Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ei voi olla koulutusohjelmaa psykologi AMK
18.03.2021 |
Mietin siis tuon psykologia-ketjun innoittama. Oon tänäkin vuonna lukenut sitä ketjua, vaikka en ole tänä vuonna hakemassa psykalle. Aiemmin olen hakenut useammankin kerran, tuloksetta. Psykologia oli koulussa lempiaineeni ja sain kiitettäviä arvosanoja. Siitä ei kuitenkaan ollut mitään apua hakemisessa vaan aina jäi tilastotieteeseen ja varmaankin myös ihmeellisiin päättely/kompakysymyksiin.
Olen ymmärtänyt, että psykologian opinnot on tosi teoreettisia, tilastoa, psykologian teoriaa ja historiaa jne ja aika vähän käytännön asiakastyötä. En yhtään vähättele etteikö nuo olisi tärkeitä, etenkin jos tehdään tieteellistä tutkimusta. Mutta suurin osa psykologeista ei tee yliopistolla töitä vaan ihmisten parissa. Miksi ihmeessä ei voisi olla omaa erillistä psykologian koulutusohjelmaa AMK puolella, missä olisi vähemmän tilastoa, vähemmän teoriaa ja enemmän käytäntöä ja vaikka 1/3-1/2 opinnoista työpaikalla käytännön oppimista? Väitän, että moni meistä psykalta karsiutuneista olisi tosi hyviä käytännön psykologeja!
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys niille, jotka haluaisivat psykologien, lääkärien, arkkitehtien yms. koulutuksen ammattikorkeakouluun: pysyisivätkö pääsykokeet ja itse koulutus yhtä laajoina ja vaativina kuin nykyisin?
Rakennusarkkitehtejä koulutetaan AMK:ssa, psykologeja voisi myös valmistua AMK:sta, mutta lääkärien täytyy hallita luonnotieteitä ja matematiikkaa syvällisesti, joten he kuuluvat yliopistoon.
En kysynyt mitään sellaista, johon sinä nyt vastasit.
Kyllä vastasin et vain ymmärtänyt.
Voi että, en tosiaan ymmärtänyt. Väännä rautalangasta, ole kiltti.
Ei tähän sitten tullut sitä pyydettyä rautalangasta vääntämistä,
Pidän siis sen käsityksen, joka minulla on ollut siitä lähtien, kun ammattikorkeat keksittiin: eräitä yliopistotutkintoja haluttaisiin ammattikorkeakouluun sen vuoksi, että siellä pääsykokeet eivät olisi niin vaikeat, opiskeluvuosia olisi vähemmän ja ennen kaikkea opiskeleminen olisi helpompaa. En kerta kaikkiaan näe toiveille mitään muuta syytä.
Kappas vaan et todellakaan ymmärtänyt. Ammattikorkeat tulivat sen takia että on turha ylikouluttaa ihmisiä. Samasta syystä psykologilta ei vaadita lääkärintutkintoa (toisin kuin psykiatreilta), vaikka se olisi monissa tapauksissa hyödyllinen. Psykologin tutkinnosta/ pääsyvaatimuksista voidaan sen sijaan hyvinkin irroittaa esim. vaativat matematiikat, niitä eivät ihmisrajapinnassa olevat juurikaan tarvitse. Samalla loppuisi psykologipula.
Sinun mielestäsi siis pääsykokeet tosiaan ovat liian vaikeat, opiskelu kestää liian pitkään ja aineisto on liian vaikeaa.
Jos halutaan lisää psykologeja ja muita yliopistotutkinnon suorittaneita, helpoin tapa on antaa tarpeellinen määrä opiskelupaikkoja paremmuusjärjestyksessä niille, jotka ovat pääsykokeissa jääneet nipin napin ulos. Viime vuonna pelkästään Helsingin yliopiston kandiohjelmaan haki 3241 henkilöä, joista 50 sai paikan. Jos resursseja piisaa, voidaan ottaa sisään vaikka toiset viisikymmentä, eikä opiskelijoiden laatu kärsi yhtään. Ei ole mitään tarvetta ryhtyä luomaan AMK-pohjaista kakkosluokan koulutusohjelmaa niille, joiden eväät eivät riitä yliopistoon pääsemiseen.
"Ammattikorkeat tulivat sen takia että on turha ylikouluttaa ihmisiä."
Ammattikorkeat keksittiin monipuolistamaan opistotason koulutusta, ei tuottamaan helpotettua opinahjoa niille, jotka eivät pääse yliopistoon.
Siellä on paljon turhaa, jota suurin osa psykologeista ei ikinä tarvitse, esim. juuri tilastomatiikka, jota on painotettu vasta viime aikoina.
Sinun mielestäsi psykologeilla pitäisi ilmeisesti olla vähintään matikan kandi suoritettuna, jotta ymmärtäisivät syvällisemmin niitä tilastollisia tapahtumia ja pääsykokeet sen mukaiset?
Et edelleenkään ole perustellut, mitä sieltä sitten pitäisi lisäksi poistaa ja yhtenäistää AMK-opintoihin.
”Paljon turhaa” = tilastomatikka, jota erään yliopiston opinto-oppaan mukaan on huimat 8 opintopistettä, jos valitset laadullisen tutkimuksen sijaan määrällisen, niin 5 vielä päälle.
