Puutarhailijat 2021
Koska Suomessa kevät etenee eri tahtiin, niin olisi kiva saada yksi pysyvä ketju, jonka voisi aina kaivaa esiin ja lkea hyviä ajatuksia ja vinkkejä silloin kun itsellä sattuu olemaan menossa juuri se vaihe tai innostus.
Minulla on aina menossa jotain kokeiluja, koska yritän etsiä jokaiselle kasville optimaalista kasvatusaikaa. Kasvukausi on kumminkin niin lyhyt, että pitäisi saada aikaistettua alkupäätä etenkin kun satokasvien roudaaminen sisälle ja ulos syksyllä öiden kylmettyä on aika työlästä.
Leikkaaminen on yksi niksi aikaistaa satokautta, eli muille aloittelijoille: Älkää antako tomaatin kasvaa avomaalla 2-metriseksi, vaan leikatkaa se aiemmin ja se tuottaa aiemmin sadon valmiiksi.
Suurin saavutukseni on viime kesänä istutettu paprika (kaupan luomupaprikasta), joka on säilynyt sisällä hengissä koko vuoden.
Kesäkurpitsasta olen saanut satoa vain yhden kerran. Vinkkejä kaivataan!
Myös joidenkin kesäkukkien kanssa on niin, että kukkiminen menee niin myöhään syksyyn, että niitä on nyt esikasvatuksessa. Minulla on 2 hehkulampun kokoista kasvilamppua käytössä. Katsotaan miten käy :D
Mitä teillä on? Mitä laitatte, milloin laitatte, onko lisävaloja käytössä, jne. Haaveistakin saa kertoa!
Kommentit (1456)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIKÄ KASVI -kysymys puutarhavelhoille (ja en itse todellakaan tiedä, pihassa tätä kasvaa, ois kiva tietää) :
Varsinais-Suomen rannikkokaupunki, rivaripiha.
Kun muutettiin, oli etupiha tätä täynnä. Peittää matalana maan ja kasvaa pitkinä rönsyinä. Sitkeä. Runsas.
Tämä on kaunis, mutta kun oli edellisen omistajan jäljiltä niin sekalainen soppa kotiloisia ritarinkannuksia sun muuta huonosti hoidettua, niin putsasin koko alueen. Kotilot ainakin sain pois.
Kasvilla on n. 3-4cm halkaisijan lehdet, syvänvihteät ja sydämenmalliset, piparireunaiset. Varsi yhdistyy lehteen sydämen kaarien keskikohdalta.
Täällä tätä kasvaa pienemmällä etupihan läntillä vieläkin, ja naapuri on hyödyntänyt sitä kivasti kesäkukkiensa kaverina ruukuissa. Ilmainen, ja ajaa saman asian kuin esim. muratti tai lobelia.
Kiitokseni, jos viitsit osallistua :)
Mulle tuli ruusunätkelmän mukana sellainen sydämen muotoisilla lehdillä varustettu kasvi jolla on ihan tumman viheät, violetilla sävytetyt lehdet. On vielä niin pieni etten osaa sanoa onko köynnös vai mikä muu.
Mielenkiintoista pohdittavaa :) Eiköhän se aikanaan selviä, av tietää!
Olisko maauimala, leviää hullun lailla sininen kukinto
Ei tullut uimalaa eikä humalaa....lehdet on isommat ja enemmänkin elämänlangan muotoiset, ilman pykäreunoja, myskin pinta on erilaista, vähän 'samettisempaa' kuin elämänlangalla ja se syvä violetti lehtihangasta ylöspäin hiljaa muuttuen vihreäksi...
En ole vielä yrittänyt etsiä sitä netin kautta, kun on ollut kiire koko ajan. En tiedä edes sitä millainen siitä rääpäleestä myöhemmin tulee, annan kasvaa ja katson, jos on hyvänäköinen ja ei leviä tuholaisen tavoin, saa jäädä siihen seuraksi muille köynnöksille, joita tulee useita kaadetun kuusen tilalle, ensi keväänä kaadetaan toinen kuusi siitä läheltä ja köynnösten maailma tulee tilalle, osa maan peittoon osa kiipeilee , tai tietysti suloisessa sekamelskassa mikä minnekin.
