Syödäänkö teillä ruokaa vai raaka-aineita?
Meillä syödään aina ruokaa, johon on edes periaatteessa olemassa joku resepti. Makaronilaatikko, lasagne, kalakeitto jne. Anoppi taasen syö mielestäni pelkkiä raaka-aineita, ei koskaan mitään reseptiruokaa. Syö suolattua kanafilettä ja riisiä, kalaa ja perunaa jne. Mielestäni jotenkin outoa, mutta onko tämä yleistä? Eli syödään yksittäistä raaka-ainetta, muttei tehdä mitään yhdistelmää mistään.
Anoppi siis voi paistaa vaikka hirvenlihaa ja syödä sitä porkkanoiden kanssa. Ei mitään kastiketta, ei edes perunamuusia.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä syödään ruokaa, jota tehdään raaka-aineista. Valmista reseptiä ei tarvita, ollaan kokkaustaitoisia.
Taisi mennä pointti ohi. En tarkoita sitä, että joka ruoka pitäisi tehdä jollain reseptillä, mutta anoppi syö pelkkiä raaka-aineita, ei koskaan yhdistele niitä mitenkään. Ei siis tee risottoa, vaan lautasella on riisiä, sipulia ja sieniä - kaikki erikseen.
Ap
Miksi pitäisi tehdä risottoa, jos haluaa syödä ruoka-aineet ilman risottoa?
No sitä kysyin, että onko tämä yleistä, ettei koskaan syö mitään muuta kuin toisiin sekoittamattomia raaka-aineita? Ei ikinä siis?
Ap
Joillakin lapsilla ilmenee tuota. Oisko siitä kyse? Jos heillä perheessä on joku, joka ei tykkää syödä ruokia sekaisin.
Voi myös olla ihan vain tapa. Tai ehkä ei tykkää kokata reseptistä. Meillä on usein tuollaista, kun mies haluaa laittaa ruokaa nopeasti. Tai jos anoppi on jollain dieetillä? Tylsältä toi itsestä kuulostaa pidemmän päälle, mutta jos tajusin oikein, ei syö myöskään kastikkeita? Tulee vähemmän kaloreita kun jää turhat soosit pois.
Noissa lihaksen kasvatus puuhissa tuli syötyä ihan tarpeeksi raaka-aineita. Tylsää puurtamista syöminen kun lautasella ei ole ruokaa. Parsakaalia, raejuustoa, tonnikalaa, jälkiruuaksi rahkaa. Hyi hitto ei ikinä enää. Mikään lihas ei ole niin tärkeä että lakkaa syömästä ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Tehdään molempia, mutta pääasiassa "raaka-aineita". Toki niidenkin valmistukseen periaatteessa on joku resepti (miten paistetaan pihvi tai keitetään makaroni). Näin siksi, että perheenjäsenten ruokavaliot ja mieltymykset ovat niin erilaisia, että kannattaa tehdä iso kasa ruoka-aineita, joista jokainen koostaa lautaselleen sopivan setin parin päivän aikana. Esim. lihamakaronilaatikkoa meillä söisi (mielellään) vain yksi, makaronia 3, jauhelihaa 2, munaa 4 ja maitoa kaksi.
Lisätäänpä vielä tähän, että toinen lapsistamme ei ennen teini-ikää syönyt käytännössä mitään mössöjä, eli ruokia, joissa ainekset oli sekotettu. Ei siis syönyt vaikka risottoa, mutta söi kaikkia sen raaka-aineita erillään. Nyt 17-vuotiaana syö jo jotain sekoituksia, mutta mieluiten syö ruoat erittäin erillään. Syödessä esim. kastike ja makaroni ei saa (mielellään) koskettaa toisiaan saati vihanneksia.
Perheessämme syödään valtavia määriä vihanneksia ja hedelmiä, kunhan nämä ovat erillään. Jos teen salaatin tai hedelmäsalaatin, niin lapset ottavat vain pienen lusikallisen. Jos lisätty öljyä, siirappia tms. niin sitten eivät syö lainkaan (jos ei ole pakko).