AMK-opinnot 210 opintopistettä, psykan opinnot ilman tilastotieteitä kliinistä psykologiaa korostavassa yliopistossa ilman tilastotieteitä 317-322 opintopistettä. Mistä vähennetään seuraavaksi?
En jaksa vängätä sinun kanssasi, kun et näköjään tiedä psykasta mitään, pelkkään kandiin kuuluu pakoliisina 20 op... Joka tapauksessa, näin laajoja kokonaisuuksia ei ennen vaadittu, eikä niitä edelleenkään tarvita suurimmassa osassa psykologien ammateista. Ennen kaikkea pääsykokeet ovat kohta matikan suhteen kuin insinöörialoilla...
Olen koulutukseltani psykologi, joten väittäisin tietäväni. Katsohan useamman eri yliopiston opintosuunnitelmia. Minun aikanani kävin muistaakseni 18 opintopistettä tilastotieteitä, sisältäen kvantitatiivisen tutkimuksen toteuttamisen.
ok! Karen, tervetuloa nykyaikaan. Osaatko käyttää hakukonetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys niille, jotka haluaisivat psykologien, lääkärien, arkkitehtien yms. koulutuksen ammattikorkeakouluun: pysyisivätkö pääsykokeet ja itse koulutus yhtä laajoina ja vaativina kuin nykyisin?
Rakennusarkkitehtejä koulutetaan AMK:ssa, psykologeja voisi myös valmistua AMK:sta, mutta lääkärien täytyy hallita luonnotieteitä ja matematiikkaa syvällisesti, joten he kuuluvat yliopistoon.
En kysynyt mitään sellaista, johon sinä nyt vastasit.
Kyllä vastasin et vain ymmärtänyt.
Voi että, en tosiaan ymmärtänyt. Väännä rautalangasta, ole kiltti.
Ei tähän sitten tullut sitä pyydettyä rautalangasta vääntämistä,
Pidän siis sen käsityksen, joka minulla on ollut siitä lähtien, kun ammattikorkeat keksittiin: eräitä yliopistotutkintoja haluttaisiin ammattikorkeakouluun sen vuoksi, että siellä pääsykokeet eivät olisi niin vaikeat, opiskeluvuosia olisi vähemmän ja ennen kaikkea opiskeleminen olisi helpompaa. En kerta kaikkiaan näe toiveille mitään muuta syytä.
Kappas vaan et todellakaan ymmärtänyt. Ammattikorkeat tulivat sen takia että on turha ylikouluttaa ihmisiä. Samasta syystä psykologilta ei vaadita lääkärintutkintoa (toisin kuin psykiatreilta), vaikka se olisi monissa tapauksissa hyödyllinen. Psykologin tutkinnosta/ pääsyvaatimuksista voidaan sen sijaan hyvinkin irroittaa esim. vaativat matematiikat, niitä eivät ihmisrajapinnassa olevat juurikaan tarvitse. Samalla loppuisi psykologipula.
Sinun mielestäsi siis pääsykokeet tosiaan ovat liian vaikeat, opiskelu kestää liian pitkään ja aineisto on liian vaikeaa.
Jos halutaan lisää psykologeja ja muita yliopistotutkinnon suorittaneita, helpoin tapa on antaa tarpeellinen määrä opiskelupaikkoja paremmuusjärjestyksessä niille, jotka ovat pääsykokeissa jääneet nipin napin ulos. Viime vuonna pelkästään Helsingin yliopiston kandiohjelmaan haki 3241 henkilöä, joista 50 sai paikan. Jos resursseja piisaa, voidaan ottaa sisään vaikka toiset viisikymmentä, eikä opiskelijoiden laatu kärsi yhtään. Ei ole mitään tarvetta ryhtyä luomaan AMK-pohjaista kakkosluokan koulutusohjelmaa niille, joiden eväät eivät riitä yliopistoon pääsemiseen.
"Ammattikorkeat tulivat sen takia että on turha ylikouluttaa ihmisiä."
Ammattikorkeat keksittiin monipuolistamaan opistotason koulutusta, ei tuottamaan helpotettua opinahjoa niille, jotka eivät pääse yliopistoon.
Siellä on paljon turhaa, jota suurin osa psykologeista ei ikinä tarvitse, esim. juuri tilastomatiikka, jota on painotettu vasta viime aikoina.
Sinun mielestäsi psykologeilla pitäisi ilmeisesti olla vähintään matikan kandi suoritettuna, jotta ymmärtäisivät syvällisemmin niitä tilastollisia tapahtumia ja pääsykokeet sen mukaiset?
Et edelleenkään ole perustellut, mitä sieltä sitten pitäisi lisäksi poistaa ja yhtenäistää AMK-opintoihin.
”Paljon turhaa” = tilastomatikka, jota erään yliopiston opinto-oppaan mukaan on huimat 8 opintopistettä, jos valitset laadullisen tutkimuksen sijaan määrällisen, niin 5 vielä päälle.
AMK-opinnot 210 opintopistettä, psykan opinnot ilman tilastotieteitä kliinistä psykologiaa korostavassa yliopistossa ilman tilastotieteitä 317-322 opintopistettä. Mistä vähennetään seuraavaksi?