Nyt on jo istutettu niitä ruusunätkelmiä 3 kpl, lisää tulee, plena elegance on jo 2 ruukussa kasvatettua omista lisättyä valmiina, sekä saman suvun sinikukkaista aion keväällä laittaa, kiinan kärhöä ym.
Keväällä maan roudassa ollessa kuusi nurin, ettei mikään muu säry. Siksi ei mitään teline viritelmiä vielä ole tehty.
Jos se uusi tulokas jota en tunne, on jokin haitake, niin onhan se helppo hoitaa pois vielä ensi kesänäkin.
Onpa ollut kiva ja opettavainen ketju lukea! Sain tietää paljon uutta, esimerkiksi miksi kesäkurpitsan suorakylvö epäonnistui ja miksi niitynsiemenet eivät itäneet kovin kummoisesti muhevassa multamaassa.
Oma puutarhani on saanut tänä kesänä rehottaa rikkaruohoja, muutamaa yrttipenkkiä ja paria ystävältä saatua kaalintainta on kasteltu. Tuli testattua parin tomaatintaimen karaisematta jättäminen, eikä ollut suuri yllätys, ettei kovin hyvin sujunut. Luulin, etten viime kesänä tehnyt puutarhan eteen juuri mitään, mutta tänä vuonna, kun ei oikeasti tehty, huomaa, että vähän päivässä on paljon kesässä.
Pihani on vanha, villiintynyt ja kauan laimintyöty, jossa upeat vaahterat tuovat varjoa. Tämä ei ole kovin suuri, mikä on toistaiseksi vain hyvä, sillä tekemistä riittää. Muutimme muutama vuosi sitten.
Kysyisinkin viisaammilta, mitä mieltä olette. Tonttia ympäröi ylikasvanut siperianherneaita, joka on minusta ihan komea, enkä halua sitä kokonaan alas laittaa. Ajattelin, että jos siitä ottaisi alas joka vuosi muutaman oksan per pensas, saisiko vähitellen uutta kasvustoa vanhan lomaan. Pörriäiset viihtyvät aidassa hyvin, niin siksikään en halua kokonaan kaataa. Näköesteenä on vaan vähän huono, koska lehtikasvusto niin korkealla. Onnistuisiko vähittäinen uudistaminen?
Viihtyisikö mikään köynnös varjossa, jos kasvattelisi pitkin pensaiden puurunkoja? Katselin jotain köynnöspiippoa, vai mikä se oli. Onko tuhoon tuomittu ajatus?
Aion ensi vuonna perustaa perennapenkin todettuani muutaman vuoden seuraamisen jälkeen, että mitään varsin erikoista perennaa ei ole valmiiksi. Onko perennoille olemassa samantyyppisiä "kumppanuuskasveja" kuin vaikka basilika ja tomaatti?
Voikohan omenapuun istuttaa kahden karviaspensaan väliin, haittaavatko toisiaan? Metri taitaa jäädä väliä kumpaankin pensaaseen.
Vierailija kirjoitti:
Onpa ollut kiva ja opettavainen ketju lukea! Sain tietää paljon uutta, esimerkiksi miksi kesäkurpitsan suorakylvö epäonnistui ja miksi niitynsiemenet eivät itäneet kovin kummoisesti muhevassa multamaassa.
Oma puutarhani on saanut tänä kesänä rehottaa rikkaruohoja, muutamaa yrttipenkkiä ja paria ystävältä saatua kaalintainta on kasteltu. Tuli testattua parin tomaatintaimen karaisematta jättäminen, eikä ollut suuri yllätys, ettei kovin hyvin sujunut. Luulin, etten viime kesänä tehnyt puutarhan eteen juuri mitään, mutta tänä vuonna, kun ei oikeasti tehty, huomaa, että vähän päivässä on paljon kesässä.
