Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Diplomi-insinööri Pasi ei saanut enää töitä – kouluttautuu nyt duunariksi IL

Vierailija
17.03.2021 |

https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/f772bcd2-08c1-4869-8175-e1557ac841e8

Eipä ole akateeminen koulutus mikään avain loppuelämän onneen.

Kommentit (122)

Vierailija
41/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käyttäjä2108 kirjoitti:

Ruotsissa vaikuttaa olevan suuri pula kouluttautuneista työntekijöistä. Siskon poika pääsi töihin erääseen firmaan kun teki pitkän koulutuksen.Alkupalkka yli 5000 euroa ,koska melkeen kaikki oli vanhempaa työntekijää ja näihin nuoriin satsataan jatkokoulutuksella  ja muilla eduilla. 

Ruotsiin voi päästä Suomesta töihin hyvillä papereilla, vaikkei kävisi edes työpaikkahaastattelussa ollenkaan. 

Vierailija
42/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niin ja vaikkei työttömänä olisikaan tilastojen mukaan ollut vuoden 2020 lopulla kuin "vain" n. 2400 tekniikan alan korkeakoulutettua, niin läheskään kaikki työssä olleet eivät tuolloin varmasti olleet työtehtävissä, jotka olisivat jotenkin vastanneet tekniikan alan korkeakoulutusta. Siellä voi olla työssä olevissakin ihan duunareiden hommissa myös aika paljon porukkaa.

Kannattaa huomata, että TEKissä on jäseniä yli 72 000. Näistä 2400 on työttömänä eli 3,33%.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mielenterveysongelmat ovat yksi syy ettei pärjää. Normaali suunnittelutatoinen inssi pystyy itse pistämään toimiston pystyyn, ehkäpä ongelma tässä tapauksessa on se itsensä kertoma " palon" puute ja aloitekyvyttömyys. Sekään ei auta että asuu jossain korvessa.

99% tapauksista syynä on se, ettei töitä ole ja työnantajat valkkaa avoimiin aivan surutta nuorempia kun niitä on joka haussa tarjolla.

Nää keskustelut menee kuitenkin aina samaa rataa eli jäädään miettimään mikä tässä "pasissa" tai mikä hänen nimensä sitten oikeasti olikaan on vikana kun se ei kelpaa ja sitä suurta virtahepoa nimeltä massiivinen työpaikkojen puute ei kukaan suostu näkemään kansakunnan olohuoneessa.

Hallituksen työllisyyspolitiikkakin on muuten 100% sitä että näitä paseja ja muita työttömiä piiskataan ja "motivoidaan" entistä kiihkeämmin juoksuttamalla niitä turhissa haastatteluissa. Yhtään ehdotusta en ole toistaiseksi nähnyt jonka tarkoitus olisi lisätä suomeen oikeasti työpaikkoja. Siis yksityisen sektorin, ei julkisen. 

Vierailija
44/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi nyt halutaan tehdä koko kansasta korkeakoulutettuja kun ei heille kaikille kuitenkaan löydy koulutusta vastaavaa työtä. Tuo vain tuo turhia kuluja valtiolle sekä sille joka koulun käy.

Minusta tuntuu, että tätä fraasia hokevat eivät ymmärrä, että koulutus ja ihmisten osaaminen on kaikkiaan noussut roimasti vuosikymmenten aikana. Nykyisin peruskoulusta pääsevät tietävät todella paljon enemmän kuin heidän vanhempiensa ikäluokka. Jos ihmisistä halutaan pelkkiä ojankaivajia tai mitä tahansa yksinkertaisen työn tekijöitä, niin koulu pitää lopettaa viimeistään 13-vuotiaana. Suurin osa sitä kauemmin opiskelevista on niin älykkäitä ja kykeneviä, ettei heitä mitenkään voi kiinnostaa sellainen työ, jossa toistetaan samaa mekaanista liikerataa päivästä toiseen. Asia oli ihan toisin siihen maailman aikaan, kun kansakoulun käyminen loppuun oli suuri tapahtuma. 