En jaksa vängätä sinun kanssasi, kun et näköjään tiedä psykasta mitään, pelkkään kandiin kuuluu pakoliisina 20 op... Joka tapauksessa, näin laajoja kokonaisuuksia ei ennen vaadittu, eikä niitä edelleenkään tarvita suurimmassa osassa psykologien ammateista. Ennen kaikkea pääsykokeet ovat kohta matikan suhteen kuin insinöörialoilla...
Olen koulutukseltani psykologi, joten väittäisin tietäväni. Katsohan useamman eri yliopiston opintosuunnitelmia. Minun aikanani kävin muistaakseni 18 opintopistettä tilastotieteitä, sisältäen kvantitatiivisen tutkimuksen toteuttamisen.
ok! Karen, tervetuloa nykyaikaan. Osaatko käyttää hakukonetta?
Siinäpä kiukkuinen nuorison edustaja. Ihan solvaukset alkoivat lennellä. Matematiikka on tunteen asia. :)
t. En psykologi, vaan se toinen vänkääjä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ehdotus. Osa tk-psykologeista voisi hyvin olla amk:n käyneitä niin olisi sama epäakateeminen tausta asiakkaiden kanssa. Pääsee helpommin samalle aallonpituudelle ja ymmärtää matalasti koulutetun ihmistyypin huolia ja murheita.
Miten matalasti koulutetulla olis eri murheet kuin korkeasti koulutetulla?
Äkikseltään tulee mieleen paljon todennäköisemmät rahahuolet ja niiden säteilyvaikutukset elämän eri osa-alueille, parisuhteeseen ongelmina tai sen puuttumiseen köyhyyden vuoksi, sosiaalisen elämän ongelmat kun ei ole varaa tehdä juuri mitään ja joutuu nolostelemaan ja välttelemään tilanteita, joissa paljastuisi, että ei ole varaa tehdä juuri mitään. Tosin tässä tilanteessa ei välttämättä ole myöskään varaa päästä ammattilaisen pakeille selvittelemään murheitaan. Tilanteen takana voivat toki olla osittain tai kokonaan omat valinnat, muttei aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys niille, jotka haluaisivat psykologien, lääkärien, arkkitehtien yms. koulutuksen ammattikorkeakouluun: pysyisivätkö pääsykokeet ja itse koulutus yhtä laajoina ja vaativina kuin nykyisin?
Rakennusarkkitehtejä koulutetaan AMK:ssa, psykologeja voisi myös valmistua AMK:sta, mutta lääkärien täytyy hallita luonnotieteitä ja matematiikkaa syvällisesti, joten he kuuluvat yliopistoon.
En kysynyt mitään sellaista, johon sinä nyt vastasit.
Kyllä vastasin et vain ymmärtänyt.
Voi että, en tosiaan ymmärtänyt. Väännä rautalangasta, ole kiltti.
Ei tähän sitten tullut sitä pyydettyä rautalangasta vääntämistä,
Pidän siis sen käsityksen, joka minulla on ollut siitä lähtien, kun ammattikorkeat keksittiin: eräitä yliopistotutkintoja haluttaisiin ammattikorkeakouluun sen vuoksi, että siellä pääsykokeet eivät olisi niin vaikeat, opiskeluvuosia olisi vähemmän ja ennen kaikkea opiskeleminen olisi helpompaa. En kerta kaikkiaan näe toiveille mitään muuta syytä.
Kappas vaan et todellakaan ymmärtänyt. Ammattikorkeat tulivat sen takia että on turha ylikouluttaa ihmisiä. Samasta syystä psykologilta ei vaadita lääkärintutkintoa (toisin kuin psykiatreilta), vaikka se olisi monissa tapauksissa hyödyllinen. Psykologin tutkinnosta/ pääsyvaatimuksista voidaan sen sijaan hyvinkin irroittaa esim. vaativat matematiikat, niitä eivät ihmisrajapinnassa olevat juurikaan tarvitse. Samalla loppuisi psykologipula.
Sinun mielestäsi siis pääsykokeet tosiaan ovat liian vaikeat, opiskelu kestää liian pitkään ja aineisto on liian vaikeaa.
Jos halutaan lisää psykologeja ja muita yliopistotutkinnon suorittaneita, helpoin tapa on antaa tarpeellinen määrä opiskelupaikkoja paremmuusjärjestyksessä niille, jotka ovat pääsykokeissa jääneet nipin napin ulos. Viime vuonna pelkästään Helsingin yliopiston kandiohjelmaan haki 3241 henkilöä, joista 50 sai paikan. Jos resursseja piisaa, voidaan ottaa sisään vaikka toiset viisikymmentä, eikä opiskelijoiden laatu kärsi yhtään. Ei ole mitään tarvetta ryhtyä luomaan AMK-pohjaista kakkosluokan koulutusohjelmaa niille, joiden eväät eivät riitä yliopistoon pääsemiseen.
"Ammattikorkeat tulivat sen takia että on turha ylikouluttaa ihmisiä."
Ammattikorkeat keksittiin monipuolistamaan opistotason koulutusta, ei tuottamaan helpotettua opinahjoa niille, jotka eivät pääse yliopistoon.
Siellä on paljon turhaa, jota suurin osa psykologeista ei ikinä tarvitse, esim. juuri tilastomatiikka, jota on painotettu vasta viime aikoina.
