Alanvaihto hoitoalalle kolmekymppisenä
Olen tehnyt pitkän työuran kaupanalalla erilaisissa tehtävissä, nyt kolmekymppisenä kaipaisin kuitenkin pätevyyttä ja ammattiosaamista työssä jossa työllistyminen olisi varmempaa, eikä yhteen työpaikkaan tarvitsisi lukittautua niin pitkäksi aikaa jos esimerkiksi työympäristö on aivan kauhea.
Koen houkutusta lähteä opiskelemaan uuden uran, terveydenhoitajan työ kiinnostaa todella paljon. Näkisin itseni esimerkiksi työterveydessä töissä. Voiko sairaanhoitaja työskennellä työterveydessä?
Alaa ympäröi aivan valtava negatiivisuus ja monet lähipiirissäni ovat pitäneet ajatuksiani aivan hulluna. Olen ihmisläheinen ihminen joka on kiinnostunut ihmisestä kokonaisuutena, kaupan alan työ on ihan mukavaa, muttei tarjoa vaihtelua ja kiinnostavia tehtäviä riittävästi.
Alan jo epäillä itseäni haaveideni kanssa, kun hoitoalaa pidetään niin kamalana kaiken kaikkiaan. Mitä hyviä puolia on esimerkiksi terveydenhoitajan työssä? Entä sairaanhoitajan?
Kommentit (268)
Ihan hirveän negatiivisia kommentteja, mutta ei ihme, koska ne on totta. Itsellä on 20 vuoden kokemus alalta ja olen työskennellyt lukuisissa työpisteissä. Joka ikisessä on ollut isoja ongelmia. Mieti vielä kerran, että olisiko jotakin muuta, kuten vaikka inssin opinnot?
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveän negatiivisia kommentteja, mutta ei ihme, koska ne on totta. Itsellä on 20 vuoden kokemus alalta ja olen työskennellyt lukuisissa työpisteissä. Joka ikisessä on ollut isoja ongelmia. Mieti vielä kerran, että olisiko jotakin muuta, kuten vaikka inssin opinnot?
Minulla ei matemaattiset taidot riitä insinöörikoulutukseen.
Itse olen sh ja vaihdan alaa inssiksi. En voisi olla helpottuneempi ja onnellisempi!! Ei oikeasti kannata lähteä hoitoalalle. t. 21
Vierailija kirjoitti:
Älä mene hoitoalalle. Järkyttävät työolosuhteet ja naisvaltainen ala yhtä draamaa ja kieroilua. Palkka huono ja henkinen kuormitus sietämätöntä.
Opiskele vaikka insinööriksi. Tai lue pari vuotta ja hae lääkikseen. Hoitajan työ on kamalaa.
Ihan kiva ajatus, mutta lääkikseen pääsyyn vaaditaan vähän muutakin kuin halu ja into, aniharva sinne pääsee. Minulla näin +30 vuotiaana ei ole resursseja ryhtyä vuosikausien hakurumbaan. Kaikista meistä ei voi tulla lääkäreitä tai insinöörejä.
Osaako täällä kukaan sanoa terveydenhoitajan työstä mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki haluavat hoitoalalle? Ohjelmistoalalla on järkky työvoimapula eikä edes katsota koulutusta, tärkeintä on että osoitat taitosi harrastuneisuudella, omilla projekteilla. Pulaa on erityisesti Javascript-osaajista.
Tuttavani, ex-saikkari, opiskeli ohjelmointia itse vapaa-ajallaan muutaman vuoden ja tienaa nyt 8000-11000 €/kk ohjelmistokehittäjänä. Työ on kuulemma iisipiisiä verrattuna teho-osaston hoitajan työhön, jossa palkka oli 2500, yölisien kanssa muutaman satkun enemmän.
