Raskauskliseet, jotka eivät pitäneet paikkaansa kohdallasi -peukutusketju
Mikä raskausklisee ei pitänyt kohdallasi paikkaansa? Yksi asia per viesti. Peukku ylös = samaa mieltä, tämä ei pitänyt paikkaansa minunkaan kohdallani. Peukku alas = Eri mieltä, tämä klisee piti paikkansa kohdallani ja kärsin tästä vaivasta.
Raskaana kuulemma närästää usein. Minua närästi raskausaikana kahdesti hetken ja meni yhdellä Renniellä ohi. Eli minua ei juurikaan närästänyt raskausaikana.
Ap
Kommentit (52)
hamstraat tulevalle lapselle innoissasi kaikenlaisia tavaroita ja vaatteita. omalla kohdalla tuli hankittua pakolliset ja vaatteiden shoppailu vauvalle oli yksi odotusajan vastenmielisimpiä puuhia.
Koet raskausvatsan ja muutokset naisellisina.
Oma olo oli kuin jollain virtahevolla. Oli kaikkea muuta kuin naisellinen olo.
Vierailija kirjoitti:
Että raskaana seksihalut naisella hiipuisivat.
Ei hiipuneet, ei edes ihan lopussa.
Eikö yleensä käsitys ole, että todennäköisesti naisen halut kasvaa tappiinsa jos ei vain ole kamalan epämilava olo vatsansa ja mahd. kilojensa kanssa?
Yleensä puhutaan että naisen seksihalut päättyy synnytykseen ja imetykseen, mutta mulla ei kyllä päättyneet. Tosin eivät olleet aivan niin superkorkeat halutasot kuin raskaana.
Se, että raskaana ollessa haluaisi puhua kaikkien kanssa raskaudesta.
En halunnut. Raskaus oli yksityinen asia, josta keskustelin lähinnä äitini ja muutaman ystävän kanssa. Muille ei kiinnostanut selostaa raskausajan kropan toimintoja tai muutenkaan selostaa raskautta sen tarkemmin. Koin muiden tungettelevat kysymykset raskaudesta lähinnä vaivaannuttavina.
Tunnet itsesi raskaana ollessasi äidiksi. Mulla tuo tunne tuli vasta, kun lapsi oli syntynyt. Toki odotusaikana huolehdin kasvavan lapsen terveydestä ja elin raskausajan suosituksia noudattaen, mutta ei mulla ollut vahvaa kokemusta äitiydestä odotusaikana.
Vierailija kirjoitti:
Että raskaana seksihalut naisella hiipuisivat.
Ei hiipuneet, ei edes ihan lopussa.
En ole tätä kuullut vaan sen että panettaa koko ajan ja se oli kohdallani totta.
Jotta nuolet menee oikein "Raskaana panettaa paljon" on siis väitteeni. Ylös ei, alas kyllä.
Vierailija kirjoitti:
"Muut ihmiset ovat kiinnostuneita raskaana olevan voinnista ja kyselevät vointia usein."
Oon nyt viimeisilläni raskaana ja ei todellakaan ole pitänyt omalla kohdalla paikkaansa. Odotusaikana on mennyt kuukausia, että kukaan kaveri ei ole kysynyt vointia (olemme kolmekymppisiä). Raskaus ei todellakaan ole kiinnostanut muita. Edes nyt viimeisilläni en ole saanut ainuttakaan "joko lapsi on syntynyt" -viestiä.
Sama homma X2
Ihanaa, saat perheen. No en oikein saanut, sain kyllä lapsen, mutta en sitä perhettä.
Yöunet huononisivat vasta raskauden lopulla ja vasta silloin saisi heräillä vessaan.
Nukuin jo odotusajan alusta asti huonosti, kiitos hormonien. Viimeisten viikkojen sijaan sain jo kuukausia ennen laskettua aikaa ravata vessassa monta kertaa yössä, kun heräsin reilun tunnin välein hirveään vessahätään.
Tämä on vähän sekavaa, peukutetaanko siis väittämää vai postaajan mielipidettä joka ei ollut kuten väittämä?
"Muut haluavat auttaa sinua/antaa sinulle paikan julkisessa kulkuneuvossa tms, koska olet raskaana".
Raskausaikana yllätti, kuinka raskauden näkyessä moni ei tehnyt elettäkään auttaakseen. Itse sai kysyä, voisitko kantaa esim. työpaikan muutossa puolestani tuon painavan tavaran, kun en itse voi sitä tehdä. En muista, että kukaan olisi tarjonnut paikkaansa julkisessa kulkuneuvossa. Autot eivät antaneet suojatielle mennessä tietä, vaan saatoit pitkäänkin odottaa, että pääsit kävelemään tien yli.