Sinun mielestäsi psykologeilla pitäisi ilmeisesti olla vähintään matikan kandi suoritettuna, jotta ymmärtäisivät syvällisemmin niitä tilastollisia tapahtumia ja pääsykokeet sen mukaiset?
Et edelleenkään ole perustellut, mitä sieltä sitten pitäisi lisäksi poistaa ja yhtenäistää AMK-opintoihin.
”Paljon turhaa” = tilastomatikka, jota erään yliopiston opinto-oppaan mukaan on huimat 8 opintopistettä, jos valitset laadullisen tutkimuksen sijaan määrällisen, niin 5 vielä päälle.
AMK-opinnot 210 opintopistettä, psykan opinnot ilman tilastotieteitä kliinistä psykologiaa korostavassa yliopistossa ilman tilastotieteitä 317-322 opintopistettä. Mistä vähennetään seuraavaksi?
En jaksa vängätä sinun kanssasi, kun et näköjään tiedä psykasta mitään, pelkkään kandiin kuuluu pakoliisina 20 op... Joka tapauksessa, näin laajoja kokonaisuuksia ei ennen vaadittu, eikä niitä edelleenkään tarvita suurimmassa osassa psykologien ammateista. Ennen kaikkea pääsykokeet ovat kohta matikan suhteen kuin insinöörialoilla...
Olen koulutukseltani psykologi, joten väittäisin tietäväni. Katsohan useamman eri yliopiston opintosuunnitelmia. Minun aikanani kävin muistaakseni 18 opintopistettä tilastotieteitä, sisältäen kvantitatiivisen tutkimuksen toteuttamisen.
ok! Karen, tervetuloa nykyaikaan. Osaatko käyttää hakukonetta?
Kyllä – sen takia sanoinkin aikaisemmin, kuinka eräässä yliopistossa tilastotieteitä on nykypäivänä jopa vain 8-13 opintopistettä. Näköjään sinulta puuttuu tämä jalo tiedonhaun taito (ja keskustelutaitojesi sekä puutteellisen argumentaatiosi perusteella paljon muutakin), koska et ole vaivautunut itse ottamaan asioista selvää ;)
T: se psykologi, joka on muutamaan viestiin vastannut
Vierailija kirjoitti:
Tämä mun kysymys ei ihan suoraan ole ap:n kaltainen, mutta liippaa kuitenkin sen verran läheltä, joten laitan sen tähän samaan.
Eli olisikohan mahdollista suorittaa psykologin tms. vastaavanlainen tutkinto kirjekurssilla? Tähän voisi toki sisältyä sellaista rupattelua, kahvittelua ja jutustelua tuttavien ja tutun tuttujen kanssa. Eli kuunneltaisiin heidän ongelmiaan ja tarjottaisiin sitten erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Jos näitä siis vaan tulisi mieleen. Tämä voisi olla sellaisen 50 tai 80 opintopistettä. Tilastomatematiikat ym. huuhaat voisi jättää tästä tutkinnosta pois. Enemmän toimintaa ja keskustelua ihmisten kanssa!
Meillä on tällä hetkellä huutava pula mielenterveyden ammattilaisista, joten tämänlaiselle koulutukselle olisi nyt varmasti tarvetta.
Tämähän on loistava idea! Saisikohan sen kahvinkeiton ottaa sivuaineeksi? Siitä voisi napsahtaa vaikka 5 lisäpistettä rekisteriin. Kyllä luulisi, että tuollaiselle mielenterveyden moniosaajalle löytyisi töitä mistä vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysymys niille, jotka haluaisivat psykologien, lääkärien, arkkitehtien yms. koulutuksen ammattikorkeakouluun: pysyisivätkö pääsykokeet ja itse koulutus yhtä laajoina ja vaativina kuin nykyisin?
En kuulu ko. ryhmään, mutta äkikseltään tuntuisi, että jos amk-paikkoja lisättäisiin mutta yliopistoista ei vähennettäisi aloituspaikkoja samassa suhteessa, pääsisi pääsykokeista keskimäärin läpi alemmilla pistemäärillä (= matalammalla tasolla). Tämä toki ei olisi ongelma aloilla, joihin on muutenkin moninkertainen määrä hyvin päteviä hakijoita ja nykyisellään moni heistä jää rannalle. Mutta tosiaan, en näe miksi yo-koulutuksia kannattaisi siirtää amk:n puolelle, ellei olisi tarkoitus luoda uusia tutkintoja, joista valmistuu eri tehtäviin kuin nyt yliopistoista.
Ap, sanoit tuolla alussa, että tunne-elämän tutkimusten tekeminen kiinnostaisi.
Mihin ihmeeseen pohjaisit ne tunne-elämän tutkimukset, ellet vahvaan psykologiseen teoriapohjaan ja tilasto-osaamiseen, jota psykologin koulutuksessa opitaan? Mihin tulkintasi pohjautuisi ilman näitä taitoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, psykologiksi haettiin koronan vuoksi viime vuonna AMK-valintakokeella. Siinä piti tehdä kaikki ne samat osiot kuin sairaanhoitajaksi, ja päälle insinöörien luonnontiedeosio. Selvitäkseen kokeesta seuraavalle karsintakierrokselle tarvittiin 93/100 pistettä.