Pihani on vanha, villiintynyt ja kauan laimintyöty, jossa upeat vaahterat tuovat varjoa. Tämä ei ole kovin suuri, mikä on toistaiseksi vain hyvä, sillä tekemistä riittää. Muutimme muutama vuosi sitten.
Kysyisinkin viisaammilta, mitä mieltä olette. Tonttia ympäröi ylikasvanut siperianherneaita, joka on minusta ihan komea, enkä halua sitä kokonaan alas laittaa. Ajattelin, että jos siitä ottaisi alas joka vuosi muutaman oksan per pensas, saisiko vähitellen uutta kasvustoa vanhan lomaan. Pörriäiset viihtyvät aidassa hyvin, niin siksikään en halua kokonaan kaataa. Näköesteenä on vaan vähän huono, koska lehtikasvusto niin korkealla. Onnistuisiko vähittäinen uudistaminen?
Viihtyisikö mikään köynnös varjossa, jos kasvattelisi pitkin pensaiden puurunkoja? Katselin jotain köynnöspiippoa, vai mikä se oli. Onko tuhoon tuomittu ajatus?
Aion ensi vuonna perustaa perennapenkin todettuani muutaman vuoden seuraamisen jälkeen, että mitään varsin erikoista perennaa ei ole valmiiksi. Onko perennoille olemassa samantyyppisiä "kumppanuuskasveja" kuin vaikka basilika ja tomaatti?
Voikohan omenapuun istuttaa kahden karviaspensaan väliin, haittaavatko toisiaan? Metri taitaa jäädä väliä kumpaankin pensaaseen.
Olen tuon hernari aidan lyhentänyt niin, että kun niitä runkoja on monta samasta lähtöpisteestä, niin katkaisin kylmästi poikki eri kohdilta . N. puoli metriä, v. 80senttiä jne oman mielen ja paikan mukaan, tulee sellaisia pieniä runkopuita monta nippuun, kaikki eri mittaisia, osan katkoin matalaksi ja kyllä se sieltä uusiutuu niinkin ja komeimmat jätin sellaiseksi. Sitten vaan joka vuosi pitää huolen leikkauksesta ettei pääse salaa kasvamaan liikaa, niin käy helposti. Mutta aina voi katkaista uudelleen, kyllä se kestää. Ihan vaan raakasti saha käteen ja pätkimään. Ne erimittaiset pikku puut on hauskan näköisiä ja niitä latvuksia voi työstää leikkaamalla minkä muotoiseksi haluaa, palloa, kuutioita, pitkuliaita, miten vaan. Leikkimieli mukaan, niin mukavia juttuja syntyy. Ei aita kasvit tarvi perinteisesti olla kasvamassa.
Vierailija kirjoitti:
Onpa ollut kiva ja opettavainen ketju lukea! Sain tietää paljon uutta, esimerkiksi miksi kesäkurpitsan suorakylvö epäonnistui ja miksi niitynsiemenet eivät itäneet kovin kummoisesti muhevassa multamaassa.
Oma puutarhani on saanut tänä kesänä rehottaa rikkaruohoja, muutamaa yrttipenkkiä ja paria ystävältä saatua kaalintainta on kasteltu. Tuli testattua parin tomaatintaimen karaisematta jättäminen, eikä ollut suuri yllätys, ettei kovin hyvin sujunut. Luulin, etten viime kesänä tehnyt puutarhan eteen juuri mitään, mutta tänä vuonna, kun ei oikeasti tehty, huomaa, että vähän päivässä on paljon kesässä.
Pihani on vanha, villiintynyt ja kauan laimintyöty, jossa upeat vaahterat tuovat varjoa. Tämä ei ole kovin suuri, mikä on toistaiseksi vain hyvä, sillä tekemistä riittää. Muutimme muutama vuosi sitten.