Herkästi liikuttuminen asioista.
Normaalisti saatoin vetistellä vaikka mille elokuvien loppuratkaisuille, raskaana ei tuntunut missään. :D
Vierailija kirjoitti:
En kärsinyt voimakkaista mielialavaihteluista, vaan olin tavallista tyynempi. Raskausaikana itkin vähemmän kuin normaalisti ja henkisesti olo oli hyvin tasapainoinen. (miksi oi miksi tuota olotilaa ei voisi olla raskausaikojen ulkopuolellakin?! :D)
Sama! Olin tyyni kuin pilvettömänä poutapäivänä ruohoa niityllä rouskutteleva lehmä! :D Synnytyksen jälkeen hyppäsinkin sitten sellaiseen hormonivuoristorataan että huhhuh.
Ilmeisesti nykyisin suurin osa äideistä liittyy jo hyvissä ajoin odotusaikana näihin "toukokuiset 2021" ryhmiin? Mua ei olisi voinut vähempää kiinnostaa seurata keskusteluja jossain mammaryhmässä. En olisi jaksanut väittelyitä ja vertailuja aiheesta, vaan halusin keskittyä rauhassa odottamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Se, että raskaana ollessa haluaisi puhua kaikkien kanssa raskaudesta.
En halunnut. Raskaus oli yksityinen asia, josta keskustelin lähinnä äitini ja muutaman ystävän kanssa. Muille ei kiinnostanut selostaa raskausajan kropan toimintoja tai muutenkaan selostaa raskautta sen tarkemmin. Koin muiden tungettelevat kysymykset raskaudesta lähinnä vaivaannuttavina.
Tästä tuli mieleen, miten kiva raskaana oli, kun joku puolituttu/kollega tms tuli kyselemään supistuksista, vuodoista ja limatulpan irtoamisesta...
"Raskaana viimeiset viikot ovat ne kamalimmat"
Ei olleet. Alkuraskaus jatkuvan pahoinvoinnin kanssa ja keskiraskaus jatkuvan migreenin oli paljon vaikeampi kuin loppuraskaus. Viimeiset viikot sujuivat ihmeen helposti ja koko ajan mietti, että Luojan kiitos edes tämä osa raskaudesta on helpompi!
Mua lohdutettiin aikanaan, että kivulias sairauteni helpottaisi raskausajaksi ja saisin elää kivuitta, koska lähes kaikille käy raskaana näin. Tätä jaksettiin hehkuttaa vuosia ja raskautta ehdotettiin jopa "lääkkeeksi" kipuihin. No tuota, raskaus pahensi kipujani ja kärsin kivuista koko 9 kuukautta.
Eli ei pitänyt mulla paikkaansa, että raskaus helpottaisi perussairauteen kuuluvia kipuja.
Odotin, että raskausaikana olisi ollut jatkuvasti mitä ihmeellisimpiä mielitekoja, joita mies joutuisi toteuttamaan suunnilleen keskellä yötä. Kerran pyysin miestä hakemaan myöhään illalla kaupasta jäätelöä ja toisella kerralla suklaata. Ja siis herkuttelin kyllä läpi raskausajan, mutta sellaisia "pakko saada heti nyt" fiiliksiä ei tullut odottamassani määrin. :D
Sen odottaminen malttamattomana, että saa vihdoin kertoa muille raskaudestaan. Itsestä ei siltä tuntunut.
Mä muistan, että 3 kuukauden rajapyykin mentyä ja raskauden alkaessa näkyä tuntui vaikealta kertoa raskaudesta monille. Tuntui jotenkin oudolta sanoa tyyliin "olen raskaana ja jään X kuussa äitiysvapaalle" tai "meille tulee perheenlisäystä syksyllä". Osan kohdalla kertomista sai jännittää, koska ei tiennyt, miten kuulija suhtautuu raskausuutisiin (esim. tahattomasti lapsettomat).
"Puoliso pitää sinua kauniina, kun hehkut raskaana"
Hyvä kun mies halusi koskea, kun raskaus oli pitkällä ja tuli painoa. Seksiä ei harrastettu raskaana juuri lainkaan, koska miestä ei huvittanut. Ymmärrän kyllä miestä, näytin omasta mielestäkin raskaana epäviehättävältä.