Sinä et pääsisi AMK-psykologiksikaan, koska hakijoiden taso on vaan niin järjettömän kova.
Vierailija kirjoitti:
Ap, sanoit tuolla alussa, että tunne-elämän tutkimusten tekeminen kiinnostaisi.
Mihin ihmeeseen pohjaisit ne tunne-elämän tutkimukset, ellet vahvaan psykologiseen teoriapohjaan ja tilasto-osaamiseen, jota psykologin koulutuksessa opitaan? Mihin tulkintasi pohjautuisi ilman näitä taitoja?
Jos se olisi sellainen mutu-kenttätutkimus? Tutkimusta tukemaan voisi lisäksi laatia lyhyen verkkotestin iltapäivälehtien tyyliin esim. otsikolla "Mikä on todellinen toteemieläimesi ja mitä se kertoo luonteestasi?". Mielestäni kuulostaa aivan pätevältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys niille, jotka haluaisivat psykologien, lääkärien, arkkitehtien yms. koulutuksen ammattikorkeakouluun: pysyisivätkö pääsykokeet ja itse koulutus yhtä laajoina ja vaativina kuin nykyisin?
En kuulu ko. ryhmään, mutta äkikseltään tuntuisi, että jos amk-paikkoja lisättäisiin mutta yliopistoista ei vähennettäisi aloituspaikkoja samassa suhteessa, pääsisi pääsykokeista keskimäärin läpi alemmilla pistemäärillä (= matalammalla tasolla). Tämä toki ei olisi ongelma aloilla, joihin on muutenkin moninkertainen määrä hyvin päteviä hakijoita ja nykyisellään moni heistä jää rannalle. Mutta tosiaan, en näe miksi yo-koulutuksia kannattaisi siirtää amk:n puolelle, ellei olisi tarkoitus luoda uusia tutkintoja, joista valmistuu eri tehtäviin kuin nyt yliopistoista.
Jos AMK:hon luotaisiin uusia tutkintoja, joista valmistuu eri tehtäviin kuin nyt yliopistoista, ne eivät olisi AMK:hon siirrettyjä yliopistotutkintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys niille, jotka haluaisivat psykologien, lääkärien, arkkitehtien yms. koulutuksen ammattikorkeakouluun: pysyisivätkö pääsykokeet ja itse koulutus yhtä laajoina ja vaativina kuin nykyisin?
Rakennusarkkitehtejä koulutetaan AMK:ssa, psykologeja voisi myös valmistua AMK:sta, mutta lääkärien täytyy hallita luonnotieteitä ja matematiikkaa syvällisesti, joten he kuuluvat yliopistoon.
En kysynyt mitään sellaista, johon sinä nyt vastasit.
Kyllä vastasin et vain ymmärtänyt.
Voi että, en tosiaan ymmärtänyt. Väännä rautalangasta, ole kiltti.
Ei tähän sitten tullut sitä pyydettyä rautalangasta vääntämistä,
Pidän siis sen käsityksen, joka minulla on ollut siitä lähtien, kun ammattikorkeat keksittiin: eräitä yliopistotutkintoja haluttaisiin ammattikorkeakouluun sen vuoksi, että siellä pääsykokeet eivät olisi niin vaikeat, opiskeluvuosia olisi vähemmän ja ennen kaikkea opiskeleminen olisi helpompaa. En kerta kaikkiaan näe toiveille mitään muuta syytä.
Kappas vaan et todellakaan ymmärtänyt. Ammattikorkeat tulivat sen takia että on turha ylikouluttaa ihmisiä. Samasta syystä psykologilta ei vaadita lääkärintutkintoa (toisin kuin psykiatreilta), vaikka se olisi monissa tapauksissa hyödyllinen. Psykologin tutkinnosta/ pääsyvaatimuksista voidaan sen sijaan hyvinkin irroittaa esim. vaativat matematiikat, niitä eivät ihmisrajapinnassa olevat juurikaan tarvitse. Samalla loppuisi psykologipula.
Sinun mielestäsi siis pääsykokeet tosiaan ovat liian vaikeat, opiskelu kestää liian pitkään ja aineisto on liian vaikeaa.
Jos halutaan lisää psykologeja ja muita yliopistotutkinnon suorittaneita, helpoin tapa on antaa tarpeellinen määrä opiskelupaikkoja paremmuusjärjestyksessä niille, jotka ovat pääsykokeissa jääneet nipin napin ulos. Viime vuonna pelkästään Helsingin yliopiston kandiohjelmaan haki 3241 henkilöä, joista 50 sai paikan. Jos resursseja piisaa, voidaan ottaa sisään vaikka toiset viisikymmentä, eikä opiskelijoiden laatu kärsi yhtään. Ei ole mitään tarvetta ryhtyä luomaan AMK-pohjaista kakkosluokan koulutusohjelmaa niille, joiden eväät eivät riitä yliopistoon pääsemiseen.
"Ammattikorkeat tulivat sen takia että on turha ylikouluttaa ihmisiä."
Ammattikorkeat keksittiin monipuolistamaan opistotason koulutusta, ei tuottamaan helpotettua opinahjoa niille, jotka eivät pääse yliopistoon.
Siellä on paljon turhaa, jota suurin osa psykologeista ei ikinä tarvitse, esim. juuri tilastomatiikka, jota on painotettu vasta viime aikoina.