Millä oikeutuksella sinä sanot jollekin toiselle, että älä vain kouluttaudu, vaikka fiksu oletkin? Toisekseen sinun (ja muidenkin samoin ajattelevien) olisi syytä miettiä, miksi jotkut maat menestyvät ja toiset eivät? Ihan kuoleva ajatus, että Suomesta tehtäisiin maa, jossa ei saa kouluttautua, vaikka älliä olisi. Kaikki vaan lähihoitajiksi ja duunareiksi. Sillä se Suomi nousuun, eikö?

Vierailija
45/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös minä kouluttauduin it-alan insinööriksi AMK:ssa ja töitä ei ole löytynyt. Otin opiskelun aikana paljon opintolainaa kun kuvittelin työllistymisen olevan varmaa, olihan minulla vahva työkokemus. Nyt kuitenkaan niitä koulutusta vastaavia töitä en ole saanut. Ne mitä tarjotaan ovat niitä samoja opistotason duuneja, joten rahallisesti kouluttautuminen oli huono homma. Ensiksi olin pois työelämästä ja sain vielä suuren lainan maksettaviksi.

En ymmärrä miksi nyt halutaan tehdä koko kansasta korkeakoulutettuja kun ei heille kaikille kuitenkaan löydy koulutusta vastaavaa työtä. Tuo vain tuo turhia kuluja valtiolle sekä sille joka koulun käy.

Olen IT DI , nainen ja esimiesasemassa teollisuudessa. Työhöni kuuluu myös rekrytoinnit organisaatiooni. 

Kun etsin It- alan ihmisiä niin DI:t on oma joukkonsa. AMK- ja opistoinsinöörit ovat yksi joukkonsa. Valitettavasti koulutustason ero DI- koulutuksen ja AMK/opistoinsinöörikoulutuksen välillä on kuin ero yön ja päivän välillä, joten kun tiedän tarvitsevani DI:n niin en edes kutsu haastatteluun perusinssiä. Se, että teknillisen oppilaitoksen nimeksi muutettiin ammattikorkeakoulu ei tee koulutuksesta akateemista. Ja jos tekisi niin sittenhän kaikki AMK:t voisi lakkauttaa ja kouluttaa kaikista diplomi-insinööörejä.

Jos haluat parantaa työllistymismahdollisuuksiasi niin jatko-opiskele DI:ksi.

Pidän myös DI:n koulutusta vaativampana, mutta nyt on kyse kahdesta täysin eri asiasta. Minulle on monesti työtä hakiessani sanottu, että hakevat juuri AMK:n käynyttä insinööriä heidän käytännön kokemuksen vuoksi. AMK on tiiviisti sidoksissa yrityksiin ja koulutus muokataan heidän tarpeisiin.

En ymmärrä tuota AMK:n dissausta joidenkin DI:n osalta. Määrittelettekö tosiaankin itsenne täysin koulutuksenne perusteella? Minusta et ole pätevä ihminen rekrytoimaan, koska sinun henkilökohtaiset mielipiteet vaikuttavat liikaa rekrytointiin eikä se ole hyvä asia yrityksen kannalta.

Vierailija
46/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös minä kouluttauduin it-alan insinööriksi AMK:ssa ja töitä ei ole löytynyt. Otin opiskelun aikana paljon opintolainaa kun kuvittelin työllistymisen olevan varmaa, olihan minulla vahva työkokemus. Nyt kuitenkaan niitä koulutusta vastaavia töitä en ole saanut. Ne mitä tarjotaan ovat niitä samoja opistotason duuneja, joten rahallisesti kouluttautuminen oli huono homma. Ensiksi olin pois työelämästä ja sain vielä suuren lainan maksettaviksi.

En ymmärrä miksi nyt halutaan tehdä koko kansasta korkeakoulutettuja kun ei heille kaikille kuitenkaan löydy koulutusta vastaavaa työtä. Tuo vain tuo turhia kuluja valtiolle sekä sille joka koulun käy.

AMK-tutkinto on opistotason tutkinto, joten mikä on ongelma?

Nimikikkailua, nykyään amiksia sanotaan opistoiksi?