Minulla on myös ystäviä ohjelmistoalalla jotka kertovat että suurin pula on alan asiantuntijoista ei niinkään ruohonjuuritason osaajista. Kaikki saavat koodari-alan kuulostamaan niin helpolta, mutta tiedän että totuus on toisenlainen.
Juuri näin. Se aika meni jo noin 20 vuotta sitten, kun ekan ohjelmointikurssin jälkeen pääsi töihin.
Palkkakin saattaa alkaa kolmosella.
Terveisin IT-projektipäällikkö
Työterveyshuoltoon vaaditaan lisäkoulutus joka maksaa ainakin 3400€ plus Alvi. Yleensä pitää itse maksaa. 15op mittainen. Katso netistä. Kyllä työterveyshuollossa on monenlaista hoitajaa, mutta ehkä tuo terveydenhoitaja oli varmin valinta, sehän sisältää myös sh pätevyyden.
Kannattaa harkita tarkkaan. Hoitotyössä on se ristiriita, että sinne saattaa hakeutua ajatuksella, että haluaa hoitaa potilaita, kohdata ihmisiä jne, mutta käytännössä työssä ei ehdikään hoitaa usein kuin sinne päin, ja eettinen omatunto on päivittäin koetuksella. Herkkänä siinä usein hajottaa itsensä, tai sitten sitä kyynistyy että jaksaa työtään. Juuri olen itse vaihtamassa alaa kun en vaan jaksa. Ehkä terveydenhoitajan työ on kevyempää, kannattanee suoraan opiskella siihen jos se kiinnostaa. Toki sh:n töissäkin varmaan on ihan ok paikkoja ja esim poleilla voi olla kevyttäkin, mutta suurin työvoimapula lienee kolmivuorotyössä osastoilla tms. Mutta ehkä tosiaan kannattaa kokeilla hoitotyötä jossain, jos vaan pääset. Voihan olla että työ onkin sun juttu ja löydät paikan, jossa työ on pysynyt vielä sellaisena, että sen ehtii tehdä kunnolla. En halua lytätä haaveitasi, kannattaa tutustua jollain tapaa alaan ja tehdä päätökset sen perusteella, riippumatta mitä muut ovat mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Kokonaisvaltaista huolehtimista et hoitoalalla pääse tekemään, taidan olla samaa mieltä tuttujesi kanssa että naiiveja ajatuksia. Jos olet nyt jo työoloista kuormittunut ja huolissaan niin hoitoala ei kuulosta parannukselta. Jos päätät kuitenkin mennä niin mene yliopiston puolelta niin et ole nokkimisjärjestyksessä pohjalla, vaikutat herkältä. Eläköitynyt erikoislääkäri voisi olla toiveitasi vastaava rooli.
Lähihoitajana pääsee varmasti kokonaisvaltaisimmin kohtaamaan ihmisiä ja huolehtimaan heistä.
Onhan siinä hyviä puolia jos esim työterveyttä ajattelee. Ei ole vuorotyötä ja varmaan melko kevyttä hommaa työterveydessä. Eihän tämä ole se raskain alkuunkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä mene hoitoalalle. Järkyttävät työolosuhteet ja naisvaltainen ala yhtä draamaa ja kieroilua. Palkka huono ja henkinen kuormitus sietämätöntä.
Opiskele vaikka insinööriksi. Tai lue pari vuotta ja hae lääkikseen. Hoitajan työ on kamalaa.
Ihan kiva ajatus, mutta lääkikseen pääsyyn vaaditaan vähän muutakin kuin halu ja into, aniharva sinne pääsee. Minulla näin +30 vuotiaana ei ole resursseja ryhtyä vuosikausien hakurumbaan. Kaikista meistä ei voi tulla lääkäreitä tai insinöörejä.
Osaako täällä kukaan sanoa terveydenhoitajan työstä mitään?
