Lue keskustelun säännöt.
Kummallisimmat/hassuimmat/erikoisimmat perustelut lapsen nimeämiselle -peukutusketju
14.03.2021 |
Huom! Tämän ketjun tarkoitus ei ole listata nimiä, vaan perusteluita sille, miten joihinkin nimiin on päädytty.
Mikä on ollut kummallisin/hassuin/erikoisin perustelu sille, miten joku suvussasi/kaveriporukassasi/tuttavapiirissäsi on perustellut lapsensa nimeämistä? Peukku ylös = samaa mieltä, onpa kummallinen/hassu/erikoinen perustelu, peukku alas = eri mieltä, mitä ihmeellistä tässä on? Yksi perustelu per viesti, Ap aloittaa:
Eräässä suvussa kaikki pojat nimettiin niin, että pojilla oli kaksi nimeä. Kaikkien ensimmäinen etunimi oli sama, tyyliin Matti ja sitten toiset nimet vaihtelivat. Jokaisella se toinen nimi oli virallinen kutsumanimi. Mahtoi suvussa mennä postit välillä sekaisin, kun perheessä ja suvussa oli monta "saman nimistä", vaikka kutsumanimet olivatkin erilaisia. Monista virastoista kun lähetetään postia sillä ensimmäinen etunimi + sukunimi yhdistelmällä, joka oli näillä kaikilla sama.
Ap
Kommentit (105)
Perheessä oli monta poikaa ja kaikilla tosi samankaltaiset nimet, tyyliä Emil, Eemi, Eeli, Elias ja Eliel.
Ihmettelin, eikö veljessarja ikinä mennyt sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikki itsekeksityt nimet, joiden sopivuutta on pitänyt kysyä digi- ja väestötietovirastosta (ent. maistraatti). en ole törmännyt vielä yhteenkään oikeasti kauniiseen, itsekeksittyyn nimeen (eli ei olisi yhtään kaimaa ennestään). suurimman osan kohdalla miettii, mitä h*lvettiä nää vanhemmat on oikein kelanneet.
Kaveripiirissä on perhe, jonka vanhemmat valitsivat vauvalle tietyn nimen, koska samanniminen isotäti teki aikoinaan maailman herkullisinta kaalilaatikkoa. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin pienellä maaseutupaikkakunnalla kaukana pk-seudusta. Tosi usein törmäsi siihen, että vanhemmat halusivat antaa lapselle kansainvälisen etunimen, jotta sitten aikanaan lapsen olisi helpompaa matkustella, muuttaa ulkomaille opiskelemaan ja töihin jne (sukunimet olivat ihan suomalaisia, sisälsivät ääkkösiä jne).
Ihmettelin noita perusteluja siksi, että perheet olivat ännännen polven paikkakuntalaisia, mitään kansainvälisiä sukujuuria ei ollut eikä koulutusta arvostettu kovin pitkälle. Perheet eivät matkustelleet kuin tyyliin kerran viidessä vuodessa Kanarialle tai Tallinnassa käytiin kerran kesässä. Aika monilla perheillä oli vielä tosi tarkkaa, miten se oman lapsen nimi pitää ääntää kansainvälisesti. Lasten nimet oli luokkaa Jake ja Milo ja ne piti ääntää Jeik ja Mailou.
Ymmärrän kansainväliset nimet oikein hyvin, jos on sukutaustaa muualla, perhe todennäköisesti asuu ulkomailla joskus tulevaisuudessa tai matkustelevat paljon. Noissa tilanteissa ihmetytti, sillä mitkään seikat perheiden elämässä eivät viitanneet siihen, että lapsi tulisi viettämään todella kansainvälistä elämää. Ja pärjäisihän sitä ulkomailla, vaikka olisi ihan suomalainen etunimi, olihan ne sukunimetkin ihan suomalaisia.
Ei sitä koskaan tiedä. Maatilalla asuvalla tädilläni on monta lasta, joista vain yksi päätyi asumaan ulkomailla ja hänen nimensä on Päivi. Se osataan kyllä lausua, mutta totta kai ääkkösten kirjoittaminen on vaikeaa ei-pohjoismaisille ja posteissa lukee Paivi. Joskus lukee Mr. Paivi xx, koska jostain syystä se kuulostaa miehen nimeltä ulkomailla.
Ehkä tuo nimien ääntäminen on vähän kummallista, mutta ymmärrän kyllä sen että halutaan kansainvälisesti helppo etunimi.
Ei sellaista nimeä varmaan olekaan, joka olisi kansainvälisesti yksiselitteinen ja kaikille helppo lausuttava. Eihän voi tietää, mille kielialueelle päätyy. Vaikka olisi yleinen englannihtava nimi, ei niitäkään hallita läheskään aina.
Toinen juttu on se, että jos päätyisin ulkomaille, minusta olisi nimenomaan kiva, jos nimi ilmoittaisi juurista, enkä olisi vain yksi miljoonista samannimisistä. Olisi tarinaa, mitä Pälvi/Vanamo/Aamu tarkoittaa, tai mikä on Ainon/Ilmarin historia.
No kyllä se vaan on ongelma vähän joka lomakkeella, terveisin nimimerkki osoitteeni ei ikinä mahdu millekään lomakkeelle.