Lue keskustelun säännöt.
Kuinka paljon äiti voi eron jälkeen vaatia isää hoitamaan lapsia?
13.03.2021 |
Tapailen miestä, joka on kaikinpuolin ihana ja täydellinen. Hyvä ja vastuuntuntoinen isä, ja pitää välit kunnossa hankalaan exään.
Miehellä on exänsä kanssa neljä lasta, joista kaksi isoja koululaisia ja kaksi pieniä (2kk vauva ja 2v isompi).
Mies erosi vaimostaan 1kk ennen nuorimman lapsen syntymää.
Miehellä on sovittu virallisesti tapaamisia joka toinen viikonloppu jolloin isot tulisivat hänen luokseen, pienet vielä liian pieniä yökyläilyyn.
Isä on ollut kyllä valmis tapaamaan lapsia useamminkin ja välillä käymään katsomassa pieniä sekä pitämään 2-veetä kylässä joitain tunteja viikolla.
Olen aika ihmeissäni, kun miehen exä tuntuu jatkuvasti vaativan mieheltä enemmän ja enemmän lastenhoito vastuuta.
Lasten äiti tuputtaa vauvaa ja taaperoa miehelle jatkuvasti, pyytää että veisi vaunulenkeille monta kertaa viikossa tai tulisi hänen luokseen hoitamaan, tulisi neuvolaan yms. On myös usein minun kuulleni kysynyt voiko mies ottaa 2 veetä yökylään ja koululaisia useammin, vaikka mies on sanonut ettei 2v osaa nukkua isänsä luona. Tottakai myöhemmin mies ottaa hänetkin, mutta ei vielä.
Ymmärrän että äidillä on varmasti paljon työtä kotona ja vauva valvottaa, mutta suoraan sanottuna ärsyttää miesystäväni puolesta jos sovitusta ei pidetä kiinni.
Mies on kuitenkin hyvä isä, maksaa elatusmaksuja ym tunnollisesti, mutta minun mielestäni hänellä pitäisi olla mahdollisuus myös omaan elämään välillä. Tuntuu että mies on koko ajan exänsä talutusnuorassa.
Kommentit (706)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hyvä työntekijä. Innostun tekemään töitä kerran pari kuussa, muun ajan rentoudun ja lataan akkuja työpaikalla. Kun teen töitä, teen työni hyvin. Muun ajan oletan, että tiimini työt hoituvat työkaverieni tekemänä ja asiakkaat saavat hyvää palvelua, eivätkä kärsi joutilaisuudestani.
Vaadin, että työkaverini kehuvat minua esimiehelle ja asiakkaille, jotteivät he alkaisi suhtautumaan minuun nuivasti työntekijänä. Olenhan hyvä työntekijä.
Jep, ja se mitä mieltä pomo ja työkaverit ovat sinusta ei määrittele sinua työntekijänä. Sinä olet hyvä työntekijä vaikka he olisivat erimieltä.
Sanopa muuta. Aina, kun teen töitä, teen ne reippaalla ja iloisella mielellä ja hymyilen työkavereilleni. Vaikken edes muistaisi, miten "oikeaoppinen" prosessi tehtävän suhteen menee.
Työkaverini eivät tosin ole kovin kummoisia työntekijöitä. Valittavat usein työmäärän rankkuutta ja kohtelevat minua nuivasti.
Puhut, kuin mies tässä arvioisi itseään isänä?
Vaikka sulle sanottiin, että LAPSET arvioivat vanhempiaan, ei ne kumppanit.
Tai saavat hekin arvioida, mutta sillä ei ole merkitystä, koska heille ”hyvä isä” antaa omaa aikaa äitinä :DEn ole se jolle vastasit, mutta mistä sait päähäsi että lapset määrittelevät sen hyvän vanhemmuuden? Lasten mielestä olet hyvä vanhempi jos annat paljon karkkia, näytät päivät pitkät piirrettyjä, ostat teinille lavakaupalla kaljaa etkä narise kotiintuloajoista. Se ei kuitenkaan ole vastuullista vanhemmuutta. Ihan samalla tavalla kuin ei ole vastuullista tai hyvää vanhemmuutta lykätä koko vastuuta toiselle, ei edes siinä tapauksessa että saisit huijattua lapsen hauskan ja rennon viikonloppuiskän imagolla tykkäämään sinusta vielä aikuisenakin. Toisin sanoen sinä nyt sekoitat tykätyn vanhemman ja hyvän vanhemman. Voit olla tykätty isä vaikka et takaisikaan lapsia kuin joskus ja jouluna, v*ttuilisit exälle ja jättäisit elarit maksamatta, mutta et sinä hyvä isä kyllä silloin ole.