Minä syön arkena yleensä pelkkiä raaka-aineita, jos kokkaan itse. Se on ensinnäkin helpompaa ja nopeampaa ja toisekseen, varsinkin tyypillisissä suomalaisissa klassikkoruoissa on enemmän hiilareita ja vähemmän kasviksia kuin mitä haluaisin. Toki johonkin makaronilaatikkoon voi laittaa puolet kasviksia, mutta ei se lopputulos sitten kuitenkaan yleensä ole kovin hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä syön useimmiten raaka-aineita erikseen. Asun yksin ja olen laiska kokki. Syön useimmiten ulkona tai tilaan kotiin, ja silloin kun itse kokkaan, se on just tuollaista lohta ja salaattia tai kananrintaa ja riisiä.
Ah, salaatti! Sitäkään ei anoppi tee, vaan ”salaatti” on siis pelkkää vihreää lehtisalaattia. Eikä senkään joukkoon mitään, edes kurkkua tai tomaattia.
En minäkään salaattia "tee", otan lautaselle salaatinlehtiä, retiisiä, tomaattia, maissia, tai mitä nyt sattuu olemaan.
Kyllä meillä ainakin salaatti tehdään. Viikonloppunakin tein salaattia, johon piti pilkkoa monenlaiset vihannekset ja salaatinkastikkeen tekemiseen piti katsoa reseptistä mittasuhteita.
No teillä tehdään, meillä ei tehdä. En näe mitään lisäarvoa sillä että erikseen sekoittelisin salaatteja, kun ne voi yhtä hyvin laittaa suoraan lautaselle. Mitään kastikkeita en käytä salaatissani.
Jos pilkot salaattiainekset lautaselle niin kyllähän silloin olet tehnyt salaatin. Ei sen tekemisen tarvitse tarkoittaa että se tehdään erilliseen kulhoon ensin.
Ihminen on sitä mitä syö. Glykeeminen indeksi on ruoan laadullinen mittari siksi meillä syödään kasvikset kasviksina ja kana kanana, jne. Prosessoinnista jo puhuttiinkin esim keittämällä ja muusaamalla kasviksia tuhotaan ihan hirveästi niitä tärkeitä ravinteita.
Mutta jos kokkailu on sen oman egon jatke, jonka avulla päteä...esim olen suhteessa parempi ihminen kuin anoppi kun teen perunamuusia ja makaronilaatikkoa, eipä siinä hittojakaan kun tuhlaamaan aikaa ja rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoka on polttoainetta, joten meillä syödään mahdollisemman vähän prosessoitua ruokaa eli niitä raaka-aineita.
Olenko mä jotenkin yliväsynyt ja kirjoitan järjettömän epäselvästi, kun en saa ajatusta ilmoille? En missään nimessä puhu prosessoidusta ruoasta, vaan vaikka ihan perunasta, maidosta, voista ja suolasta tehdystä perunamuusista. Perusraaka-aineista valmistetusta muusista, vaikka kaikki aineet luomuna. Anoppi ei tätä tee.
Siis anoppi ei yhdistele perusraaka-aineita (prosessoimattomia) keskenään mitenkään. Ikinä.
Ap
Sun anopilta jää kyllä valtava määrä hyviä ruokalajeja kokeilematta ja syömättä. Aika tylsältä tuo kuulostaa tuo hänen kokkauksensa.
Niin kun pitää syödä 7 eri sorttia joka aterialla ja tuhlata aikaa ja rahaa, että voi kokea, nauttia, lohduttaa, jne ja elää sen ruuan kautta, kun muuten elämä on tylsää ja tavanomaista, kun ei voi syödä, syödä ja syödä. Joko pian on aika tehdä iso kasa voileipiä ja katsoa tositeeveetä?
Mitä ihmettä se sun pyllyä kutittaa noin paljon vaikka anoppi söis miten? Yritätkö nyt kaivamalla kaivaa jotakin sanomista? Anna toisen syödä niin kuin hän haluaa!
Noin kokkaa ihminen, joka ei osaa tai halua laittaa ruokaa. Esimerkiksi mieheni. Erittäin tylsää, kuivaa ja mautonta yleensä.
