Jos olet saanut lukiossa L? Miten se on mahdollista

Lyhyestä matikasta ja ruotsista L vuonna -91. Olisin varmaan pärjännyt pitkässäkin matikassa, mutta menin sieltä mistä aita on matalin.

Laudaturit äikästä ja ruotsista helposti, en panostanut kirjoituksiin yhtään. Stressasin ja jännitin kamalasti, minkä takia meni reaali ja lyhyt matikka pieleen, niistä M. Muista aineista tuli E.

Kirjoitin viisi L:ää ja yhden E:n. Lukioaikana läksyjä ja opiskelua koulun jälkeen 1-2 tuntia. Lukulomalla noin 8 tuntia päivässä, pääosin reaaleja. Mulle sopi parhaiten mindmapit ja omien muistiinpanojen kertaus. Nyt yliopistossa.

Sai viisi L. Reaalista, äikästä, ruotsista, enkusta ja saksasta. Koulu oli musta aina helppoa ja kivaa, keskiarvo oli lähellä kymppiä yläasteen ja lukion.

En mielestäni erityisemmin päntännyt koskaan. Mutta mulla on aika hyvä muisti. Pääsin myös suoraan lukiosta kaikkiin hakemiini yliopistopaikkoihin, niitä oli viisi.

Jos on opiskellut koko lukion ahkerasti, ei kirjotukset ole mikään suuri suoritus. Äidinkieli testaa ajattelua ja ajatusten jäsentelyä, muut on ulkoaoppimista ja kokonaisuuksien hahmottamista. 

Nykyäänhän kirjotukset voi jakaa monelle kerralle, peräti monelle vuodelle, joten ihan lastenleikkiä, jos vaan on jaksanut panostaa koko lukion ajan. Turha panikoida!

Vierailija kirjoitti:

Mikä kummallinen kysymys. Toiset nyt vaan on älykkäämpiä kuin toiset. Eihän lukio edes vaadi työtä.

ulkoa oppiminen ei ole älykkyyttä 

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitukset eivät vaadi juurikaan älykkyyttä. Ainakin reaaliaineissa riittää hyvä muisti. Opettelee asiat ulkoa ja tulostaa paperille kynällä. Siinäpä se. 

Ei muuten toimi nykyään. Nykyään reaaleissa pitää osata soveltaa eikä riitä, että osaa kirjan asiat. 

Itse kirjoitin yhteiskuntaopista L. 10 pistettä vähemmänkin olisi riittänyt ällään. Luin kyllä kirjat kahteen otteeseen, mutta eniten vaikutti se, että olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja seuraan niitä. Pelkillä kirjoilla tuskin L olisi tullut.  Ruotsista E. Keskipitkä ruotsi ei ole kovinkaan haastavaa. 

Sain kemiasta L:n, koska opettaja oli hyvä, aine on kiinnostava ja minulla on hyvä muisti. Kokeessa oli kirjoitusvirhe (syksyllä 2017), minkä vuoksi menetin useita pisteitä, mutta onneksi onnistuin silti saamaan L:n juuri ja juuri.

Amisko kysyy

90-luvulla oli paljon helpompaa saada äidinkielestä L. Lähinnä kertasin kielioppisäännöt. Kirjoitin aiheesta "Elämäni opettaja" ja vedin koko aineen mielikuvituksestani, totuutta tai aitoja kokemuksia siinä ei ollut ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä kummallinen kysymys. Toiset nyt vaan on älykkäämpiä kuin toiset. Eihän lukio edes vaadi työtä.

ulkoa oppiminen ei ole älykkyyttä 

Ulkoa oppiminen ei ole älykkyyttä. Muistaminen on oppimisen edellytys. Onko muistaminen älykkyyttä?

Sain monta L:ää, eikä se ollut vaikeaa: olen lukenut paljon koko ikäni, ja olen kiinnostunut asioista. Pohdiskelen, en pänttää.

