Täytyykö olla ihmisten kanssa tekemisissä jos hankkii lapsen?

Hih, korkeakoulutetut ja siis ihan oikeasti sellaisissa työpaikoissa olevat (koulutus ei ole työ), eivät voi tuosta vaan lähteä, on iltamyöhään kokouksia ja työmatkoja, bisnes illallisia ymv tosin lapsi ei ole päiväkodissa vaan oma lastenhoitaja kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neuvola ei ole lainkaan pakollinen, ei yksityinen eikä julkinen.

Päiväkoti ei ole pakollinen, neuvola ei ole pakollinen, koulu ei ole pakollinen (vaikka jotkut niin luulee) eikä edes synnytyssairaala ole pakollinen.

Jälkikasvun voi hoitaa hedelmöityksestä lähtien tapaamatta ihmisiä. Helppoa ja näppärää introvertille!

Miten introvertti sietää lapsensa seuraa 24/7, jos hoitaa ja kouluttaa lapsen itse kotona?

Itse ainakin huokaisen helpotuksesta, kun lapsi lähtee kouluun ja saan juoda kahvini hiljaisuudessa ennen kuin aloitan etätyöt.

Vierailija kirjoitti:

Hih, korkeakoulutetut ja siis ihan oikeasti sellaisissa työpaikoissa olevat (koulutus ei ole työ), eivät voi tuosta vaan lähteä, on iltamyöhään kokouksia ja työmatkoja, bisnes illallisia ymv tosin lapsi ei ole päiväkodissa vaan oma lastenhoitaja kotona.

Loppujen lopuksi aika harvalla korkeakoulutetulla (joita on paljon!!!) on työmatkoja ja bisnesillallisia, ainakaan säännöllisesti. Tai jos on ennen lapsia ollut, niin moni jättää ne lasten myötä.

Ei todellakaan pärjää. Itse introverttina inhoan noita kohtaamisia ja niitä on lasten kanssa väistämättä ihan koko ajan.

Päiväkodin kuulumiset ja small talkit, muiden lasten vanhemmat, kaverisuhteita ylläpidettävä, kavereiden vanhempien kanssa juteltava. On vasu-keskusteluja monta kertaa vuodessa, koulussa vanhempainillat ja oppilaskeskustelut. Harrastukset, niissä kaiken maailman keräykset. Neuvolat, terveystarkastukset, koulutarkastukset, hammaslääkärit, lääkärit (ovat pakollisia, muuten lasu). Ulkona ihmisten kanssa keskustelut (lasten kanssa näitä kohtaamisia tulee). Kevätjuhlat, joulujuhlat. On totuttava siihen, että kotona pyörii vieraita lapsia koko ajan (olisi äärimmäisen julmaa kieltää lapselta kaverit) ja heidän kanssaan sananvaihdot ja kaitsemiset.

Kyllähän noihin jossain määrin tottuu kun pakko on, mutta kyllä edelleen joutuu puremaan välillä hammasta yhteen. Enkä halua antaa veemäistä kuvaa itsestäni, ja koska minulla on käytöstavat, pyrin tietysti olemaan ystävällinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Lasta ei ole hyvä kasvattaa tynnyrissä. ( nyt poikkeustilanteet huomioiden)

Minun lapsiani kasvattavat ainakin vain minun valitsemani ihmiset. Missään tynnyrissä eivät kasva.

Yksikään lapseton ei lasteni kasvatukseen osallistu.

Tuskinpa on tunkuakaan🙄

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Lasta ei ole hyvä kasvattaa tynnyrissä. ( nyt poikkeustilanteet huomioiden)

Ärsyttää tällaiset koko kylän osallistumispakkoajattelijat . Minä lapsettomana en halua osallistua niiden elämään mutta eikö vaan se mene niin että jos satun olemaan kiinnostava niiden kakaroiden mielestä niin nämä maailman omistajat ei edes kiellä häiritsemästä minua koska heidän pilteilleen on annettava elämän kokemuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neuvola ei ole lainkaan pakollinen, ei yksityinen eikä julkinen.

Päiväkoti ei ole pakollinen, neuvola ei ole pakollinen, koulu ei ole pakollinen (vaikka jotkut niin luulee) eikä edes synnytyssairaala ole pakollinen.

Jälkikasvun voi hoitaa hedelmöityksestä lähtien tapaamatta ihmisiä. Helppoa ja näppärää introvertille!

Miten introvertti sietää lapsensa seuraa 24/7, jos hoitaa ja kouluttaa lapsen itse kotona?

Itse ainakin huokaisen helpotuksesta, kun lapsi lähtee kouluun ja saan juoda kahvini hiljaisuudessa ennen kuin aloitan etätyöt.

Riippuu varmaan introvertista. Itse en väsy mieheni ja lasten seurassa, mutta perheen ulkopuolisia siedän rajallisesti.

Voi voi. Jotenkin tuntuu että ap:lla on monta kasvun paikkaa vielä tulossa, jos lapsen/lapsia hankkii.