Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa minulle hyvä ja innostava esimerkki siitä mitä tapahtuu kun laittaa korkin viimeisen kerran kiinni?
14.03.2021 |
Taas heräsin krapulassa. V1tutus on suunnaton, kuten itseinhokin. Suussa maistuu pahalle ja vatsassa velloo. Peiliin uskalla edes vilkaista, koska siellä näkyy pöhöttynyt surullinen naama, jossa eiliset meikit oksentamisesta levinneenä. Silmät jotka vielä eilen illalla olivat nauravaiset ja täynnä elämää näyttää nyt vaan lannistuneilta ja elämänilo on sammunut.
Ennestään tiedän jo miten tämä homma menee. Tänään piehtaroidaan inhossa ja itsesäälissä. Huomenna tunnen häpeää. Tiistaisin alkaa se uusi elämä kun päätän jälleen kerran ottaa itseäni niskasta kiinni. Keskiviikkona on jo neutraali olo. Torstaina vanha kunnon "suussa napsuu"-fiilis alkaa lähestyä. Perjantaina työkavereiden kanssa fiilistellään tulevasta viikonlopusta ja kukin kertoo että ottaa ainakin lasillisen viiniä tai saunaoluen. Sallin siis myös itselleni sen, koska olenhan ansainnut raskaan työviikon jälkeen. Perjantaina pullo viiniä ja lauantaina myös + monta muuta juomaa. Oravanpyöräni on valmis.
Tästä tavasta kun pääsisi eroon. Vaikka tiedostan sen, niin mieleni alkaa temppuilla aina loppuviikosta ja "unohtaa" sunnuntain morkkiksen.
Haluaisin lukea kokemuksia siitä miten alkoholin jättäminen on vaikuttanut?
Kommentit (40)
Välit lapsiin ja puolisoon parantuvat, huomattavasti. Elämästä tulee kokonaisvaltaisesti paljon parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisipa minulla samanlaisia kokemuksia ilman viinaa elämisestä. Että elämä on parempaa ja kivempaa ja energisempää. Mutta jostain syystä minulla ei ole näitä hyviä kokemuksia. Uskon silti että monella muulla on ja kannustan ilman muuta vähentämään tai lopettamaan jos asian kokee ongelmaksi!
Olen nyt viimeisilläni raskaana, joten 8kk tullut tässä oltua pisaratta. Henkinen olo ei ole parantunut tippaakaan. Luettuani lukuisia kokemuksia masennuksen ja alkoholin yhdistelmästä, olin ajatellut viikonloppuisen tissutteluni olevan ainakin osasyy henkiseen hyvinvointiini (tai siis huonovointisuuteen). Ajattelin että kun tulen raskaaksi niin saan taas hyvän syyn olla kokonaan ilman ja ehkä olokin paranee. No ei parantunut, edes krapulat ei loppuneet! Kun syksyllä koronatilanteen ollessa parempi olin joissakin illanistujaisissa mukana, niin aamulla olo oli ihan yhtä kamala ja krapulainen kun jos olisin vetänyt viinaa kaksin käsin. Eikä muutoin ollut enää alkuraskauden pahoinvointia. Aloinkin kyseenalaistaa koko krapulan: onko se edes johtunut alkoholista vai pelkästään valvomisesta.
Olen paristi aiemminkin kokeillut ilman alkoholia elämistä, siis siten etten ole ollut raskaana. En laihtunut, vaikka kaiken järjen mukaan olisi pitänyt kun kaikki viinakalorit jäi saamatta ja liikunta lisääntyi. Oloni ei myöskään kääntynyt virkeämmäksi tai paremmaksi. Meneekin hermo lukiessa iltapäivälehtien otsikoita, miten alkoholin poisjättäminen parantaa elämänlaatua monella saralla. Miksei minulle tule mitään positiivisia vaikutuksia?
Toivottavasti olosi paranee lapsen syntymän jälkeen. Jos ei parane, niin ota ihmeessä yhteyttä neuvolaan.
Itse en ole ollut ongelmajuoja, joten minulla on sama olo riippumatta siitä juonko vai en. Joskus elämä on p*skaa, joskus taas aika ihanaa. Mikään olotila ei ole ikuisesti samana pysyvä, joten sellaista on ihan turha odottaa elämältä, eikä sitä ole kenellekään automaationa luvattu. Ongelmat ei häviä mihinkään, vaikka ei joisi, mutta selvinpäin niitä on edes mahdollista yrittää ratkaista.
Elämänasenteeni ei ole positiivinen, sanoisin olevani pessimistinen realisti. Se sopii itselleni hyvin. Musta ja välillä erittäin rankka huumori on olennainen osa sitä. Mitkään ihku-hehkutusketjut esim. Tällä palstalla ei kiinnosta pätkääkään. Olen siis nainen, jolla on mismäinen huumori. Joskus on vaikea tulla toimeen...
