Miksi ihminen käyttäytyy välinpitämättömästi sellaista kohtaan joka rakastaa häntä
Tuleeko siinä ihmisluonne esiin? Yleisellä tasolla, oletteko havainneet tällaista (aloitus ei siis nyt jonkun stalkkerin joka ei saa vastakaikua tms.)
Kommentit (25)
Vai pelkääkö rakkauden menettämistä
Ap
Tunteet ovat jokaisen omia. Toisen näkyvä ihastuminen itseen, kun omat tunteet eivät ole samanlaiset, saattaa tuntua jopa ahdistavalta. Sitä paitsi ihmisten empaattisuus vaihtelee. Moni ei osaa ilmaista kiitollisuutta mistään asiasta, vaikka aihetta olisi.
Niin ja miten paljon se ihminen sitten vaikuttaa. Mitä mieltä kohde on tästä ihmisestä itsestään joka häntä rakastaa..?
Ap
Miksi minulla olisi välttämättä minkäänlaisia velvollisuuksia sellaista ihmistä kohtaan, joka ilmaisee rakastavansa minua, lukuun ottamatta normaaleja hyviä käytöstapoja? Minä en ole muiden tunteista vastuussa, kuten ei ole kukaan muukaan, tämä helposti unohdetaan.
Hei aloittaja: pitäisikö tämän "rakastetun" hihkua riemusta tai peräti vajota liikutuksesta polvilleen? Miksi odottaa jonkun käyttäytyvän jollakin tietyllä tavalla?
Mä kyllästyin yhteen tyyppiin. Sen jatkuviin avautumisiin, MINÄ TUNNEN, MINÄ RAKASTAN, MINÄ MINÄ MINÄ...ei niin mitään mystisyyttä, yhtä hemmetin tunnelässytystä. Se tyyppi puhui mun tunteet kuoliaaksi ja nykyään arvostan hiljaisuutta yli kaiken.
Ehkä tuo kyseinen ihminen ei rakasta sitä rakastavaa ihmistä. Kokee kenties vain välinpitämättömyyttä.
Siksi että minä en rakastanut tai edes pitänyt siitä ihmisestä joka tykkäsi minusta.
Sinulla voi olla tunteita, toisella ei välttämättä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuo kyseinen ihminen ei rakasta sitä rakastavaa ihmistä. Kokee kenties vain välinpitämättömyyttä.
No voiko henkilö sitten vain nauttia tämän toisen ihmisen rakkaudesta, koska jos toinen ei otakaan häneen yhteyttä, haluaa kuitenkin olla yhteydessä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuo kyseinen ihminen ei rakasta sitä rakastavaa ihmistä. Kokee kenties vain välinpitämättömyyttä.
No voiko henkilö sitten vain nauttia tämän toisen ihmisen rakkaudesta, koska jos toinen ei otakaan häneen yhteyttä, haluaa kuitenkin olla yhteydessä.
Ap
Minulla siis ei ole mitään pakkomielettä, kaikkihan ovat ihan vapaita.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuo kyseinen ihminen ei rakasta sitä rakastavaa ihmistä. Kokee kenties vain välinpitämättömyyttä.
No voiko henkilö sitten vain nauttia tämän toisen ihmisen rakkaudesta, koska jos toinen ei otakaan häneen yhteyttä, haluaa kuitenkin olla yhteydessä.
Ap
Sairaampi voi, mutta normaali voi olla huolissaan ihastuneen mielenterveydestä.
Avaa vähän, mitä tarkoitat. Kerro tilanne.
Näillä tiedoin jos mennään, niin vastaus:
se toinen ihminen jota sinä rakastat, ei rakasta sinua. Siksi hän on sinua kohtaan välinpitämätön, koska hän ei siis välitä.
Sitten jos mennään syvempään psykologiaan ja harmaille vesille, ja otetaan esimerkiksi parisuhde jossa sinä koet että mies ei välitä sinusta, ja teoretisoidaan että jos mies oikeasti välittääkin, niin syy löytyisi silloin välittämisen _ilmaisemisen_ vajavuudesta. Mies on siis tunnekylmä, ei ole tottunut näyttämään rakkautta, kenties omassa kotonaan on oppinut kylmyyteen ja tylyyteen ja ankeuteen. Tällaista miestä on hankalaa saada muuttumaan, tiedostamisen pitäisi lähteä hänestä itsestään ja tarvitsisi siihen ehkä parisuhdeterapiaa, ulkopuolisen ihmisen sanomaan että välittämistä ja sen ilmaisemista oikeasti tarvitaan.