No ei sellainen vanhempi, äiti, joka lastaan satuttaa henkisesti mikään hyvä äiti ole, vaikka ”vastuussa” olisikin. Ja taas lasta henkisesti hyvin kohteleva vanhempi on hyvä vanhempi, vaikka ei kuria niin pitäisikään.
Kerrotko vielä, millainen "hyvä vanhempi" jättää vastuun lapsistaan lapsia henkisesti satuttavalle vanhemmalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ihan tosiaan menee niin, että sillä vanhemmalla joka ensiksi äkkää hylätä lapsensa on siihen mahdollisuus. Toinen joutuu sitten valitsemaan, ottaako hän sen isomman vastuun joka hänelle on jätetty vai otetaanko lapset huostaan. Käytännössä se vastuu lähes poikkeuksetta otetaan. Jostain syystä sitä perheen hylkäämistä toisen vastuulle ei kuitenkaan pidetä yhtä pahana kuin sen jätetyn irtisanoutumista vanhemmuudesta. En tiedä yhtäkään tapausta, jossa se yksin lasten jätetty toteaisi, että en minäkään näitä yksin jaksa hoitaa ja kärräisi ne sosiaalipäivystykseen.
Näin se vaan menee ja sen kanssa on pakko sen exän oppia elämään. Mutta sitä en käsitä, miksi näille vastuunpakoilijoille on niin hemmetin tärkeää uskotella itselleen olevansa kuitenkin hyviä vanhempia. Sehän ei nyt minkäänlaisella logiikalla pidä paikkaansa. Jos et ole valmis kantamaan tasapuolista vastuuta omista lapsistasi et ole hyvä vanhempi. Piste.
Ei se nyt ihan näinkään ole. Jos suhde siihen toiseen kumppaniin on erityisen tulehtunut, voi olla parempi jättää koko sakki. Se ei määrittele sitä, miten hyvä vanhempi on. Osa kumppaneista on niin häijyjä ja sairaita, että kumppanin on vain pakko antaa olla.
Jätät lapsesi selviämään häijyn ja sairaan vanhemman armoille ja kehtaat vielä kutsua itseäsi hyväksi vanhemmaksi????
Niin. Milläs sen toisen ihmisen osoittaa häijyksi ja sairaaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hyvä työntekijä. Innostun tekemään töitä kerran pari kuussa, muun ajan rentoudun ja lataan akkuja työpaikalla. Kun teen töitä, teen työni hyvin. Muun ajan oletan, että tiimini työt hoituvat työkaverieni tekemänä ja asiakkaat saavat hyvää palvelua, eivätkä kärsi joutilaisuudestani.
Vaadin, että työkaverini kehuvat minua esimiehelle ja asiakkaille, jotteivät he alkaisi suhtautumaan minuun nuivasti työntekijänä. Olenhan hyvä työntekijä.
Jep, ja se mitä mieltä pomo ja työkaverit ovat sinusta ei määrittele sinua työntekijänä. Sinä olet hyvä työntekijä vaikka he olisivat erimieltä.
Sanopa muuta. Aina, kun teen töitä, teen ne reippaalla ja iloisella mielellä ja hymyilen työkavereilleni. Vaikken edes muistaisi, miten "oikeaoppinen" prosessi tehtävän suhteen menee.
Työkaverini eivät tosin ole kovin kummoisia työntekijöitä. Valittavat usein työmäärän rankkuutta ja kohtelevat minua nuivasti.
Puhut, kuin mies tässä arvioisi itseään isänä?
Vaikka sulle sanottiin, että LAPSET arvioivat vanhempiaan, ei ne kumppanit.
Tai saavat hekin arvioida, mutta sillä ei ole merkitystä, koska heille ”hyvä isä” antaa omaa aikaa äitinä :DEn ole se jolle vastasit, mutta mistä sait päähäsi että lapset määrittelevät sen hyvän vanhemmuuden? Lasten mielestä olet hyvä vanhempi jos annat paljon karkkia, näytät päivät pitkät piirrettyjä, ostat teinille lavakaupalla kaljaa etkä narise kotiintuloajoista. Se ei kuitenkaan ole vastuullista vanhemmuutta. Ihan samalla tavalla kuin ei ole vastuullista tai hyvää vanhemmuutta lykätä koko vastuuta toiselle, ei edes siinä tapauksessa että saisit huijattua lapsen hauskan ja rennon viikonloppuiskän imagolla tykkäämään sinusta vielä aikuisenakin. Toisin sanoen sinä nyt sekoitat tykätyn vanhemman ja hyvän vanhemman. Voit olla tykätty isä vaikka et takaisikaan lapsia kuin joskus ja jouluna, v*ttuilisit exälle ja jättäisit elarit maksamatta, mutta et sinä hyvä isä kyllä silloin ole.