Sinun mielestäsi psykologeilla pitäisi ilmeisesti olla vähintään matikan kandi suoritettuna, jotta ymmärtäisivät syvällisemmin niitä tilastollisia tapahtumia ja pääsykokeet sen mukaiset?
Et edelleenkään ole perustellut, mitä sieltä sitten pitäisi lisäksi poistaa ja yhtenäistää AMK-opintoihin.
”Paljon turhaa” = tilastomatikka, jota erään yliopiston opinto-oppaan mukaan on huimat 8 opintopistettä, jos valitset laadullisen tutkimuksen sijaan määrällisen, niin 5 vielä päälle.
AMK-opinnot 210 opintopistettä, psykan opinnot ilman tilastotieteitä kliinistä psykologiaa korostavassa yliopistossa ilman tilastotieteitä 317-322 opintopistettä. Mistä vähennetään seuraavaksi?
En jaksa vängätä sinun kanssasi, kun et näköjään tiedä psykasta mitään, pelkkään kandiin kuuluu pakoliisina 20 op... Joka tapauksessa, näin laajoja kokonaisuuksia ei ennen vaadittu, eikä niitä edelleenkään tarvita suurimmassa osassa psykologien ammateista. Ennen kaikkea pääsykokeet ovat kohta matikan suhteen kuin insinöörialoilla...
Olen koulutukseltani psykologi, joten väittäisin tietäväni. Katsohan useamman eri yliopiston opintosuunnitelmia. Minun aikanani kävin muistaakseni 18 opintopistettä tilastotieteitä, sisältäen kvantitatiivisen tutkimuksen toteuttamisen.
ok! Karen, tervetuloa nykyaikaan. Osaatko käyttää hakukonetta?
Kyllä – sen takia sanoinkin aikaisemmin, kuinka eräässä yliopistossa tilastotieteitä on nykypäivänä jopa vain 8-13 opintopistettä. Näköjään sinulta puuttuu tämä jalo tiedonhaun taito (ja keskustelutaitojesi sekä puutteellisen argumentaatiosi perusteella paljon muutakin), koska et ole vaivautunut itse ottamaan asioista selvää ;)
T: se psykologi, joka on muutamaan viestiin vastannut
Mikähän mahtaa olla se sinun eräs yliopistosi, onko se Suomessa ja tällä vuosituhannella? Juy:ssa on 20 pakollista kandissa ja sen alle ei taida olla missään esim. Hyyssä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys niille, jotka haluaisivat psykologien, lääkärien, arkkitehtien yms. koulutuksen ammattikorkeakouluun: pysyisivätkö pääsykokeet ja itse koulutus yhtä laajoina ja vaativina kuin nykyisin?
Rakennusarkkitehtejä koulutetaan AMK:ssa, psykologeja voisi myös valmistua AMK:sta, mutta lääkärien täytyy hallita luonnotieteitä ja matematiikkaa syvällisesti, joten he kuuluvat yliopistoon.
En kysynyt mitään sellaista, johon sinä nyt vastasit.
Kyllä vastasin et vain ymmärtänyt.
Voi että, en tosiaan ymmärtänyt. Väännä rautalangasta, ole kiltti.
Ei tähän sitten tullut sitä pyydettyä rautalangasta vääntämistä,
Pidän siis sen käsityksen, joka minulla on ollut siitä lähtien, kun ammattikorkeat keksittiin: eräitä yliopistotutkintoja haluttaisiin ammattikorkeakouluun sen vuoksi, että siellä pääsykokeet eivät olisi niin vaikeat, opiskeluvuosia olisi vähemmän ja ennen kaikkea opiskeleminen olisi helpompaa. En kerta kaikkiaan näe toiveille mitään muuta syytä.
Kappas vaan et todellakaan ymmärtänyt. Ammattikorkeat tulivat sen takia että on turha ylikouluttaa ihmisiä. Samasta syystä psykologilta ei vaadita lääkärintutkintoa (toisin kuin psykiatreilta), vaikka se olisi monissa tapauksissa hyödyllinen. Psykologin tutkinnosta/ pääsyvaatimuksista voidaan sen sijaan hyvinkin irroittaa esim. vaativat matematiikat, niitä eivät ihmisrajapinnassa olevat juurikaan tarvitse. Samalla loppuisi psykologipula.
Sinun mielestäsi siis pääsykokeet tosiaan ovat liian vaikeat, opiskelu kestää liian pitkään ja aineisto on liian vaikeaa.
Jos halutaan lisää psykologeja ja muita yliopistotutkinnon suorittaneita, helpoin tapa on antaa tarpeellinen määrä opiskelupaikkoja paremmuusjärjestyksessä niille, jotka ovat pääsykokeissa jääneet nipin napin ulos. Viime vuonna pelkästään Helsingin yliopiston kandiohjelmaan haki 3241 henkilöä, joista 50 sai paikan. Jos resursseja piisaa, voidaan ottaa sisään vaikka toiset viisikymmentä, eikä opiskelijoiden laatu kärsi yhtään. Ei ole mitään tarvetta ryhtyä luomaan AMK-pohjaista kakkosluokan koulutusohjelmaa niille, joiden eväät eivät riitä yliopistoon pääsemiseen.
