Lue keskustelun säännöt.
Miksi suomalaisilla on sisustamisessa niin heikko patinan sietokyky? Laadutonta ikearoskaa kodit täynnä :(
14.03.2021 |
Tarkoitan tällä sitä, että Suomessa on totuttu arvostamaan sellaista mahdollisimman steriiliä korkeakiiltoista kalustelevypintaa, laminaattia jne.
Euroopassa arvostuksen kohteita ovat aidot materiaalit. Patina on ennemminkin plussa kuin miinus.
Johtuuko tämä historiattomuus ja kulttuurinen ohuus siitä, että Suomi on niin nuori maa? Ei oikein itsekään tiedetä, mitä halutaan, ja vaihdetaan tyyliä viiden vuoden välein. Laatu on vain sitä samaa eli ikearoskaa. Ikearoskalla en tarkoita välttämättä kaikkea kyseisestä puljusta hankittua vaan yleensä halpaa ja mautonta.
Kommentit (105)
Moni perustelee että he ostaa liimapuuhöttöä Ikeasta koska se on edullista ja ei ole rahaa. Kuinka vaikeaa ja on mennä töihin ja hankkia palkkaa kunnon kokopuisia huonekaluja varten Jyskistä, Maskusta ja Askosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni perustelee että he ostaa liimapuuhöttöä Ikeasta koska se on edullista ja ei ole rahaa. Kuinka vaikeaa ja on mennä töihin ja hankkia palkkaa kunnon kokopuisia huonekaluja varten Jyskistä, Maskusta ja Askosta?
Ehhehe😁
Vierailija kirjoitti:
Ap, suomalaiset ovat olleet niin pitkään köyhää kansaa, että hyvin harvalla on sukuperintönä kauniita vanhoja huonekaluja. Minullakaan ei ole, vaikka ihan keskiluokkaisesta kodista olen kotoisin. Miehellä vielä vähemmän, evakkokarjalaisen kodin pojalla.
Toki antiikkia voisi ostaa, mutta senkin tarjontaa kaventaa edellä mainittu asia.
Ja kun vielä tykkää enemmän pelkistetystä tyylistä, niin ei voi mitään. Huonekalut on ostettava uusina. Toki pyrin välttämään halvimmat ja heikkorakenteisimmat, mutta siinäkin voi olla yllätyksiä: aikonani ostin vaipanvaihtopöydäksi Ikeasta halvimman mahdollisen pöydän, mutta sepä olikin massiivikoivua. Päällislakkaus hilseili nopeasti, jolloin hioin pöydän ja käsittelin huonekaluvahalla. Ny ko. halpispöytä on palvellut ansiokkaasti jo 20 vuotta keittiön ruokapöytänä, ostin siihen sopivat koivuiset massiivipuutuolit.
Antiikkia tuodaan myös ulkomailta. Mutta siis antiikki ei ole niin kallista kuin uskoisi, toki todella kalliitakin huonekaluja on. Mä oon rampannut antiikkikaupoissa ehkä 10 vuotta ja tehnyt kyllä aika edullisia löytöjä. Toki jos jossain Helsingin keskustan liikkeissä käy, niin hinnat ovat sitten sen mukaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni perustelee että he ostaa liimapuuhöttöä Ikeasta koska se on edullista ja ei ole rahaa. Kuinka vaikeaa ja on mennä töihin ja hankkia palkkaa kunnon kokopuisia huonekaluja varten Jyskistä, Maskusta ja Askosta?
Ehhehe😁
Se 10 000 euroa Jyskin keittiön pöydästä on pieni sillä se pöytä kestääkö lähes ikuisesti ja voi jättää vaikka perinnlksi lapsenlapsille, mutta se Ikeasta ostettu 200 euron pöytä alkaa hajoilemaan jo parin vuoden kuluttua. Laatu maksaa.
Ikeassa on sekä hirveitä, halpoja lastulevyhökötyksiä (suurin osa) että arvokkaampia, nerokkaita ratkaisuja. Mielestäni laatu on viime vuosina mennyt alaspäin, lukuunottamatta joitain yksittäisiä erikoismallistoja.