Kysyisinkin viisaammilta, mitä mieltä olette. Tonttia ympäröi ylikasvanut siperianherneaita, joka on minusta ihan komea, enkä halua sitä kokonaan alas laittaa. Ajattelin, että jos siitä ottaisi alas joka vuosi muutaman oksan per pensas, saisiko vähitellen uutta kasvustoa vanhan lomaan. Pörriäiset viihtyvät aidassa hyvin, niin siksikään en halua kokonaan kaataa. Näköesteenä on vaan vähän huono, koska lehtikasvusto niin korkealla. Onnistuisiko vähittäinen uudistaminen?
Viihtyisikö mikään köynnös varjossa, jos kasvattelisi pitkin pensaiden puurunkoja? Katselin jotain köynnöspiippoa, vai mikä se oli. Onko tuhoon tuomittu ajatus?
Aion ensi vuonna perustaa perennapenkin todettuani muutaman vuoden seuraamisen jälkeen, että mitään varsin erikoista perennaa ei ole valmiiksi. Onko perennoille olemassa samantyyppisiä "kumppanuuskasveja" kuin vaikka basilika ja tomaatti?
Voikohan omenapuun istuttaa kahden karviaspensaan väliin, haittaavatko toisiaan? Metri taitaa jäädä väliä kumpaankin pensaaseen.
Tarkoitatko piippuköynnöstä....se kyllä viihtyy täysin varjossa erittäinkin hyvin ja on peittävä, jos sen laittaa sinne pensasaidan sekaan, saattaa käydä niin että pimentää liikaa suurilla lehdillään sitä alus kasvia ja ne lakkaa tekemästä lehtiä. Piippuköynnöksen lehdet on hyvin suuria, ruokalautanen on pieni mitta pesuvati lähentelee oikeaa kokoa....joten pimentää valon pois alla kasvavilta.Lähtee hitaasti alkuun ,mutta juurruttuaan kunnolla hyvään varjoisaan paikkaan 10 metri kesässä ei ole matka eikä mikään kasvaa.
Hopsansaa sinne se kesä meni, sato korjattu. Maissia vielä jäi mutta tähän sateen menoon homehtuu ennen kun loput tähkälöityvät kunnolla. Kasvihuoneessa vielä yrittää tomaattipuska kukkia (hundreds&thousands) ja loput munakoisot kasvaa. Kasvihuone muuten pesty ja laitettu talviteloille. Alkukesästä hyökkäsivät kirvat mutta onneksi meillä oli todella paljon myös leppäkerttuja jotka popsivat niitä suuhunsa ja kemiallisia aseita ei tarvittu. Kesäkurpitsaa tuli paljon köynnös sekä perus mutta loppukesästä iski joku härmä? Perunoihin iski rutto ja meni vähän maku, ens vuonna kaupasta kaikki, nyt meni koko uudenperunan kausi ohi kun vaan odotteli niitä omia. Kurkkua tuli paljon mutta havahduin liian myöhään kellastuviin lehtiin, tai syötin vaan enemmän lannoitetta, huomasin pian että lehdet olivatkin täys jotai seittiöttiäisiä niihin ei auttanut enää myrkyt eikä vesisuihkut joten leikkasin kaikki lehdet pois jatkoin vesisuihkuttelua ja kurkut virkistyvät kukkimaan lisää. Öttiäiset siirtyivät munakoisoihin.... ja liika kosteus aiheutti runkotomaatteihin latvamädän. Sitten meni hermo ja loput kurkut sekä tomaatit riuhtaisin menemään. Avomaankurkkujen taimet eivät ole kasvaneet 20cm suuremmiksi, siellä ne nököttää jämähtäneinä :D. Mansikoissa oli semmosia haisevia koppiksia ludeita? Ja kaikki mansikat maistu tosi pahalle. Herneet olivat ihan epämuodostuneita semmoisia aaltomaisia ja 1 herne sisällä. Ei ollut onnistunein kesä tämä ja saa nähdä jaksaako nähdä samaa esikasvatteluvaivaa ensi keväänä 😅 ehkä keskityn kukkiin, perennapenkkien viimeistelyyn ja hedelmä/marjapuskiin.