Join koko nuoruuteni suht reippaasti. Tai no samalla tavalla kuin muutkin nuoret, joka toinen viikonloppu känni päälle ja välillä oli ehkä joku kuukauden tauko. Opiskellessa meni opiskelijatapahtumien takia alkoa vähän useammin. Sain 25-vuotiaana tarpeekseni ja olen viimeisen kuuden vuoden aikana ollut 5 kertaa kännissä. Välillä juon saunaoluen tai viiniä lasillisen. Ajattelu on paljon selkeämpää. Koen aikuistuneeni ja kasvaneeni henkisesti kun lopetin kännäämisen. Ennen viikko meni miettiessä sitä, että mihin baariin mennään viikonloppuna ja mitähän sitä jois. Turhaa ajanhukkaa suorastaan. Olen paljon tasapainoisempi ja tyytyväisempi elämääni nyt. Puolison kanssa ulkoillaan viikonloppuisin ja katellaan leffoja ja keskustellaan. Ei tarvitse kärsiä krapulasta ja hukata aivokapasiteettia siihen. Jaksan töissä paremmin ilman krapuloita. Kaikenkaikkiaan elämä vaan on parempaa ilman alkoholia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla jäi juominen kun korona etäännytti minut tehokkaasti hiukan alkoholisoituneesta ystävästä. Join siis vain jos lähdin hänen kanssaan illalla ulos. Illat päättyivät aina niin että minä halusin jossain kohtaa päästä kotiin - ystäväni taas jäi istumaan vielä. Ja juomaan lisää. Viimeinen pisara minulle oli se kun ystäväni soitteli minulle perjantai-iltaisin humalassa ja haukkui minua suorin sanoin. Totesin että enpä kaipaa tuollaista ystävää enkä alkoholiakaan - sinne jäivät. Olen alkoholistin lapsi ja tiedän että minulla on suurempi mahdollisuus riippuvuuteen kuin muilla - tosin kun olen joutunut käyttämään joskus vahvoja kipulääkkeitä (Huom! Ison leikkauksen jälkeen) olen vaan odottanut että pääsen niistä eroon.
Tehokkaita holittomia rentouttajia ovat mm. hieronta , saunominen, uinti & kylpylöiminen ja itsensä hemmottelu ihan hoitamalla itseään. Onnea teille jotka pyritte alkoholista eroon ja tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Olisipa minulla samanlaisia kokemuksia ilman viinaa elämisestä. Että elämä on parempaa ja kivempaa ja energisempää. Mutta jostain syystä minulla ei ole näitä hyviä kokemuksia. Uskon silti että monella muulla on ja kannustan ilman muuta vähentämään tai lopettamaan jos asian kokee ongelmaksi!
Olen nyt viimeisilläni raskaana, joten 8kk tullut tässä oltua pisaratta. Henkinen olo ei ole parantunut tippaakaan. Luettuani lukuisia kokemuksia masennuksen ja alkoholin yhdistelmästä, olin ajatellut viikonloppuisen tissutteluni olevan ainakin osasyy henkiseen hyvinvointiini (tai siis huonovointisuuteen). Ajattelin että kun tulen raskaaksi niin saan taas hyvän syyn olla kokonaan ilman ja ehkä olokin paranee. No ei parantunut, edes krapulat ei loppuneet! Kun syksyllä koronatilanteen ollessa parempi olin joissakin illanistujaisissa mukana, niin aamulla olo oli ihan yhtä kamala ja krapulainen kun jos olisin vetänyt viinaa kaksin käsin. Eikä muutoin ollut enää alkuraskauden pahoinvointia. Aloinkin kyseenalaistaa koko krapulan: onko se edes johtunut alkoholista vai pelkästään valvomisesta.
Olen paristi aiemminkin kokeillut ilman alkoholia elämistä, siis siten etten ole ollut raskaana. En laihtunut, vaikka kaiken järjen mukaan olisi pitänyt kun kaikki viinakalorit jäi saamatta ja liikunta lisääntyi. Oloni ei myöskään kääntynyt virkeämmäksi tai paremmaksi. Meneekin hermo lukiessa iltapäivälehtien otsikoita, miten alkoholin poisjättäminen parantaa elämänlaatua monella saralla. Miksei minulle tule mitään positiivisia vaikutuksia?
Alkoholin käyttämättä jättäminen ei itsestään paranna aivokemioita muuta kun siitä johtuvien seurausten osalta. Monihaaraisessa alkaa käyttää alkoholia nimenomaan koska on ongelmia serotoniinin ja dopamiinin säätelyn kanssa joten ne ongelmat ei välttämättä korjannu vaikka alkoholittomuus estää tilannetta pahentumasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alat nähdä, miten typerä oikeasti olet.
Näkee ja kokee asiat terävämmin, ei ole sellaisessa väsyneessä sumussa. Paino putoaa, rahaa säästyy, olo kevenee, muisti paranee, ei ole morkkista, ei krapulaa. Vähemmän päänsärkyä yleensä. Elämän laatu ja uni paranee. Sitä kautta myös työssä asiat paranee. Tajuaa, miten turhaa ja tyhmää on juoda. Huomaa keskusteluissa olevat vivahteet ja asiat, joita toinen ei sano ääneen. Huomaa, kuinka törppöjä känniset ihmiset ovat. Huomaa, että joillekin alkoholi on koko elämän keskipiste. Kaikki asiat liittyy alkoholiin, kaikki asiat verrataan alkoholiin.