Sain lyhyestä matikasta L:n. Sairastin paniikkihäiriötä, joten sain kirjoittaa omassa rauhassa. Sain muutaman lisäpisteen, koska kirjoitin erikoisjärjestelyin: arvosana korottui ylemmäs. Pari E:tä, englannista ja äidinkielestä. Lainasin kirjastosta vanhoja lukion yo-kirjoituksen kuunteluita ja tekstejä. Opiskelin niitä melkein koko lukioajan. Kirjoittaminen on tekniikkalaji.

Muista M:t.

Kävin iltalukiota ja halusin vain mahdollisimman vaivattomasti saada yo-todistuksen.

Äidinkielessä opettelin muutaman tärppiaiheen, tein niistä aineet ja opettelin ulkoa. Ihan siltä varalta, jos menen aivan lukkoon, niin saan tuotettua tekstiä. Aine, jonka kirjoitin vapaasti, sai paremmat pisteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä on vuosia aikaa kun mulla oli kirjoitukset, mutta eikö se ole niin, että joka vuosi paras 5 % saa L:n? Eli aina se on joillekin mahdollista.

Juuri näin. Ja ennen vuotta 1996 sai peräti 20 prosenttia L:n, eli se oli hyvän oppilaan perussuoritus.

Ei todellakaan ollut 20%. Oli totta kai korkeampi kuin nyt, koska eximiaa ei vielä ollut, mutta 10% lienee lähempänä totuutta, todennäköisesti hieman allekin.

Kirjoitukset olivat siihen aikaan myös vaativammat siinä mielessä, että kaikki aineet kirjoitettiin putkeen ja reaali kirjoitettiin myös yhdellä kerralla. Nykyään kun kirjoituksia on hajautettu, hyvien arvosanojen saaminen on helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Sain lyhyestä matikasta L:n. Sairastin paniikkihäiriötä, joten sain kirjoittaa omassa rauhassa. Sain muutaman lisäpisteen, koska kirjoitin erikoisjärjestelyin: arvosana korottui ylemmäs. Pari E:tä, englannista ja äidinkielestä. Lainasin kirjastosta vanhoja lukion yo-kirjoituksen kuunteluita ja tekstejä. Opiskelin niitä melkein koko lukioajan. Kirjoittaminen on tekniikkalaji.

Muista M:t.

Kävin iltalukiota ja halusin vain mahdollisimman vaivattomasti saada yo-todistuksen.

Äidinkielessä opettelin muutaman tärppiaiheen, tein niistä aineet ja opettelin ulkoa. Ihan siltä varalta, jos menen aivan lukkoon, niin saan tuotettua tekstiä. Aine, jonka kirjoitin vapaasti, sai paremmat pisteet.

Käytännössä pänttäsin kirjoitukset ulkoa. Saavutus kai tuokin. Sain sentään arvokkaan stipendin: 2500 markkaa. Siitä oli iloa.

L:t sain äikästä, ruotsista ja reaalista. Äikänope loi mulle paineita, kun ennen kirjoituksia sanoi, että sinä olet ehdottomasti koulun paras ainekirjoittaja, joten kirjoitat varmasti L:n. Aiheet oli ihan kamalia, joten olin kyllä ihmeissäni, että L:n sain. Ruotsiin luin paljon sanastoa. Kielioppia ei ole koskaan tarvinnut mistään kielestä päntätä, ne jäävät päähän ilmankin. Reaalista valitsin biologian ja uskonnon ja jonkun muun, en muista enää, oliko historia tai maantieto. Vuosi oli 1979.

Milläperustelet että lukio ei kaipaa työtä

Ihan helposti. Kirjoitin 5 L:ää. Mä nyt vaan muistan kaiken, mitä luen, ei se sen kummempaa ole.

Tytär kirjoitti viime keväänä 4 L, 2 E ja 2 M. Ei lukenut pätkääkään. Koetta edeltävänä iltana katsoi vähän Ylen abitreenejä. Kannattaa opiskella asiat sitä mukaa kun niitä tulee, aikaa on ruhtinaallisesti se kolme vuotta.

Mä sain neljä ällää ja kaksi e:tä. En lukenut erityisen paljon kirjoituksiin, mutta tein läksyt koko lukion ajan joka päivä. En muista lukiota erityisen stressaavana aikana, enkä ottanut kirjoituksista erityisiä paineita.