Kiitos aidanlyhennysvinkeistä, kokeilenkin ensin sellaiseen kohtaan, jonka aion ottaa alas kokonaan, niin näen vähän, miltä näyttää.
Kyllä, piippuköynnöstä tarkoitin, sitäkin taidan kokeilla toiseen kohtaan. Voisi näyttää hauskalta, kun puussa olisi köynnös. Latvukseen asti vaan ei saisi päästää.
Voikohan siperianhernepensaan puusta tehdä jotain. Osaisinkohan koota jonkun sermin niistä.
- "Köynnöspiippo"
Siis kiitos köynnöstietopläjäyksestäkin, jäi edellisestä viestistä. :D
Osaisiko joku neuvoa tällaiselle epäpuutarhailijalle, että vieläkö voi Pohjois-Pohjanmaalla tehdä jotain vanhalle raparperille, jotta sen sato olisi hyvä ja runsas ensi vuonna?
Raparperi on siis tosi vanha ja levinnyt ja harventunut. Siihen ei tullut tänä vuonna edes kukkaa/kukkia. Jotenkin ruikulampia olivat raparperinvarret tänä vuonna. Nyt vasta havahduin, että olisiko sille voinut/pitänyt laittaa jotain syyslannoitetta? Vieläkö se ehtii? Vai mitä sille pitäisi tehdä?
2.7 kg painoi mun kypsä vesimeloni, sugar baby on lajike.
Ei mitenkään erikoista, makempaa makua odotin.
Paprikoita on vielä kypsymässä, hitaanlaisesti vaan kypsyvät, viileätä on.
Vierailija kirjoitti:
Osaisiko joku neuvoa tällaiselle epäpuutarhailijalle, että vieläkö voi Pohjois-Pohjanmaalla tehdä jotain vanhalle raparperille, jotta sen sato olisi hyvä ja runsas ensi vuonna?
Raparperi on siis tosi vanha ja levinnyt ja harventunut. Siihen ei tullut tänä vuonna edes kukkaa/kukkia. Jotenkin ruikulampia olivat raparperinvarret tänä vuonna. Nyt vasta havahduin, että olisiko sille voinut/pitänyt laittaa jotain syyslannoitetta? Vieläkö se ehtii? Vai mitä sille pitäisi tehdä?
Lannoita reilusti keväällä (hevonpeetä tai kompostia), kyllä lähtee. Voi tietty syyslannoitettakin laittaa, mutta en pidä niin tehokkaana kun valmistaa myös kasvia lepotilaan. Sen raparperin vois myös jakaa eli lapiolla lohkot siitä palan johonkin toiseen paikkaan ja istutat kunnolla lannoitettuun maahan.
Kalkkia, kalkkia, kalkkia!
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Kiitos aidanlyhennysvinkeistä, kokeilenkin ensin sellaiseen kohtaan, jonka aion ottaa alas kokonaan, niin näen vähän, miltä näyttää.
Kyllä, piippuköynnöstä tarkoitin, sitäkin taidan kokeilla toiseen kohtaan. Voisi näyttää hauskalta, kun puussa olisi köynnös. Latvukseen asti vaan ei saisi päästää.
Voikohan siperianhernepensaan puusta tehdä jotain. Osaisinkohan koota jonkun sermin niistä.
- "Köynnöspiippo"
Kun katkaiset niitä hernaripensaiden runkoja, niin äläpä sitten hermoile, jollei ihan heti samana kesänä ala ilmestyä uutta kasvua. Kun ne silmut joutuu ihan puisesta rungosta uudelleen pukkaamaan itsensä ulos, niin kestää tovin. Mutta kyllä ne tulee ja hienoja pallopäitä voi muotoilla. Ei pidä luulla että ne kuoli, kun katkaiset, kyllä ne voimissaan on.
Piippuköynnös onkin hieno korkean puun rungolla ja se kestää alasleikaamistakin muutaman vuoden välein, kasvaa entistä ehommin.Meillä on terassin varjoisalla puolen ja nyt syksyllä aion sen taas alas leikata.