"Ammattikorkeat tulivat sen takia että on turha ylikouluttaa ihmisiä."
Ammattikorkeat keksittiin monipuolistamaan opistotason koulutusta, ei tuottamaan helpotettua opinahjoa niille, jotka eivät pääse yliopistoon.
Siellä on paljon turhaa, jota suurin osa psykologeista ei ikinä tarvitse, esim. juuri tilastomatiikka, jota on painotettu vasta viime aikoina.
Sinun mielestäsi psykologeilla pitäisi ilmeisesti olla vähintään matikan kandi suoritettuna, jotta ymmärtäisivät syvällisemmin niitä tilastollisia tapahtumia ja pääsykokeet sen mukaiset?
Et edelleenkään ole perustellut, mitä sieltä sitten pitäisi lisäksi poistaa ja yhtenäistää AMK-opintoihin.
”Paljon turhaa” = tilastomatikka, jota erään yliopiston opinto-oppaan mukaan on huimat 8 opintopistettä, jos valitset laadullisen tutkimuksen sijaan määrällisen, niin 5 vielä päälle.
AMK-opinnot 210 opintopistettä, psykan opinnot ilman tilastotieteitä kliinistä psykologiaa korostavassa yliopistossa ilman tilastotieteitä 317-322 opintopistettä. Mistä vähennetään seuraavaksi?
En jaksa vängätä sinun kanssasi, kun et näköjään tiedä psykasta mitään, pelkkään kandiin kuuluu pakoliisina 20 op... Joka tapauksessa, näin laajoja kokonaisuuksia ei ennen vaadittu, eikä niitä edelleenkään tarvita suurimmassa osassa psykologien ammateista. Ennen kaikkea pääsykokeet ovat kohta matikan suhteen kuin insinöörialoilla...
Olen koulutukseltani psykologi, joten väittäisin tietäväni. Katsohan useamman eri yliopiston opintosuunnitelmia. Minun aikanani kävin muistaakseni 18 opintopistettä tilastotieteitä, sisältäen kvantitatiivisen tutkimuksen toteuttamisen.
ok! Karen, tervetuloa nykyaikaan. Osaatko käyttää hakukonetta?
Kyllä – sen takia sanoinkin aikaisemmin, kuinka eräässä yliopistossa tilastotieteitä on nykypäivänä jopa vain 8-13 opintopistettä. Näköjään sinulta puuttuu tämä jalo tiedonhaun taito (ja keskustelutaitojesi sekä puutteellisen argumentaatiosi perusteella paljon muutakin), koska et ole vaivautunut itse ottamaan asioista selvää ;)
T: se psykologi, joka on muutamaan viestiin vastannut
Mikähän mahtaa olla se sinun eräs yliopistosi, onko se Suomessa ja tällä vuosituhannella? Juy:ssa on 20 pakollista kandissa ja sen alle ei taida olla missään esim. Hyyssä enemmän.
Voi sinua. Kutsuit minua Kareniksi, muttet itse näköjään hallinnut korostamaasi hakukoneen käyttöä. Ja epäilit vielä maata ja vuosituhatta. Josko tämän jälkeen voisit itse vastata sinulle esitettyihin kysymyksiin tai edes lopettaa passiivisaggressiivisen vänkäyksen.
Vastauksena kysymykseesi: Itä-Suomen yliopisto, siellä lienee psykan opinnoissa vähiten tilastomatematiikkaa / kvantitatiivista tutkimusta. 2020-2021 OPS:in mukaan Kvantitatiivinen tutkimus I (5 op) tai vaihtoehtoisesti Tilastotieteen johdantokurssi (5 op). Näiden lisäksi Kvantitatiivinen tutkimus II (3 op) tai Tilastotieteen peruskurssi (3 op). Maisterivaiheessa voi vielä valita halutessaan kurssin Määrällisen tutkimuksen soveltaminen (5 op).
Sillä oppii perusasiat, jotka ovat tälle tieteenalalle tärkeitä. Ainakin itselleni se on riittänyt, opintoihin sisältyy niin paljon kaikkea muuta ja jokapäiväisessä työssä hyödyllisempää.
t: se psykologi, joka ei ”tiedä psykasta mitään”
Ihan AMK sosionomi kohtaa erittäin haastavaa asiakasmateriaalia kenttätyössä ja psykologian osaamiselle olisi tarvetta. Sosionomiopintojen psykologian opetus on hyvin ohutta, ja kentällä tämän huomaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys niille, jotka haluaisivat psykologien, lääkärien, arkkitehtien yms. koulutuksen ammattikorkeakouluun: pysyisivätkö pääsykokeet ja itse koulutus yhtä laajoina ja vaativina kuin nykyisin?
En kuulu ko. ryhmään, mutta äkikseltään tuntuisi, että jos amk-paikkoja lisättäisiin mutta yliopistoista ei vähennettäisi aloituspaikkoja samassa suhteessa, pääsisi pääsykokeista keskimäärin läpi alemmilla pistemäärillä (= matalammalla tasolla). Tämä toki ei olisi ongelma aloilla, joihin on muutenkin moninkertainen määrä hyvin päteviä hakijoita ja nykyisellään moni heistä jää rannalle. Mutta tosiaan, en näe miksi yo-koulutuksia kannattaisi siirtää amk:n puolelle, ellei olisi tarkoitus luoda uusia tutkintoja, joista valmistuu eri tehtäviin kuin nyt yliopistoista.