En ole terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja, mutta olen heidän kanssa samoissa työpaikoissa ollut. Sh/th työtehtäviä ja paikkoja on laidasta laitaan. Uskon että on todella paljon hyviä työpaikkoja, vaikka alasta paljon negatiivista puhutaan. Ja työllistyminen on ainakin melko varmaa käsittääkseni. Riippuu myös paljon missä päin asut. Pk seudulla on lukuisia erilaisia mahdollisuuksia verrattuna joihinkin pienempiin paikkoihin. Jos todella tunnet intoa alalle, niin lähde opiskelemaan rohkeasti! Löydät varmasti sinulle hyvän työpaikan :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä mene hoitoalalle. Järkyttävät työolosuhteet ja naisvaltainen ala yhtä draamaa ja kieroilua. Palkka huono ja henkinen kuormitus sietämätöntä.
Opiskele vaikka insinööriksi. Tai lue pari vuotta ja hae lääkikseen. Hoitajan työ on kamalaa.
Ihan kiva ajatus, mutta lääkikseen pääsyyn vaaditaan vähän muutakin kuin halu ja into, aniharva sinne pääsee. Minulla näin +30 vuotiaana ei ole resursseja ryhtyä vuosikausien hakurumbaan. Kaikista meistä ei voi tulla lääkäreitä tai insinöörejä.
Osaako täällä kukaan sanoa terveydenhoitajan työstä mitään?
En ole terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja, mutta olen heidän kanssa samoissa työpaikoissa ollut. Sh/th työtehtäviä ja paikkoja on laidasta laitaan. Uskon että on todella paljon hyviä työpaikkoja, vaikka alasta paljon negatiivista puhutaan. Ja työllistyminen on ainakin melko varmaa käsittääkseni. Riippuu myös paljon missä päin asut. Pk seudulla on lukuisia erilaisia mahdollisuuksia verrattuna joihinkin pienempiin paikkoihin. Jos todella tunnet intoa alalle, niin lähde opiskelemaan rohkeasti! Löydät varmasti sinulle hyvän työpaikan :)
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Asun suuressa kaupungissa, ja täällä on aivan valtavasti paikkoja hoitoalalle hyvin erilaisiin tehtäviin.
Minua ei haittaa että ihmiset kertovat negatiivisista puolista hoitoalalla, mutta se minua haittaa ettei mistään muusta puhuta kuin niistä negatiivisista puolista. Tuntuu ettei moni ymmärrä työelämän olevan aika raadollista vähän joka alalla, tiedän etteivät ihmiset halua että alasta saa ruusunpunaisia kuvia, niitä minulla ei todellakaan ole ja olen kova tekemään töitä.
Uskon vahvasti että huonompiakin töitä ja alavaihtoehtoja on kuin hoitoalan tehtävät, mutta näin ääneen sanoessani minulle tulee aivan naivi typerysolo, kun nämä alanvaihtosuunnitelmani on lytätty jo niin monesta suunnasta....
Mitä mieltä sosionomin tai toimintaterapian työstä?
Olen ollut yli 10 vuotta sairaanhoitajana... Vuodeosastotyö on rankkaa, palkka on työn rankkuuteen ja vastuuseen nähden pieni.
Toiset tykkää toki yövuoroista ja vklopuista. Päivätyöpaikat kuten poliklinikat ovat suosittuja ja pienemmillä paikkakunnilla tuskin kaikille halukkaille riittää paikkoja.Osastolta usein aloitellaan hommat... Varaudu myös olemaan jouluaattona illalla töissä.
Työterveyteen vaaditaan usein vielä työterveyden lisäopinnot, varmaan ihan ok hommaa jos jaksaa sen n. 5 v opiskella.
Monissa paikoissa opiskelijaa ei vieläkään kohdella kovin hyvin ja naisvaltaiset työpaikat nyt ovat mitä ovat...johtaminenkaan ei aina ole ihan tätä päivää..ja lisäksi saat nöyristellä lääkäreitä, nuoremmat niistä tosin osaa jo tervehtiä ja ovat ihan kivojakin.
