu olla rauhassa kun ei juuri ketään muita siellä koskaan ole. Syksyllä käytiin viimeksi laivalla lasten kanssa, sama juttu..ei juuri ketään ollut sielläkään😊Yritetään elää normielämää.
Noissa paikoissa ei ole ketään, koska muut ovat vastuullisempia kuin te.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuo ongelma näyttäisi enemmänkin olevan sinussa ja teidän perheen dynamiikassa kun lapsessa. Kuka sen tabletin sille lapselle on alunperin antanut? Etkö vaan viitsi/osaa järjestää lapsellesi ja itsellesi jotain tekemistä. Voi leipoa, laittaa ruokaa yhdessä, ulkoilla, katsoa jotain ohjelmaa telkkarista joka on sovelias teille molemmille, ja muistat varmaan lautapelit? Jos luulet että asiat ratkeavat itsestään, niin saat odottaa maailman tappiin asti ja sitten onkin peli lapsen kanssa menetetty. Joten, otappa itseäsi niskasta kiinni ja hoida sitä äitivirkaa. Ja jos lapsi isinsä luokse haluaa, niin uskon että isin kanssa yhdessä keksitte kyllä siihenkin ratkaisun.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisessa tilanteessa on puolensa mutta kyllä kuulostaa sadistiselta äidiltä... Lapsen normaali elämä loppuu ja äiti on iloinen kun ah, nyt se ei enää pääse karkuun minua eikä saa edes itsenäistyä. <3 Voi lapsiparka oikeasti, ei ole empatiaa tuo vanhempi nähnytkään.
Normaalielämä loppuu? Ihan hieman nyt hymyilyttää. Oletko ajatellut, että hakisit apua harhoihisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa kotikaupungissani on ollut lähes kaikki mahdollinen kiinni ihan kaupunginhallituksen päätöksestä melkein koronan alusta asti. Kyllä alkaa pikkuhiljaa tympiä itseänikin kun ei oikeasti edes kirjastoon pääse vaikka koronatapauksia on vain muutamia. Höllentää eivät ilmeisesti aio.
Ai Porvoossa? Joopa joo. Helsingissäkin on suurimman osan aikaa ollut lähes kaikki paikat auki.
Ei asuta Uudellamaalla eikä tälläkään hetkellä olla leviämis- tai kiihtymisvaiheessa. Ei täällä eikä lähikunnissa
Vakuuttaisi paremmin, jos vaikka voisit laittaa linkkiä, joka varmentaa tuon mitä sanot. Kuulostaa uskomattomalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli noin vuoden mittaisen vähän erikoisen tilanteen takia sua harmittaa, että sulla on lapsi?! Elämän mittakaavassa tää on pikku juttu.
Ja tiedätkö, että mä olen juuri nyt koronavuonna ollut entistäkin iloisempi siitä, että mulla on kolme lasta. Koskaan ei ole ollut näin paljon perheen yhteistä aikaa tehdä tavallisia kivoja juttuja. Vanhinta 15-vuotiasta on kyllä välillä ärsyttänytkin, mutta näin vanhemmallehan se on melkein kuin lahja, että saa aikaa teininsä kanssa, jota normaalioloissa ei kotona olis paljon näkynyt.
Eli nautit siitä että lapsesi on vankina kotona teidän kanssa vasten tahtoaan ja hän on tilanteesta ärsyyntynyt? Onneksi et ole minun äitini.
Nyt valoja päälle! Kaikissa tilanteissa on hyvät ja ärsyttävät puolensa ja niihin hyviin voi oppia keskittymään, teinikin. Vankina olemisesta tämä vuosi on todellakin kaukana. Suomessa ei ole ollut kertaakaan oikeasti kovia rajoituksia, katsoo vaikka Keski-Eurooppaa. Ja välillä on päässyt menemään aivan normaalisti.
Tietty jos tavoittelee sitä, että koskaan ei saa mikään lasta tai nuorta harmittaa tai ärsyttää, niin varmasti on vaikeeta.