Valitettavasti Ikea tuntuu myös olevan ainoa, joka tajuaa konkreettisesti että maailma kaupungistuu. Sinne ei mahdu iso barokkilipasto. Kotimaiset huonekaluvalmistajat, katsokaa ympärillenne, minkä kokoiset kaapit ja lipastot mahtuvat kotimaisiin koteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välttelen ostamasta halvinta lastulevyä enkä pidä kiiltokalusteista sen enempää kuin antiikistakaan. Meiltä itseasiassa löytyy pari massiivista antiikkihuonekalua jotka ovat miehen suvun ”aarteita.” Mielestäni nuo tummapuiset, krumeluurein yksityiskohdin koristellut huonekalut ovat todella rumia.
Pidän laadukkaista huonekaluista sekä ajattomasta skandinaavisesta designistä. Sellaisen puute kodissani johtuu ihan puhtaasti siitä ettei ostovoimaa ole. Olen keskituloinen, mutta asuminen, auto, ruoka ja muut normaalit laskut vie sen verran rahaa että se mitä jää yli menee säästöön, huvituksiin ja sijoituksiin. Omalla elintasolla ja palkalla erittäin kalliisiin huonekaluihin sijoittaminen ei ole järkevää. Tämä lienee se suurin sisustusvalintoja määrittelevä tekijä suurimman osan kodeissa. Toki omistan joitakin löytöinä tehtyjä design huonekaluja, mutta pääsääntöisesti edullisia huonekaluja jotka eivät ole kohtuuttoman suuria sijoituksia.
Kyllä ikeassa on yksittäisiä laadukkaitakin juttuja ja jopa käsityönä tehtyjä tavaroita. Suurin osa tietty sitä kalustelevyhöttöä, josta kootessa kohkeaa kulmat, kun kynsi osuu väärään kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekisi mieli vastata, että Suomi on maana sen verran nuori, ylivoimainen enemmistö oli ennen toista maailmansotaa maanviljelijöitä, että ei täällä ole paljon 1900-luvun alun saati vanhempaa antiikkia. Mutta kun katselee esim. Torista, ei se näytä pitävän paikkaansa, tarjontaa on eikä ole kallista, verrattuna Ikean hintoihinkaan. Joten valitettavasti täytyy sanoa, että monella kysymys taitaa olla ihan mausta. Tai sitten antiikin hinnoista on täysin vääriä mielikuvia. Voisiko myös olla, että monella identiteetti on sellainen, että antiikkihuonekalut eivät ikään kuin kuuluisi "omaan perintöön", siis sukujuurien perusteella. Minulla on melkein kaikki huonekalut antiikkia ja palkka on keskiarvon alapuolella. Ja olen vielä yksinhuoltaja. Kallistakin antiikkia on, mutta kaikki ei ole kallista. Patinansietokykyä pitää tietysti olla, eivätkä ole usein niitä helpoimmin siirrettäviä.
Uudiskohteeseen ei mikään pirttityyli sovi. Kerrostaloasunnot ovat niin pieniä ettei niihin voi niitä vanhoja suuria huonekaluhirvityksiä laittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä kyse voi olla tosiaan enemmän tuosta, ettei antiikkiin ja laadukkuuteen ole totuttu tai siitä on haluttu irrottautua kulttuurisista syistä.
Lastulevy-melamiini-trendiboho tarjoaa yhteisöllisemmän samaistumispinnan. Ja tietty nuorilla voi olla, että hakevat vielä itseään ja omaa tyyliään. Yleensä silloin otetaan malllia ikätovereista tai siitä yhteisöstä, joihin samaistutaan.
Meillä on aina ollut huonekaluja 1800 - luvun lopusta 40-60 -luvuille sulassa sovussa modernien kanssa.
Ei mitään lastu- tai huonekalulevyä vaan umpipuuta pitää olla.
Nyt kun muutimme 120 neliötä pienempään taloon jouduimme luopumaan monista aarteistamme mutta kyllä tännekin vielä mahtui, onneksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni perustelee että he ostaa liimapuuhöttöä Ikeasta koska se on edullista ja ei ole rahaa. Kuinka vaikeaa ja on mennä töihin ja hankkia palkkaa kunnon kokopuisia huonekaluja varten Jyskistä, Maskusta ja Askosta?
Ehhehe😁
Se 10 000 euroa Jyskin keittiön pöydästä on pieni sillä se pöytä kestääkö lähes ikuisesti ja voi jättää vaikka perinnlksi lapsenlapsille, mutta se Ikeasta ostettu 200 euron pöytä alkaa hajoilemaan jo parin vuoden kuluttua. Laatu maksaa.