Sitten on vielä se vaihtoehto, jos parisuhteesta puhutaan, että mies pitää sinua ja lämmönjakeluasi itsestäänselvyytenä. Tämä on käsittääkseni tyypillistä miehille, he usein itsekin sanovat tämän yhdeksi syyksi missä suhteet menneet heillä pieleen. Katos kun mies tottuu ns helppotasoon, jossa palvelu toimii ja hän saa vakiseksiä, kotityöt eivät jää hänen varaansa ja lämpöä ja tukea tulee vielä diilin päälle, niin ei hän ajattele mitä Sinä saat suhteelta, kun Hänelle homma on plussaa. Tällöin päädytään klassiseen tilanteeseen, jossa naisen mielestä suhde ei voi hyvin, ja miehen mielestä kaikki on hyvin eikä muutoksia tarvita mihinkään.
Outoja kommentteja täällä muutenkin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuo kyseinen ihminen ei rakasta sitä rakastavaa ihmistä. Kokee kenties vain välinpitämättömyyttä.
No voiko henkilö sitten vain nauttia tämän toisen ihmisen rakkaudesta, koska jos toinen ei otakaan häneen yhteyttä, haluaa kuitenkin olla yhteydessä.
Ap
Sairaampi voi, mutta normaali voi olla huolissaan ihastuneen mielenterveydestä.
Nyt meni pointtisi ohi?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Outoja kommentteja täällä muutenkin.
Ap
No ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Avaa vähän, mitä tarkoitat. Kerro tilanne.
Näillä tiedoin jos mennään, niin vastaus:
se toinen ihminen jota sinä rakastat, ei rakasta sinua. Siksi hän on sinua kohtaan välinpitämätön, koska hän ei siis välitä.
Sitten jos mennään syvempään psykologiaan ja harmaille vesille, ja otetaan esimerkiksi parisuhde jossa sinä koet että mies ei välitä sinusta, ja teoretisoidaan että jos mies oikeasti välittääkin, niin syy löytyisi silloin välittämisen _ilmaisemisen_ vajavuudesta. Mies on siis tunnekylmä, ei ole tottunut näyttämään rakkautta, kenties omassa kotonaan on oppinut kylmyyteen ja tylyyteen ja ankeuteen. Tällaista miestä on hankalaa saada muuttumaan, tiedostamisen pitäisi lähteä hänestä itsestään ja tarvitsisi siihen ehkä parisuhdeterapiaa, ulkopuolisen ihmisen sanomaan että välittämistä ja sen ilmaisemista oikeasti tarvitaan.
Sitten on vielä se vaihtoehto, jos parisuhteesta puhutaan, että mies pitää sinua ja lämmönjakeluasi itsestäänselvyytenä. Tämä on käsittääkseni tyypillistä miehille, he usein itsekin sanovat tämän yhdeksi syyksi missä suhteet menneet heillä pieleen. Katos kun mies tottuu ns helppotasoon, jossa palvelu toimii ja hän saa vakiseksiä, kotityöt eivät jää hänen varaansa ja lämpöä ja tukea tulee vielä diilin päälle, niin ei hän ajattele mitä Sinä saat suhteelta, kun Hänelle homma on plussaa. Tällöin päädytään klassiseen tilanteeseen, jossa naisen mielestä suhde ei voi hyvin, ja miehen mielestä kaikki on hyvin eikä muutoksia tarvita mihinkään.
Kiitos hyvästä vastauksesta.
Ap
Ei minulle tulee mieleen muita tapauksia, joissa tuollainen vaikuttaisi olevan yleistä, kuin äidin ja teini-ikäisen lapsen suhde. Teini saattaa pitää äidin rakkautta selviönä sekä testailee omia rajojaan itsenäistymisprosessissa.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/