AMK:ssa saatu koulutus antaa pätevyyden hakemaan julkisen puolen virkoihin joissa vaatimus on korkeakoulutus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis tyypille oli tarjolla oman alan töitä, mutta päätti lähteä jonnekin perähikiälle omaishoitajaksi?

Etkö arvosta omaishoitoa? Esim. tilanne jossa on ainoa lapsi ja vanhemman lähitueksi ei ole ketään muuta henkilöä, niin mielestäni erittäin arvostettavaa.

Vierailija
48/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja vaikkei työttömänä olisikaan tilastojen mukaan ollut vuoden 2020 lopulla kuin "vain" n. 2400 tekniikan alan korkeakoulutettua, niin läheskään kaikki työssä olleet eivät tuolloin varmasti olleet työtehtävissä, jotka olisivat jotenkin vastanneet tekniikan alan korkeakoulutusta. Siellä voi olla työssä olevissakin ihan duunareiden hommissa myös aika paljon porukkaa.

Kannattaa huomata, että TEKissä on jäseniä yli 72 000. Näistä 2400 on työttömänä eli 3,33%.

Ja ties kuinka monta prosenttia ihan jossain "hanttihommissa".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis tyypille oli tarjolla oman alan töitä, mutta päätti lähteä jonnekin perähikiälle omaishoitajaksi?

Hatunnosto miehelle äitinsä hoitamisesta. 

Vierailija
50/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja vaikkei työttömänä olisikaan tilastojen mukaan ollut vuoden 2020 lopulla kuin "vain" n. 2400 tekniikan alan korkeakoulutettua, niin läheskään kaikki työssä olleet eivät tuolloin varmasti olleet työtehtävissä, jotka olisivat jotenkin vastanneet tekniikan alan korkeakoulutusta. Siellä voi olla työssä olevissakin ihan duunareiden hommissa myös aika paljon porukkaa.

Kannattaa huomata, että TEKissä on jäseniä yli 72 000. Näistä 2400 on työttömänä eli 3,33%.

Ja ties kuinka monta prosenttia ihan jossain "hanttihommissa".

Ja työvoimapoliittisissa koulutuksissa olleita ei kai heitäkään lasketa näissä tutkimuksissa työttömiksi, vaikka eivät ole myöskään oikeassa työsuhteessa. Vai lasketaanko?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei se nykyään riitä diplomi-insinöörille että osaa hommansa teknisen puolen kohtalaisen hyvin, kuten tuo Pasikin toteaa. Pitää olla lisäksi nuori ja edustava tiimityöntekijä, sellainen dynaaminen, virtaviivainen ohjus. Suomi, ruotsi, englanti ja mielellään pari muutakin kieltä täydellisesti hallussa, sliipattu puku ja virheetön ulosanti. DI ei voi olla se oman huoneen tietokoneen ääressä lurjottava örkki, ellei sitten ole aivan todella huippu siinä, mitä tekee.

Vierailija
52/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2108 kirjoitti:

Ruotsissa vaikuttaa olevan suuri pula kouluttautuneista työntekijöistä. Siskon poika pääsi töihin erääseen firmaan kun teki pitkän koulutuksen.Alkupalkka yli 5000 euroa ,koska melkeen kaikki oli vanhempaa työntekijää ja näihin nuoriin satsataan jatkokoulutuksella  ja muilla eduilla. 

Ruotsiin voi päästä Suomesta töihin hyvillä papereilla, vaikkei kävisi edes työpaikkahaastattelussa ollenkaan. 

Moni tuttava tekniseltä alalta on töissä Saksassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa (80%) ICT- ja sähköalojen ml automaatio dippainsseistä on kuin lauhkeita mutta nokkelia palvelukoiria: toivovat että joku käskee alituiseen tekemään asioita. Homma kyllä hoituu, kunhan käskyttäjä & priorisoija löytyy, mutta näistä hemmoista harvemmim löytyy sitä liideeshippiä edes tiiminvetäjäksi saati riskinottohalua yrittäjäksi.

