Lapsi ei " läpäissyt" 2-vuotis neuvolaa :-/

Vierailija:

(kuten kuulemma muutamassa muussakin kunnassa) ja aika katastrofi oli meilläkin.. Th meni ihan puihin kun ei voinut PISTEYTTÄÄ liian luovan lapsen SUORITUKSIA (Yksi esimerkki: 4vee neuvolassa mm. täti laittoi pojan eteen pöydälle punaisen kynän ja pienen tyhjän muovirasian ja sanoi kuin vähä-älyiselle ylihitaasti artikuloiden: " Laita punainen kynä laatikkoon" . Poika katsoi takaisin kuin hoomoilasta ja salamannopeasti nappasi kynän ja vei sen terkan kirjoituspöydän laatikkoon, koska hänen mielestään se kuului sinne eikä mihinkään tyhmään rasiaan pöydällä hänen edessään. Th meni ihan puihin ja rupesi itkeämään ja voivottelemaan, ettei osaa pisteyttää SUORITUSTA. Sain hepulin ja ilmoitin, ettei neljävuotias tarvii mitään suoriutumispisteitä.) Ihan järkky palikkatesti, ei ihme ettei ole laajemmalti käytössä. Halusivat tehdä uuden testin 4,5 -vuotiaana mutta en mennyt. Viisivuotiaana taas kohta päästään tätä iloa testaamaan... (Neuvolatyötä tehneet tutun sairaanhoitaja-kätilön mielestä poika on varsin ok)

Näin ammattilaisena sanoisin, että th toimi aivan oikein huolestuessaan, jos ei saanut lapseen otetta. Ei se palikkatorni tai nuppipalapeli ole välttämättä se mistä huolestutaan, vaan kokonaisuudessa saattaa olla jotain mikä jää mietityttämään. Musta on vaan hyvä asia, että halutaan tarkistaa asia, pienillä kun tuo päivittäinen vaihtelu voi olla niin suurta. Ja kun monessa kunnassa on vielä säästetty esim. yhdistämällä 3 ja 4-vuotisneuvolat 3,5-vuotisneuvolaksi, jolloin neuvolakäyntien väli on todella pitkä. Aivan liian usein neuvolan seuloista pääsee lapsia, joiden todellakaan ei pitäisi, juuri siksi että vanhemmat vakuuttavat lapsen osaavan kaiken kotona. Eikä se yksi neuvolakäynti perhettä liiemmin rasita.



Ja vilkkaankin 2-vuotiaan pitäisi malttaa tehdä jotain asiaa vähän pitkäjänteisemmin, ottaa kontaktia, toimia sanallisen ohjeen mukaan jne.

eli ymmärretään, että ehkä lapsella oli huonompi päivä ja toisella kerralla voi onnistua paremmin. Pituudet ja painot on nyt mitattu, joten seuraavalla kerralla voidaan rauhassa kekittyä jutusteluun ja palikkatornin tekoon. Liiallisesta syynistä voisi syyttä jos yhden käynnin perusteella lähettäisi suoraan neurologille.

Tosiaan voi oll hyvä idea jättää sisarus ensi kerralla hoitoon, jotta 2v voi keskittyä

Mistä se terkka muuten tietää onko lapsi normaali vai ei jos lapsi ei kerran tehnyt noita asioita.



Olisit tyytyväinen, että terkka jaksaa huolehtia ja tekee työnsä niinkuin pitää.

Erityislapsen äitinä ja erityislasten yhdistyksessä toimivana olen kyllä useasti tavannut vanhempia, joille ei tosiaankaan ole kerrottu epäilyistä suoraan.

Perheet ovat jopa saaneet kehitysvammadiagnooseja ilman, että sanaa kehitysvamma on missään vaiheessa aikaisemmin mainittu. (Ja siinä vaiheessa on käyty läpi neuvola, psykologi, puheterapeutti ja lasten neurologian osastojakso)

Ja voit vaan kuvitella miten rankka tuollainen pommi perheelle on.

Eli on todella hienoa, jos sinä osaat toimia toisin !