Männyn rungolla kasvaa köynnöshortensia ja on melkoisen juhlava kooltaan. Mänty on katkaistu n.4m korkeudelta ja siinä se köynnöksen peittämänä kukkii joka kesä, muotoilen leikkaamalla ulospäin sojottavat oksat syksyllä, jotta pysyy kuosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos aidanlyhennysvinkeistä, kokeilenkin ensin sellaiseen kohtaan, jonka aion ottaa alas kokonaan, niin näen vähän, miltä näyttää.
Kyllä, piippuköynnöstä tarkoitin, sitäkin taidan kokeilla toiseen kohtaan. Voisi näyttää hauskalta, kun puussa olisi köynnös. Latvukseen asti vaan ei saisi päästää.
Voikohan siperianhernepensaan puusta tehdä jotain. Osaisinkohan koota jonkun sermin niistä.
- "Köynnöspiippo"
Kun katkaiset niitä hernaripensaiden runkoja, niin äläpä sitten hermoile, jollei ihan heti samana kesänä ala ilmestyä uutta kasvua. Kun ne silmut joutuu ihan puisesta rungosta uudelleen pukkaamaan itsensä ulos, niin kestää tovin. Mutta kyllä ne tulee ja hienoja pallopäitä voi muotoilla. Ei pidä luulla että ne kuoli, kun katkaiset, kyllä ne voimissaan on.
Piippuköynnös onkin hieno korkean puun rungolla ja se kestää alasleikaamistakin muutaman vuoden välein, kasvaa entistä ehommin.Meillä on terassin varjoisalla puolen ja nyt syksyllä aion sen taas alas leikata.
Männyn rungolla kasvaa köynnöshortensia ja on melkoisen juhlava kooltaan. Mänty on katkaistu n.4m korkeudelta ja siinä se köynnöksen peittämänä kukkii joka kesä, muotoilen leikkaamalla ulospäin sojottavat oksat syksyllä, jotta pysyy kuosissaan.
Kiitos varoituksesta, olen kärsivällinen! Kolmelta suunnalta tonttia kiertää tämä ylikasvanut aita, en ihan joka puolelta katko kerralla muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaisiko joku neuvoa tällaiselle epäpuutarhailijalle, että vieläkö voi Pohjois-Pohjanmaalla tehdä jotain vanhalle raparperille, jotta sen sato olisi hyvä ja runsas ensi vuonna?
Raparperi on siis tosi vanha ja levinnyt ja harventunut. Siihen ei tullut tänä vuonna edes kukkaa/kukkia. Jotenkin ruikulampia olivat raparperinvarret tänä vuonna. Nyt vasta havahduin, että olisiko sille voinut/pitänyt laittaa jotain syyslannoitetta? Vieläkö se ehtii? Vai mitä sille pitäisi tehdä?
Lannoita reilusti keväällä (hevonpeetä tai kompostia), kyllä lähtee. Voi tietty syyslannoitettakin laittaa, mutta en pidä niin tehokkaana kun valmistaa myös kasvia lepotilaan. Sen raparperin vois myös jakaa eli lapiolla lohkot siitä palan johonkin toiseen paikkaan ja istutat kunnolla lannoitettuun maahan.
Syyslannoite laitetaan siksi että jaksaa talven yli paremmin ja lähtee kasvuun keväällä hyvin.
Eli laita syyslannoitetta kaikille .
Syyslannoite olisi hyvä laitta aikaisemminkin, silloin kun esim. Poimit omenat, marjat satokaudella jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaisiko joku neuvoa tällaiselle epäpuutarhailijalle, että vieläkö voi Pohjois-Pohjanmaalla tehdä jotain vanhalle raparperille, jotta sen sato olisi hyvä ja runsas ensi vuonna?