Jos AMK:hon luotaisiin uusia tutkintoja, joista valmistuu eri tehtäviin kuin nyt yliopistoista, ne eivät olisi AMK:hon siirrettyjä yliopistotutkintoja.
Väärinkäsitys? Olen siis samaa mieltä. Pointtini oli juurikin tuo, ettei samoja tutkintoja olisi mitään järkeä tehdä myös amk:n puolella. Jos esim. lääkäreitä halutaan lisää, lisätään aloituspaikkoja yliopistoissa. Eri asia jos tulisi joku välimallin tutkinto, jonka voisi tehdä amk:ssa, mutta sillä ei sitten saisi samaa pätevyyttä kuin yliopiston tutkinnolla, ja tämä lienee ap:lle ongelma, kun hän nähdäkseni haluaisi sen yliopistotutkinnon, saman tittelin ja aseman työmarkkinoilla, mutta ilman siihen nyt sisältyviä hänelle vaikeita tai epäkiinnostavia osia (pääsykokeiden vaativuus, opintojen sisältö ja vaativuus, kenties määräkin,...?)
Tuo aiempi kommentoija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys niille, jotka haluaisivat psykologien, lääkärien, arkkitehtien yms. koulutuksen ammattikorkeakouluun: pysyisivätkö pääsykokeet ja itse koulutus yhtä laajoina ja vaativina kuin nykyisin?
En kuulu ko. ryhmään, mutta äkikseltään tuntuisi, että jos amk-paikkoja lisättäisiin mutta yliopistoista ei vähennettäisi aloituspaikkoja samassa suhteessa, pääsisi pääsykokeista keskimäärin läpi alemmilla pistemäärillä (= matalammalla tasolla). Tämä toki ei olisi ongelma aloilla, joihin on muutenkin moninkertainen määrä hyvin päteviä hakijoita ja nykyisellään moni heistä jää rannalle. Mutta tosiaan, en näe miksi yo-koulutuksia kannattaisi siirtää amk:n puolelle, ellei olisi tarkoitus luoda uusia tutkintoja, joista valmistuu eri tehtäviin kuin nyt yliopistoista.
Jos AMK:hon luotaisiin uusia tutkintoja, joista valmistuu eri tehtäviin kuin nyt yliopistoista, ne eivät olisi AMK:hon siirrettyjä yliopistotutkintoja.
Väärinkäsitys? Olen siis samaa mieltä. Pointtini oli juurikin tuo, ettei samoja tutkintoja olisi mitään järkeä tehdä myös amk:n puolella. Jos esim. lääkäreitä halutaan lisää, lisätään aloituspaikkoja yliopistoissa. Eri asia jos tulisi joku välimallin tutkinto, jonka voisi tehdä amk:ssa, mutta sillä ei sitten saisi samaa pätevyyttä kuin yliopiston tutkinnolla, ja tämä lienee ap:lle ongelma, kun hän nähdäkseni haluaisi sen yliopistotutkinnon, saman tittelin ja aseman työmarkkinoilla, mutta ilman siihen nyt sisältyviä hänelle vaikeita tai epäkiinnostavia osia (pääsykokeiden vaativuus, opintojen sisältö ja vaativuus, kenties määräkin,...?)
Tämä on hyvin sanottu. Halutaan tietty tutkinto, titteli ja asema, mutta tekemättä siihen syystäkin kuuluvia hankalia asioita. Työmarkkinoilla esim. AMK-psykologit ja vaikka AMK-lääkärit herättäisivät turhaa hämmennystä. En itse ainakaan menisi ”sekunda-ammattilaiselle”, eikä heitä välttämättä palkattaisikaan, sillä eivät voisi puutteellisen koulutuksensa vuoksi tehdä samoja työtehtäviä kuin kokonaisen tutkinnon käyneet kollegansa.
Varmasti hakeneissa olisi useita oikeasti hyviä potentiaalisia psykologeja, mutta tiukassa oleviin ja hyvin kilpailluihin opiskelupaikkoihin hakevat on vain pakko saada johonkin näennäiseen paremmuusjärjestykseen. ”Mieli kiinnostaa, tykkäisin jutella ja haluaisin olla psykologi” ei silloin vain riitä.
Tämä keskustlu varmaankin kumpuaa siitä, että esim. insinööri (AMK) ja DI nähdään liian usein työmarkkinoilla saman arvoisina. Niinpä haluttaisiin muillekin aloille sama mahdollisuus päästä kevyempää reittiä.
Luojan kiitos osa ammateista on säädeltyjä.
Matematiikka seuloo loogisimmat jatkoon. En kyllä itse menisi juttelemaan asioistani ihmisen kanssa, joka on vain kiva ja myötäelää. Haluan terapeutin, joka on älykäs, looginen, järkevä ja joka tietää psykologiasta pintaraapaisua enemmän. Ja lisäksi sitten kiva, empaattinen.
Alue: Aihe vapaa
Sivuhuomautuksena: olet nyt vängännyt ainakin kahden, mahdollisesti useamman ihmisen kanssa. Minä olen heistä yksi, mutta en juuri tuo, jolle tämä kommenttisi on suunnattu.