Jokaisessa tilanteessa on puolensa mutta kyllä kuulostaa sadistiselta äidiltä... Lapsen normaali elämä loppuu ja äiti on iloinen kun ah, nyt se ei enää pääse karkuun minua eikä saa edes itsenäistyä. <3 Voi lapsiparka oikeasti, ei ole empatiaa tuo vanhempi nähnytkään.
Höpö höpö. Aivan turhaan provoat nyt. Ihan normaalilta äidiltä kuulostaa. Ja 15v toisinaan vielä itsekin tahtoo että hänen kanssaan hänen vanhempansa haluavat olla ja häntä kuunnellaan ja hänet nähdään.
Ja joo, tottakai 15v ikäistä myös ärsyttää välillä vanhempien seura - kuuluu ikään.
Mun sydäntä aina kylmää, kun joku sanoo, että "ei olisi tehnyt lasta jos olisi tiennyt" jne. Miettikää vähän, mitä sanotte ja mitä se teistä kertoo.
Lapsia ei tehdä, lapset saadaan. Lapsi ei ole mikään tuote.
Missä on sanottu, että vanhemmuus olisi helppoa ja mutkatonta? Ei missään. Omaa lasta rakastaa ja hänen eteensä tekee kaiken, minkä voi.
Jos kuusivuotias on apaattinen, niin sä viet sen ulos metsä- tai rantaretkelle, otatte evästä mukaan tai mitä tahansa muuta kuin että tuijotatte kumpikin jotain ruutua.
Vierailija kirjoitti:
Leipokaa, lukekaa, tehkää käsitöitä, katsokaa yhdessä leffa, keittäkää kaakaota ja käykää metsäretkellä lähimmässä metsässä, kaivakaa pyörä esille.
Mikä tämänkin listan tarkoitus on? Meillä nuo on ollut vuosikausia ihan perusarkea! Kun ongelma (tai "ongelma") on se, ettei mitään arjesta poikkeavaa voi tehdä. Edes kavereiden kanssa ei voi iltaa viettää, lapsilta peruuntuu toistamiseen synttärit, monet harrastukset ovat tauolla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isin luona saa käydä.
Lapsi menisi bussilla niin että isä on vastassa, mutta kun tuon ikäistä maskipakko ei koske ja jos bussissa on joku maskiton aikuinen jolla korona...
Ap
Ottaako ne bussiin alle kouluikäisiä kuin paketteja`? Miksi isä ei nouda lasta luokseen?
tai vaihtoehtoisesti miksi äiti ei vie lasta isän luokse?
Missä 6-vuotias matkustaa eri kaupunkiin bussilla yksin? Onko kyse bussimatkasta helsingistä espooseen? Vai esim. tampereelta lahteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isin luona saa käydä.
Lapsi menisi bussilla niin että isä on vastassa, mutta kun tuon ikäistä maskipakko ei koske ja jos bussissa on joku maskiton aikuinen jolla korona...
Ap
Provo. Ei kukaan nykyisin päästä 6-vuotiasta kulkemaan yksin ilman aikuista bussilla.
Vastoinkäymiset nyt vaan kuuluvat elämään. Onko sun elämä ollut edeltä jonkun toisen puhtaaksi harjaamaa, niin ettet ole ikinä kokenut pienintäkään ongelmaa? Paljon pahempaa tapahtuu, yritä nyt omaksua hieman suhteellisuudentajua edes! Tämä tylsyys, mistä täällä valitetaan, on ihan normielämää pienituloisimmille lapsiperheille, ja se kestää koko lapsuusiän.
Sukupuuttoon täällä kuollaan kohta, yksi syy on juuri tämä, että resilienssiä ei kerta kaikkiaan ole! Elinvoimaisimpia taitavat olla juuri ne, jotka ovat joutuneet selviytymään kiperistä paikoista ja tällä tavalla arvostavat itse elämää, ei tyhjäpäistä ajankulua ja suorittamista.