Raparperi on siis tosi vanha ja levinnyt ja harventunut. Siihen ei tullut tänä vuonna edes kukkaa/kukkia. Jotenkin ruikulampia olivat raparperinvarret tänä vuonna. Nyt vasta havahduin, että olisiko sille voinut/pitänyt laittaa jotain syyslannoitetta? Vieläkö se ehtii? Vai mitä sille pitäisi tehdä?
Lannoita reilusti keväällä (hevonpeetä tai kompostia), kyllä lähtee. Voi tietty syyslannoitettakin laittaa, mutta en pidä niin tehokkaana kun valmistaa myös kasvia lepotilaan. Sen raparperin vois myös jakaa eli lapiolla lohkot siitä palan johonkin toiseen paikkaan ja istutat kunnolla lannoitettuun maahan.
Syyslannoite laitetaan siksi että jaksaa talven yli paremmin ja lähtee kasvuun keväällä hyvin.
Eli laita syyslannoitetta kaikille .
Syyslannoite olisi hyvä laitta aikaisemminkin, silloin kun esim. Poimit omenat, marjat satokaudella jo.
Syyslannoitteen fosfori (P) valmistaa kasvin talveen ja auttaa selviämään talven yli (vahvistaa solukkoa, parantaa pakkasen kestoa). Kalium (K) taas edistää seuraavan kesän kukka-aiheiden muodostumista, eli tietää runsaampaa kukintaa ja hedelmillä ja marjoilla runsaampaa satoa.
Oikea ajankohta lannoitukselle on noin elokuun alussa, syötäville sadonkorjuun jälkeen ja perennat voi lannoittaa jo heinäkuun lopulla. Siinä vaiheessa kun kasvin lehdet alkaa kellastua, lannoitus on auttamattomasti myöhässä. Pitäis melkein puhua loppukesänlannoitteesta eikä syyslannoitteesta.
Vierailija kirjoitti:
2.7 kg painoi mun kypsä vesimeloni, sugar baby on lajike.
Ei mitenkään erikoista, makempaa makua odotin.
Paprikoita on vielä kypsymässä, hitaanlaisesti vaan kypsyvät, viileätä on.
Meillä tuli tänä kesänä vesimeloneista (sama lajike) makeita. ☺️ Avomaalla kasvatin. Jokainen taimi jaksoi tehdä kaksi hedelmää. En punninnut, mutta arviolta semmosia 15-18 cm halkaisijaltaan olivat.
Täällä vielä omenashow jatkuu, mutta muuten puutarhan sato alkaa olla syöty tai säilötty. Kasvimaalla on vielä lehtikaalia, vähän porkkanaa, perunaa, punajuurta ja papuja. Ja yrttejä. Halla ehti puraista kesäkurpitsan kasvustoa ja ne kannoin kompostiin. Samoin kasvihuone on syöty tyhjäksi ja tyhjennetty. Daaliat onneksi selvisivät tuosta nollaan tippuneesta yöstä ilman harsoja, ilmeisesti paikka oli sen verran suojaisa, ettei lämpö päässyt tuossa laskemaan niin alas. En nimittäin ollut yhtään seurannut yölämpöjä etukäteen.
Muuten syksy viileine säineen on ollut ihana! On saanut kitkettyä ja istuteltua uutta ja kasteluapua on tullut säännöllisesti taivaalta. Niihin puuhiin tästä olenkin taas matkalla. Aleostokset pitäisi saada istuteltua. ☺️
Vähän vanha vastaus, mutta minä säilytän daalian juurakot autotallissa. Lämpö siellä n. 10. Kellarikin olisi, mutta en ole viime vuosina viitsinyt kömytä sinne 😃
Daaliani ovat vanhaa lajiketta ja olleet minulla jo yli 40 vuotta. Tänä kesänä kasvoivat ennätyskorkeiksi, jotain 170cm ja kukkivat runsaasti punaisine kukkineen. Olen jakanut joka kevät juurakoita ympäri kylää ja itsellä aina neljä suurta puskaa rivissä. Riittää maljakkoonkin 😊
Niin, tunnetaan myös kumpukänninä, juurijuoppona ja pihapultsarina.