Minulle esimerkiksi kastike on todella tärkeä. Jos lautasella on vain proteiinin pala ja pari perunaa ja tomaatin lohkoja, ei se oikein aterialta tunnu.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä se sun pyllyä kutittaa noin paljon vaikka anoppi söis miten? Yritätkö nyt kaivamalla kaivaa jotakin sanomista? Anna toisen syödä niin kuin hän haluaa!
Mut ku ap haluaan tietää onko tämä yleistä, eikä missään nimessä arvostella anoppiaan, joka ei koskaan tee perunamuusia, ymmärrätkö ei tee perunamuusia?
Olen kuullut, että jotkut ihmiset, joilla on autismin kirjoon kuuluvia oireita, eivät tykkää sekoittaa eri ruoka-aineita keskenään, vaan haluavat pitää ne lautasella erillään.
Jotkut eivät muuten vain tykkää sekoittaa eri ruoka-aineita keskenään.
Jos on mausteallergia tai -yliherkkyys tai muusta syystä ei voi käyttää mausteita, on kaiken maailman ruokamössöt aika tylsän makuisia. Yksittäisten ruoka-aineiden syöminen erikseen tuo sentään niiden yksittäisten ruoka-aineiden maut esille.
Makuasia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä syödään ruokaa, jota tehdään raaka-aineista. Valmista reseptiä ei tarvita, ollaan kokkaustaitoisia.
Taisi mennä pointti ohi. En tarkoita sitä, että joka ruoka pitäisi tehdä jollain reseptillä, mutta anoppi syö pelkkiä raaka-aineita, ei koskaan yhdistele niitä mitenkään. Ei siis tee risottoa, vaan lautasella on riisiä, sipulia ja sieniä - kaikki erikseen.
Ap
Noin meilläkin tehdään, ravintoarvo ja maku on ihan sama, oli nuo yksittäiset tarjottavat yhteen sotkettu tai erikseen. Itse inhoan ruokia, joissa kurkut, tomaatit, salaatti, kermapohjainen kastike ja bataatti on sotkettu keskenään ja lisätty näiden ohessa pataan puolikas hauki. Kun reseptissä sanottiin, että näin se tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä syön useimmiten raaka-aineita erikseen. Asun yksin ja olen laiska kokki. Syön useimmiten ulkona tai tilaan kotiin, ja silloin kun itse kokkaan, se on just tuollaista lohta ja salaattia tai kananrintaa ja riisiä.
Ah, salaatti! Sitäkään ei anoppi tee, vaan ”salaatti” on siis pelkkää vihreää lehtisalaattia. Eikä senkään joukkoon mitään, edes kurkkua tai tomaattia.
En minäkään salaattia "tee", otan lautaselle salaatinlehtiä, retiisiä, tomaattia, maissia, tai mitä nyt sattuu olemaan.
Kyllä meillä ainakin salaatti tehdään. Viikonloppunakin tein salaattia, johon piti pilkkoa monenlaiset vihannekset ja salaatinkastikkeen tekemiseen piti katsoa reseptistä mittasuhteita.
No teillä tehdään, meillä ei tehdä. En näe mitään lisäarvoa sillä että erikseen sekoittelisin salaatteja, kun ne voi yhtä hyvin laittaa suoraan lautaselle. Mitään kastikkeita en käytä salaatissani.
Jos pilkot salaattiainekset lautaselle niin kyllähän silloin olet tehnyt salaatin. Ei sen tekemisen tarvitse tarkoittaa että se tehdään erilliseen kulhoon ensin.
Tuolla logiikalla minä sitten teen ruokaakin, jos paistan palan lohta ja otan niitä salaattiaineksia sen seuraksi lautaselle. Ap ei varmaan ihan tarkoittanut tätä ruuanlaitoksi.
Ite syön "raaka-aineita", kun eli kanaa, kasviksia, leipää ja salaattia. Ei sitä jaksa aina jitain gourme settiä tehä, mut pääasia et on puhdasta ja terveellistä ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Noin kokkaa ihminen, joka ei osaa tai halua laittaa ruokaa. Esimerkiksi mieheni. Erittäin tylsää, kuivaa ja mautonta yleensä.
Minulle esimerkiksi kastike on todella tärkeä. Jos lautasella on vain proteiinin pala ja pari perunaa ja tomaatin lohkoja, ei se oikein aterialta tunnu.