Silti hoitajan työ on hirveän mielenkiintoista jos sairaudet, laitteet ja lääkehoito ym. kiinnostaa. Ja tietenkin se ihminen on tärkein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokonaisvaltaista huolehtimista et hoitoalalla pääse tekemään, taidan olla samaa mieltä tuttujesi kanssa että naiiveja ajatuksia. Jos olet nyt jo työoloista kuormittunut ja huolissaan niin hoitoala ei kuulosta parannukselta. Jos päätät kuitenkin mennä niin mene yliopiston puolelta niin et ole nokkimisjärjestyksessä pohjalla, vaikutat herkältä. Eläköitynyt erikoislääkäri voisi olla toiveitasi vastaava rooli.
Lähihoitajana pääsee varmasti kokonaisvaltaisimmin kohtaamaan ihmisiä ja huolehtimaan heistä.
Ei kiitos, haluan mielummin pätevyyden terveydenhoitajaksi kuin lähihoitajaksi.
Suuri osa terveydenhoitajaksi valmistuneista ei saa töitä terveydenhoitajana. Omasta ryhmästäni yli puolet päätyi sairaanhoitajan työhön. Päivätyöt ovat haluttuja, joten poleillekaan ei ole helppo päästä.
Sen varaan ei kannata laskea, että terveydenhoitajan tutkinto olisi lippu kevyempään vastaanottotyöhön. Itse en yrityksestä huolimatta saanut th:n työtä, vaan olen sh:na 3-vuorotyössä sairaalassa. Kuormittavaa on.
Mistään ei nykyään voi löytää työtä, jossa ei olisi burnoutin partaalla välillä. Elämä nyt on sellaista. Tuskin hoitoalakaan sen pahempi tai parempi on kuin muutkaan, mutta työtä näyttää riittävän ja ymmärrän ap sinun turvallisuudenkaipuusi. Itse sosiaalialalla, viihdyn ja jaksan hyvin, nyt kun olen oppinut asettamaan rajoja, puolustamaan itseäni ja huolehtimaan henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista erittäin kurinalaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä sosionomin tai toimintaterapian työstä?
Lähinnä työllistyminen sosionomina epäilyttää. Se kuulostaa korvaani samanlaiselta yleiskoulutukselta kuin tradenomi.
Itse opiskelen vikaa vuotta sairaanhoitajaksi, en suosittele.... työ itsessään on ihan ok, mutta potilaat ja omaiset ovat hirveän vaikeita, haluavat käydä päällesi jos eivät saa mitä tilaavat (lääkäri määrää lääkkeet ja hoitaja arvioi tarvitseeko potilas niitä)... ja työkaverit vihaavat työnjälkeäsi vaikka teet parhaasi tai niinkuin koulussa opetetaan. Jos olet ahkera, sinua inhotaan koska muut näyttävät huonommilta rinnallasi... Jos taas olet flegmaattinen etkä välitä työstä muuta kuin palkan takia niin silti myös pidetään huonona. Järkky vastuu, olen meinannut jakaa väärin lääkkeet...........
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä sosionomin tai toimintaterapian työstä?
Lähinnä työllistyminen sosionomina epäilyttää. Se kuulostaa korvaani samanlaiselta yleiskoulutukselta kuin tradenomi.
Ei ole ollenkaan sellainen! Sosionomi on nimikesuojattu ammatti, jolla pääsee sosiaalialan töihin mm. sosiaaliohjaajaksi. Osa työskentelee jopa epäpätevinä sosiaalityöntekijöinä, koska pätevistä on niin kova pula.
Sosionomin työtilanne on hyvä. Vakkaripaikan löytyminen voi olla vähän hankalampaa, mutta määräaikaisia on tarjolla koko ajan.
Kannattaa kuunnella lähipiiriä, en todellakaan voi suositella sairaanhoitajan työtä.