Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yliopistoon 40 -vuotiaana?
Onko kokemusta kellään? Pohjalla lukio yli 20v sitten ja ammattikoulussa opiskeltu perustutkinto alalta, jonka jo opiskellessa tiesin jäävän heti, kun koulu on ohi. Sen jälkeen olen ollut vaihtelevasti kahvilassa ja kaupassa töissä. Yliopisto on aina kiehtonut, mutta nuorena epäilin itseäni suuresti. Haluaisin opiskella ehkä jotain biologiaan tai maantietoon liittyvää. Tai ehkä kemiaan. Lukiossa opiskelin näistä vain pakolliset. Onko ihan hullu ajatus? Mistä kannattaisi lähteä liikkeelle? Lukea vain valitsemani alan pääsykokeisiin vai kannattaisiko ensin mennä iltalukioon käymään kursseja vai pärjääkö noilla aloilla ilman lukion kursseja? Asialliset vastaukset olisivat iloinen päätös tähän iltaan :) N39
Kommentit (430)
Vierailija kirjoitti:
Aika harva on katunut opiskelua.
Juuri näin mutta jättänyt opiskelematta kaduttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harva on katunut opiskelua.
Juuri näin mutta jättänyt opiskelematta kaduttaa.
Kyllä minua kaduttaa sekä 90-luvulla suoritettu opistoinssitutkinto että nyt menossa oleva AMK-inssitutkinto. Kummastakaan ei ole mitään hyötyä. Mikään yrittäminen tai tekeminen ei koskaan johda mihinkään hyvään.
Opistotutkinto 80-luv. taustalla. Olin 45v, kun aloitin Avoimessa Yliopistossa ja +50v päästessäni yliopistoon. Nyt viimeinen talvi edessä. Gradua yrittelen.
Aluksi työ ja opinnot tukivat toisiaan. Sitten meni työ eikä syventävät kiinnosta lainkaan, kun ovat niin kaukana arkisesta työstä. Toisen alan pätkää olen tehnyt opiskeluaikana. Jos en olisi opiskellut ja elänyt säästöilläni (opintotuella ei elä), olisin kai työmarkkinatuella ollut 7v!
Tunnen yhden 40-50v, joka ei ole käynyt lukiota lainkaan ja on nyt maisteri samalta alalta ja sai juuri äsken töitäkin. Vanhin on 70v gradun tehnyt.
Työpaikasta en enää haaveile. Nämä viimeiset vuodet "nautin" kai jotain pientä pvrahaa tai jos jokin työpätkä löytyy niin hyvä.
Hyvin onnistuu avoimen yliopiston kautta. Ja kun on sieltä tarpeeksi opintoja niin saa tutkinto-oikeuden. Sukulainen työn ohella luki tohtoriksi asti. Ylioppilaaksikin valmistui vasta 48v. Kaikkeen pystyy jos haluaa.
Parikin kaveria lähtenyt tuon ikäisenä amk pohjalta, ei mitään ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen tuota harkinnut jo kahteen otteeseen mutta kumpikin kerta on sitten töitä löytynytkin omalta alalta ja se alan vaihto sen vuoksi jäänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisikymppisenä sanoisin, että kumpa olisin älynny pyrkiä yliopistoon nelikymppisenä...
Pääsin 48v. Yliopistoon, oli siistiä. Perusopinnot suoritin opintovapaalla. Rakastan yliopiston laadukasta opetusta ja fiksuja ihmisiä, akateemista vapautta. Nyt kohta kandi valmis, en tiedä jatkanko maisteriin, kun töiden ohella aika rankkaa opiskella. Mutta en kadu!
Helppoa ei aina ole, mutta suosittelen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilman muuta kannattaa hakea jos itseä kiinnostaa, kaikenikäisiä opiskelee niin amkeissa kuin yliopistoissa.
Kyl 40-vuotiaillekki löytyy yks Appro - nimittäin Appresso appro.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos töiden ohella jaksaa, ja kokoaikainen opiskelu järjestely onnistuu niin miksi ei. Jos suunnittelee jättävänsä työn alkaa opiskelemaan kokoaikaisesti vaihtaakseen ammattia. Ostaisin vapaa-ajalla avoimen kurssin testatakseni, että miten opiskelu kiinnostaa tai onnistuu.
Keljua, jos vielä viitsit leuhkia! Me veronmaksajat pulitimme nekin rahat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kemistejä on ollut työttöminä aika paljon. Ikäsyrjintää saattaa myös esiintyä vanhoilla.
Ajat ovat muuttuneet 60- ja 70-luvuista, jolloin uskonnonopettajallani oli ennen alan yliopistokoulutustaan taustana karjakon ammatti. Varmasti siihen aikaan kunnioitettiin hänen opintosaavutustaan, eikä kuten nykyään, jolloin ikääntynyt on ongelmajätettä.
Nykyään lienee yliopistoissa menty siihen, että tutkintoja pystytään suorittamaan pienemmillä älyllisillä avuilla. Suuri määrä tutkintojen suorittaneita takaa korkeimmille(kin) oppilaitoksille valtion tuet. Näin työllistetään myös yliopistojen väkeä. Touhu ei ole rehellistä eikä ole hyväksi, että paljon heikompia yksilöitäkin saa maisterin ja tohtorin tutkinnon suoritetuksi. Katsokaa vaikka millaista väkeä löytyy nykyisestä hallituksesta. Ei siellä ainakaan järkeä liiemmälti ole.
Pitäisi kieltää nämä hyväksilukemisvaatijat ja samoilla entisillä suorituksilla uudet tutkintopaperit hankkivat ihmiset!
Miksi ei. Olin 33-vuotias kun aloitin tutkinnon suorittamisen ja valmistun seitsemän vuotta myöhemmin 40-vuotiaana. Go ahead, my friend.
Vierailija kirjoitti:
Sinuna aloittaisin aikuislukion kursseilla, kokeile sitä biologiaa, maantietoa ja kemiaa. Toinen vaihtoehto on avoin yliopisto. Siellä yleensä vaatimuksena lukioon oppimäärä ja siitä lähdetään sitten eteenpäin. Jos saat muutaman kurssin tehtyä avoimen puolella, pärjäät varmasti yliopistossakin. Avoimen väylän kautta voi saada myös opiskelupaikan.
Tsemppiä opintoihin!
Ei muuten ole vaatimuksena lukion oppimäärä, vaan toisen asteen tutkinto, eli myös ammattikoulun tutkinto käy.
Arvostan. Hienoa. Sitäpaitsi eläkeikä siirtyy ja siirtyy aina vaan korkeammaksi. Kohta varmaan 100 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, minä myös harkitsemassa yliopistossa opiskelua ja arkeologia kiinnostaa :) Mietin vain, kun lukiokin oli aika haastava (aikaa vierähtänyt n. 20 vuotta) ja pääsin just läpi, että oisko liian rankka.
N40
Myöskään tämä ei työllistä yhtään.
Sellaista alaa ei olekaan, joka ei työllistäisi yhtään. Jos siis puhutaan alasta, jota voi tällä hetkellä opiskella.
Alue: Aihe vapaa
Mitähän nämä tällaiset "yliopisto ei ole haastava" -ihmiset tuolla heitollaan oikein tarkoittaa?