Ai mistäkö tiedän? 25 vuotta niib sähkö- kuin ICT:llä hommissa nähnyt näitä. Laahustavat hikisissä t-paidoissaan (tiiminvetäjillä jopa voi olla kauluspaita) ja farkuissa firman käytävällä kaffibatteryt kourassa, naureskelevat sarkastisesti ja syventyvät hommiinsa hoitaen ne hyvin. Naisten mielikuvissahan dippainssi on aina se hyvältö tuoksuva pikkutakkijeppe joka gonahtaa niin offiisin kuutioissa alempiarvoiset seisovat asennossa.

Toki en ole isommin raksa- ja konepuolen heppujen kanssa ollut, mutta eipä sielläkään paljosti pikkutakkeilla.

Tässä oli raakaa faktaa. Dippainssien vaimot ja akateemisuutta ylikorostavat feministinaiset miinustelee.

t. IT-jäbä

Vierailija
54/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lyhyehköjä pätkiä töissä, sitten muutto alueelle, jossa on oman alan töitä vähän, kahden vuoden aukko alan töistä cv:hen omaishoitajuuden vuoksi. Kyllähän tuossa sitten muut pätevät työnhakijat helposti menevät haussa ohi.

Propsit siitä, että kouluttautuu uuteen ammattiin.

Tämä. Tekee nyt harjoittelua Pellossa. Kartasta katsoen se on aika pitkällä Lapissa. Jotenkin en ole kovin hämmästynyt, ettei niillä seuduilla ole kysyntää sähköalan DIlle.

Etelämmässä olisi luultavasti ollut töitä, joten sinänsä typerä artikkeli. Ei taida lapissa olla kysyntään monella muullakaan alalla. Alan töitä ei nyt vaan ollut tarjolla juuri siellä missä hän haluaa asua, ja nyt tyyppinarisee lehdessä.

Ei tuosta ilmene kai mistä kaikkialta Suomesta on hakenut töitä?

Ainakin pk-seudulla on DI:lle töitä. Nyt varmaan joku kommentoi, ettei halua asua pk-seudulla. En halua minäkään, mutta täällä ne työt nyt vaan on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jutussa puhutaan asiaa. Yksi minunkin kavereista DI, lähti amk-puolelle opiskelemaan, kun työllistymistä ei ollut näköpiirissä.

Ihan turha jauhaa, että kuina paljon on pulaa insinööreistä. Pulaa on lähinnä ”huippu-osaajista” ja tiettyjen tarkkojen alojen taitajista.

Mun mies halusi vaihtaa työpaikkaa, on amk insinööri. Kaksi vuotta haki, pääsi kolmeen haastatteluun. Hakijoita oli työpaikkojoihin yli sata kuhunkin. Alkoi tulla ikäkin vastaan, kun oli peräti 43. Ajatelkaa, sen ikäinen jo alkaa olla liian vanha. Ei mitään aukkoja työhistoriassa ja on tarkka ja ahkera. Hoikka ja hoitaa asiansa. Siltikin kesti isossa kaupungissa kolme vuotta, että sai uuden työpaikan. Vaihtaa piti, kun entiseen työpaikkaan vaihtui pomo, joka kiusasi kaikkia alaisiaan. Sieltä lähti pois kaikki, jotka vain saivat työtä.

Ongelma on se, että etsitään niitä huipputyyppejä, sitä parasta viittä prosenttia. Se voi määritellä palkkansa ja ehdonsa. Mutta suurin os on keskinkertaisia työntekijöitä. Ei erityisen hyviä eikä erityisen huonoja. Suurin osa palkkaa vaan niitä huippuja ja sitten itketään, kun ne huiput haluavat lisää palkkaa ja vaihtavat vuoden päästä uuteen työpaikkaan. Onneksi miehen uusi työntekijä tajusi mikä arvo on sillä, että palkankorotuksia ei pyydetä ja ollaan tasaisia työjuhtia.

Di puolella on sekin vielä, että paljon pienemmällä palkalla saa amk-insinöörin tekemään samaa työtä, kuin mitä di:lle pitää maksaa. On tietysti töitä, missä se ylempi koulutus tarvitaan, mutta todella monet ovat sellaisia, että iham amk-insinööri pärjää.