Just tossa sahasin 17 vuotta vanhan ikean sohvan kappaleiksi ja heitin roskiin kun se ei mennyt millään rikki. Jyskn hajoaa heti, samoin monet muut kalliimmat kalusteet. Ainoa syy miksi olen ikeaa heittänyt roskiin on halu vaihtaa tyyliä ja kyllästyminen. Mutta ne kestää ja kestää.
Vierailija kirjoitti:
Moni perustelee että he ostaa liimapuuhöttöä Ikeasta koska se on edullista ja ei ole rahaa. Kuinka vaikeaa ja on mennä töihin ja hankkia palkkaa kunnon kokopuisia huonekaluja varten Jyskistä, Maskusta ja Askosta?
Nuo firmat myyvät ihan samaa liimapuuhöttöä kuin Ikeakin. Kuolen nauruun.
Ja mulla on rahaa mutta käytän sen mieluummin osakeostoihin kuin huonekaluihin joita en aio ottaa mukaani muuttaessani pois Suomesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antiikkiset huonekalut ovat yleensä ihan väärän värisiä ja painavat rutosti. Ennen menin lastulevy linjalla, mutta nykyään tuunaan uudet huonekalut. Vasta ostin puisen pikkulipaston jonka petsasin ja vaihdoin nupin. Tulee omannäköistä, mutta silti siisti lopputulos. Monesti yritän etsiä vanhojakin
koko puisia huonekaluja tuunattavaksi, mutta niistä pyydetään poskettomia summia ja en halua valmiiksi naarmuuntunutta tai rikkinäistä ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni perustelee että he ostaa liimapuuhöttöä Ikeasta koska se on edullista ja ei ole rahaa. Kuinka vaikeaa ja on mennä töihin ja hankkia palkkaa kunnon kokopuisia huonekaluja varten Jyskistä, Maskusta ja Askosta?
Nuo firmat myyvät ihan samaa liimapuuhöttöä kuin Ikeakin. Kuolen nauruun.
Ja mulla on rahaa mutta käytän sen mieluummin osakeostoihin kuin huonekaluihin joita en aio ottaa mukaani muuttaessani pois Suomesta.
Köyhät ovatkin köyhiä, mutta mitä jos vaihteeksi menisit töihin niin olisi varaa kunnon kalisteisiin, ei siis mitään lastulevy- ja liimapuuhöttöä vaan kunnon massiivipuuta.
Lähestulkoon kaikki antiikkiset kalusteet on rumia ja ankeita. Siksi mielummin vaikka sitten ikeasta ostan. On ajanut täysin asiansa. Eikö se ole pääasia, että koti miellyttää omaa silmää, eikä naapurin?
Asumme 2 lapsen kanssa 43 neliön asunnossa, isompaan ei ole varaa näillä tuloilla. Ei ole juuri kalusteita ollenkaan, kun ei mahdu. Suomessa verotus on niin korkea, että asutaan koirankopeissa ja maksetaan itsemme kipeäksi niistä.
Vierailija kirjoitti:
Moni perustelee että he ostaa liimapuuhöttöä Ikeasta koska se on edullista ja ei ole rahaa. Kuinka vaikeaa ja on mennä töihin ja hankkia palkkaa kunnon kokopuisia huonekaluja varten Jyskistä, Maskusta ja Askosta?
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että jyskin tuotteet on ollut huomattavasti paskempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni perustelee että he ostaa liimapuuhöttöä Ikeasta koska se on edullista ja ei ole rahaa. Kuinka vaikeaa ja on mennä töihin ja hankkia palkkaa kunnon kokopuisia huonekaluja varten Jyskistä, Maskusta ja Askosta?
Nuo firmat myyvät ihan samaa liimapuuhöttöä kuin Ikeakin. Kuolen nauruun.
Ja mulla on rahaa mutta käytän sen mieluummin osakeostoihin kuin huonekaluihin joita en aio ottaa mukaani muuttaessani pois Suomesta.
No tuohan oli sarkasmia mainita Jysk ja nuo muut lafkat. Sarkasmin ymmärtämiseen tosin vaaditaan aivot.
Patina on yleensä tummaa ja synkkää, joka vie sen vähäisenkin valon, mitä täällä pohjolassa sattuu näkymään.