Mua sitten taas ällöttää kun esim voissa paistetun rapea kala muuttuu sellaiseksi löllöksi kun se on uitettu jossain kastikkeessa. Pilataan hyvä raaka-aine, jollain litkulla.
Vierailija kirjoitti:
Noin kokkaa ihminen, joka ei osaa tai halua laittaa ruokaa. Esimerkiksi mieheni. Erittäin tylsää, kuivaa ja mautonta yleensä.
Minulle esimerkiksi kastike on todella tärkeä. Jos lautasella on vain proteiinin pala ja pari perunaa ja tomaatin lohkoja, ei se oikein aterialta tunnu.
Minun mies taas inhoaa kastikkeita. Itsekin olen sitä mieltä, että kastikkeet ovat useammin pahoja kuin hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on sitä mitä syö. Glykeeminen indeksi on ruoan laadullinen mittari siksi meillä syödään kasvikset kasviksina ja kana kanana, jne. Prosessoinnista jo puhuttiinkin esim keittämällä ja muusaamalla kasviksia tuhotaan ihan hirveästi niitä tärkeitä ravinteita.
Mutta jos kokkailu on sen oman egon jatke, jonka avulla päteä...esim olen suhteessa parempi ihminen kuin anoppi kun teen perunamuusia ja makaronilaatikkoa, eipä siinä hittojakaan kun tuhlaamaan aikaa ja rahaa.
No sinähän siinä pädet. Syöt varmaan riisinkin raakana, niin ei ole prosessoitua.
Oletko koskaan kuullut marinoimisesta, pikkelöimisestä, maustamisesta, kastikkeista jne? Ruuan ravintoarvoa tuskin tuhoaa se, että siihen lisätään makua.
Luultavasti suomalaiset söisivät kymmenkertaisesti kasviksia nykyiseen verrattuna, jos osaisivat valmistaa niistä hyvää ruokaa. Tuo paista liha ja keitä peruna - tyyli johtaa useimmiten hyvin yksipuoliseen ravintoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kokkaa ihminen, joka ei osaa tai halua laittaa ruokaa. Esimerkiksi mieheni. Erittäin tylsää, kuivaa ja mautonta yleensä.
Minulle esimerkiksi kastike on todella tärkeä. Jos lautasella on vain proteiinin pala ja pari perunaa ja tomaatin lohkoja, ei se oikein aterialta tunnu.
Mua sitten taas ällöttää kun esim voissa paistetun rapea kala muuttuu sellaiseksi löllöksi kun se on uitettu jossain kastikkeessa. Pilataan hyvä raaka-aine, jollain litkulla.
Missä ihmeessä sulle on opetettu, että kastikketta laitetaan niin, että ruoka ui siinä?
Itse tarjoan kastikkeen yleensä erikseen, jotta sitä voi ottaa sen verran kuin haluaa . Ja kastike muutenkin kannattaa usein lisätä vasta pöydässä, ettei rapeaksi tarkoitettu pehmene jne.
Huoh. Meni niin lujaa monelta ohi koko pointti, että antaa olla. En yritä päteä, enkä itse ole todellakaan mikään huippukokki. Suorastaan vihaan ja inhoan ruoanlaittoa varsinkin näin etäaikana kun ruokaa kuluu valtavat määrät ja koko ajan pitäisi olla tekemässä ruokaa.
Minä tein tämän aloituksen ihan mielenkiinnosta anopin ruoanlaittoa kohtaan. Että kuinka yleistä on syödä ruoka-aineita noin pelkiltään tekemättä niistä ikinä mitään muuta kuin mitä ne ovat? Ei siis keittoa, kiusausta, pataa, pastaruokaa, risottoa, pyreetä, tahnaa, täytettyjä paprikoita tai mitään. Aina vain se joku liha (pelkkä liha), peruna/riisi ja kasviksia. Jos tämä on yleistä, niin ok, olen itse sitten ollut väärässä luulossa.
Ap
Kyllä se paistettu kanafile riisillä on ihan ruoka-annos eikä mikään raaka-aine. Jotkut vaan tykkää yksinkertaisesti tehdyistä asioista.