Mutta teki kyllä mieleen tunkea tiedätte kyllä minne ne, jotka valittivat lehdissä, että ei löydy insinöörejä, kun työpaikan vaihtaminenkin oli noin vaikeaa. Mitään mahdollisuutta ei ole päästä hyvään paikkaan, jos on työttömyyttä takana yhtään pidempään. Vaikka sille työttömyydelle olisi syy elim lmaishoito tai vaikka hotovapaa.

Vierailija
56/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aina koulutettu pärjää paremmin kun vähäkoulutettu. 

Vierailija
57/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eihän mikään koulutus takaa mitään. Ja harvempi akateeminen koulutus johtaa johonkin tiettyyn tehtävään automaattisesti vaan se ura rakentuu työpaikoista ja tehtävistä, jotka itse valitsee.

Miten niin muka itse valitsee? Työnantaja on se, joka päättää kenet palkataan.

Vierailija
58/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jutussa puhutaan asiaa. Yksi minunkin kavereista DI, lähti amk-puolelle opiskelemaan, kun työllistymistä ei ollut näköpiirissä.

Ihan turha jauhaa, että kuina paljon on pulaa insinööreistä. Pulaa on lähinnä ”huippu-osaajista” ja tiettyjen tarkkojen alojen taitajista.

Mun mies halusi vaihtaa työpaikkaa, on amk insinööri. Kaksi vuotta haki, pääsi kolmeen haastatteluun. Hakijoita oli työpaikkojoihin yli sata kuhunkin. Alkoi tulla ikäkin vastaan, kun oli peräti 43. Ajatelkaa, sen ikäinen jo alkaa olla liian vanha. Ei mitään aukkoja työhistoriassa ja on tarkka ja ahkera. Hoikka ja hoitaa asiansa. Siltikin kesti isossa kaupungissa kolme vuotta, että sai uuden työpaikan. Vaihtaa piti, kun entiseen työpaikkaan vaihtui pomo, joka kiusasi kaikkia alaisiaan. Sieltä lähti pois kaikki, jotka vain saivat työtä.

Ongelma on se, että etsitään niitä huipputyyppejä, sitä parasta viittä prosenttia. Se voi määritellä palkkansa ja ehdonsa. Mutta suurin os on keskinkertaisia työntekijöitä. Ei erityisen hyviä eikä erityisen huonoja. Suurin osa palkkaa vaan niitä huippuja ja sitten itketään, kun ne huiput haluavat lisää palkkaa ja vaihtavat vuoden päästä uuteen työpaikkaan. Onneksi miehen uusi työntekijä tajusi mikä arvo on sillä, että palkankorotuksia ei pyydetä ja ollaan tasaisia työjuhtia.

Di puolella on sekin vielä, että paljon pienemmällä palkalla saa amk-insinöörin tekemään samaa työtä, kuin mitä di:lle pitää maksaa. On tietysti töitä, missä se ylempi koulutus tarvitaan, mutta todella monet ovat sellaisia, että iham amk-insinööri pärjää.

Mutta teki kyllä mieleen tunkea tiedätte kyllä minne ne, jotka valittivat lehdissä, että ei löydy insinöörejä, kun työpaikan vaihtaminenkin oli noin vaikeaa. Mitään mahdollisuutta ei ole päästä hyvään paikkaan, jos on työttömyyttä takana yhtään pidempään. Vaikka sille työttömyydelle olisi syy elim lmaishoito tai vaikka hotovapaa.

Pulaa on huippuspesialisteista yli 10 vuoden kokemuksella, jotka suostuvat pieneen palkkaan. Lisäksi toki aina on pulaa myyntitaitoisista huuhaa-käsienheiluttelijoista, jotka Jethroudestaan ja huuhaa-huijariudestaan huolimatta ymmärtävät myös teknologiaa. 

t. IT-jäbä

Vierailija
59/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja vaikkei työttömänä olisikaan tilastojen mukaan ollut vuoden 2020 lopulla kuin "vain" n. 2400 tekniikan alan korkeakoulutettua, niin läheskään kaikki työssä olleet eivät tuolloin varmasti olleet työtehtävissä, jotka olisivat jotenkin vastanneet tekniikan alan korkeakoulutusta. Siellä voi olla työssä olevissakin ihan duunareiden hommissa myös aika paljon porukkaa.