Monet näistä asioista selviää vasta muutaman kuukauden tai vuoden jälkeen. Näitä ei ymmärrä ihan heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo kuvaamasi kierre kuulostaa itsessään niin raskaalta, että tuosta irrottautuminen itsessään on hyvä muutos. Tulee ehkä enemmän aikaa itse elämälle, asioille, joista nautit, kun energiasi ei mene tuossa selviytymiseen. Muutos on mahdollinen, uskothan siihen itsekin. Ei se helppoa ole, mutta olisipa outoa, jos olisi, koska kukaan ei jäisi alkoholiin siinä tapauksessa kiinni.
Kuuntele muiden lopettaneiden tarinoita, älä niinkään edelleen juovien.
Onnea matkaan.
Vierailija kirjoitti:
Join koko nuoruuteni suht reippaasti. Tai no samalla tavalla kuin muutkin nuoret, joka toinen viikonloppu känni päälle ja välillä oli ehkä joku kuukauden tauko. Opiskellessa meni opiskelijatapahtumien takia alkoa vähän useammin. Sain 25-vuotiaana tarpeekseni ja olen viimeisen kuuden vuoden aikana ollut 5 kertaa kännissä. Välillä juon saunaoluen tai viiniä lasillisen. Ajattelu on paljon selkeämpää. Koen aikuistuneeni ja kasvaneeni henkisesti kun lopetin kännäämisen. Ennen viikko meni miettiessä sitä, että mihin baariin mennään viikonloppuna ja mitähän sitä jois. Turhaa ajanhukkaa suorastaan. Olen paljon tasapainoisempi ja tyytyväisempi elämääni nyt. Puolison kanssa ulkoillaan viikonloppuisin ja katellaan leffoja ja keskustellaan. Ei tarvitse kärsiä krapulasta ja hukata aivokapasiteettia siihen. Jaksan töissä paremmin ilman krapuloita. Kaikenkaikkiaan elämä vaan on parempaa ilman alkoholia.
Itselläni on vähän samoja asioita läpikäytynä. Tosiasia on, että terve ihminen ei tarvitse alkoholia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieli paranee
Morkkisia ei ole
Olo on levännyt kun aamulla herää
Nukun paremmin
Ihoni parani: couperosa lähti nenänpielistä kun lopetin punaviinin litkimisen
Vapaa-aikaa on enemmän: kun punaviinin kanssa oli ” rentoutunut” siinä se sitten ilta olikin en saanut mitään aikaseks. Nyt luen monta kirjaa viikossa ja treenaan tuplasti enemmän
Vika viiniboxi tuli ostetux 2,5 vuotta sitten ja siihen jäi🍷
Ota video itsestäsi pahimmassa aamun krapulatilassa. Käytät sitä sitten muistuttamaan olotilasta seuraavan kerran kun tekee mieli korkata. Parhaassa tapauksessa sen katsominen tuo sen häpeäntunteen/morkkiksen joissain määrin takaisin ja ei tee enää niin pahasti mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei mennyt kaverit uusiksi. Ihan samalla tappaa lähden myös baariin mukaan; tanssimaan ja juon moctaileja
Tämähän riippuu lopettaako huvikseen vai onko alko ongelma. Alkoholisti ei voi retkahtamatta olla alkoholin seurassa .
Lopussa kiitos seisoo. Pitää paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mennyt kaverit uusiksi. Ihan samalla tappaa lähden myös baariin mukaan; tanssimaan ja juon moctaileja
Tämähän riippuu lopettaako huvikseen vai onko alko ongelma. Alkoholisti ei voi retkahtamatta olla alkoholin seurassa .
Tuo pitää paikkaansa alkuvaiheessa, mutta ajan kanssa, kun raittius on normaali elämäntila, ei se muiden alkoholinkäyttö enää haittaa. Aina sitä ei jaksa katsella, jos jutut on vain mölinää, mutta ”kohtuujuomareiden” seurassa viihtyy ilman omaa juomistakin.
Unen laatu paranee huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Hei! Lue/kuuntele Allen Carrenin How To Control Alcohol tai jotain sinnepäin. Googlaa vaikka arvosteluja jos arveluttaa😉
Tämä on myös suomennettu nimellä "Korkki kiinni" muistaakseni. Tykkään kun kirjan filosofia keskittyy inspiroivasti alkoholittomuuden hyviin puoliin eikä "kärvistelyyn" ilman alkoholia. Suomalainen "Vapaa viinistä" myös samantyylinen ja kertoo naisten kokemuksia alkoholittomuudesta.
Olen ollut nyt 2 v ilman alkoholia ja muita hyviä puolia en huomaa kuin laihtuminen. Muuten elämäni on paljon tylsempää ja yksinäisempää kuin juovana. Eikä mulle ttullut juomisestakaan mitään morkkiksia tai krapuloita nuoruuden jälkeen koskaan, kun join niitä perus-tissuttelumääriäni rauhalliseen tahtiin. En siis koskan ns. juhlinut vaan tissuttelin yksin kotonani 6-8 kaljaa (isoja) illassa.
Up