Kannattaa huomata, että TEKissä on jäseniä yli 72 000. Näistä 2400 on työttömänä eli 3,33%.

Ja ties kuinka monta prosenttia ihan jossain "hanttihommissa".

Ja työvoimapoliittisissa koulutuksissa olleita ei kai heitäkään lasketa näissä tutkimuksissa työttömiksi, vaikka eivät ole myöskään oikeassa työsuhteessa. Vai lasketaanko?

Miten monen diplomi-insinöörin tai arkkitehdin kuvittelet olevan työvoimapoliittisessa koulutuksessa? Aikuisen oikeesti. Oma havaintoni on että tällä alalla monien vanhempien työttömien taustalla on alkoholiongelma tai mielenterveysongelmat. Aivan vastavalmistuneille toki on vaikeuksia saada se ensimmäinen eteenpäin vievä kunnollinen työpaikka. Vastavalmistuneiltakin tupataan vaatimaan 2-3 vuoden työkokemusta.

Vierailija
60/122 |
17.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös minä kouluttauduin it-alan insinööriksi AMK:ssa ja töitä ei ole löytynyt. Otin opiskelun aikana paljon opintolainaa kun kuvittelin työllistymisen olevan varmaa, olihan minulla vahva työkokemus. Nyt kuitenkaan niitä koulutusta vastaavia töitä en ole saanut. Ne mitä tarjotaan ovat niitä samoja opistotason duuneja, joten rahallisesti kouluttautuminen oli huono homma. Ensiksi olin pois työelämästä ja sain vielä suuren lainan maksettaviksi.

En ymmärrä miksi nyt halutaan tehdä koko kansasta korkeakoulutettuja kun ei heille kaikille kuitenkaan löydy koulutusta vastaavaa työtä. Tuo vain tuo turhia kuluja valtiolle sekä sille joka koulun käy.

Olen IT DI , nainen ja esimiesasemassa teollisuudessa. Työhöni kuuluu myös rekrytoinnit organisaatiooni. 

Kun etsin It- alan ihmisiä niin DI:t on oma joukkonsa. AMK- ja opistoinsinöörit ovat yksi joukkonsa. Valitettavasti koulutustason ero DI- koulutuksen ja AMK/opistoinsinöörikoulutuksen välillä on kuin ero yön ja päivän välillä, joten kun tiedän tarvitsevani DI:n niin en edes kutsu haastatteluun perusinssiä. Se, että teknillisen oppilaitoksen nimeksi muutettiin ammattikorkeakoulu ei tee koulutuksesta akateemista. Ja jos tekisi niin sittenhän kaikki AMK:t voisi lakkauttaa ja kouluttaa kaikista diplomi-insinööörejä.

Jos haluat parantaa työllistymismahdollisuuksiasi niin jatko-opiskele DI:ksi.

Pidän myös DI:n koulutusta vaativampana, mutta nyt on kyse kahdesta täysin eri asiasta. Minulle on monesti työtä hakiessani sanottu, että hakevat juuri AMK:n käynyttä insinööriä heidän käytännön kokemuksen vuoksi. AMK on tiiviisti sidoksissa yrityksiin ja koulutus muokataan heidän tarpeisiin.

En ymmärrä tuota AMK:n dissausta joidenkin DI:n osalta. Määrittelettekö tosiaankin itsenne täysin koulutuksenne perusteella? Minusta et ole pätevä ihminen rekrytoimaan, koska sinun henkilökohtaiset mielipiteet vaikuttavat liikaa rekrytointiin eikä se ole hyvä asia yrityksen kannalta.

Olen vanhan liiton opistoinssi ja mulle tippuu työtehtäviä, joita AMK-inssit/DI:t/ tekn tri:t ei kykene ratkoo.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yhdeksän viisi