No ei sellainen vanhempi, äiti, joka lastaan satuttaa henkisesti mikään hyvä äiti ole, vaikka ”vastuussa” olisikin. Ja taas lasta henkisesti hyvin kohteleva vanhempi on hyvä vanhempi, vaikka ei kuria niin pitäisikään.
Kerrotko vielä, millainen "hyvä vanhempi" jättää vastuun lapsistaan lapsia henkisesti satuttavalle vanhemmalle?
No alistettu ja syylliseksi kiusattu vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on exänsä kanssa neljä lasta, joista kaksi isoja koululaisia ja kaksi pieniä (2kk vauva ja 2v isompi).
Mies erosi vaimostaan 1kk ennen nuorimman lapsen syntymää.Täytyy ihmetellä että minkälainen ihme mies se on ja kuinka joku ottaa noin sekopäisen miehen että hän tehtailee lapsia ja eroaa ennen kuin viimeinen on edes syntynyt. Mitenkä jollain on perhe suunnittelu noin pieleen mennyttä ja täysin hullua. Eronnut ennen kuin on joku on syntynyt niin ei siitä todellakaan kauan ole ollut kun sitä alettiin laittamaan alulle hyvässä yhteishengessä.
Kuinka luotettavaksi tuollaisen tuuliviirin kanssa oikein elämää voisit kuvitella joka on tänään sitä mieltä ja huomenna jo toista. Tekee sinulle ihan saman kuin edellisellekkin ja saat olla aivan varma siitä. Suhteesta toiseen pomppiva ihminen ei koskaan muutu. Se kun kyllästyy sinuun niin hakee suhteen aikana jo toista vaikka olisi kakarakin jo siitetty.
Nää haluaa vain rauhassa bylsiä ja lekotella viinilasit kädessä takkatulen äärellä....älä tunge niitä kuolaisia lapsiasi tähän!
Ja siis millainenkohan se ex oikein on, kun piti tehdä peräti neljä lasta, jos ei niitä pysty itse hoitamaan?Kaiken mitä ap on kertonut tästä "hyvästä isästä" niin veikkaan että se exä on tähänkin mennessä pystynyt itse kaiken hoitamaan.
Tuskin mies ikinä osallistunut lasten elämään kun ei sitä nytkään halua tehdä. Lapsia käy sääliksi.Voi olla. Ja se taas povaa ihan hyvää naiskenteluaikaa aloittajalle miehen kanssa.
Povaa ettei apn älykkyysosamäärä ole tavallisen ihmisen tasolla kun jaksoi tuollaista hyväksi isäksi väittää. Ehkä mies hakikin hassun hauskaa tyhjäpäätä pyörittettäväksi. Selittänyt aplla ummet ja lammet sopimuksista ja isyydestään ja toinen silmät suurina uskoi kaiken.
Kyllähän sen vanhemman suhtautumisesta lapsiin näkee, onko hyvä isä, vai itsekeskeinen. Hyvä isä suunnittelee, mitä hauskaa sitten tehdään, kun lapset tulevat kylään.
Onpa surullinen aloitus.
Kaikenlaisia häntäheikkejä ihmiset hyväksyvätkin parisuhteeseen. Mies on jättänyt vaimonsa yksin lapsilauman ja pienen vauvan kanssa, ja vinkuu siitä vähäisestäkin ajasta jonka joutuu jälkeläistensä kanssa viettämään. Kuvottavaa. En koskisi tuollaiseen roskaan edes kaverin pimpillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ihan tosiaan menee niin, että sillä vanhemmalla joka ensiksi äkkää hylätä lapsensa on siihen mahdollisuus. Toinen joutuu sitten valitsemaan, ottaako hän sen isomman vastuun joka hänelle on jätetty vai otetaanko lapset huostaan. Käytännössä se vastuu lähes poikkeuksetta otetaan. Jostain syystä sitä perheen hylkäämistä toisen vastuulle ei kuitenkaan pidetä yhtä pahana kuin sen jätetyn irtisanoutumista vanhemmuudesta. En tiedä yhtäkään tapausta, jossa se yksin lasten jätetty toteaisi, että en minäkään näitä yksin jaksa hoitaa ja kärräisi ne sosiaalipäivystykseen.
Näin se vaan menee ja sen kanssa on pakko sen exän oppia elämään. Mutta sitä en käsitä, miksi näille vastuunpakoilijoille on niin hemmetin tärkeää uskotella itselleen olevansa kuitenkin hyviä vanhempia. Sehän ei nyt minkäänlaisella logiikalla pidä paikkaansa. Jos et ole valmis kantamaan tasapuolista vastuuta omista lapsistasi et ole hyvä vanhempi. Piste.
Ei se nyt ihan näinkään ole. Jos suhde siihen toiseen kumppaniin on erityisen tulehtunut, voi olla parempi jättää koko sakki. Se ei määrittele sitä, miten hyvä vanhempi on. Osa kumppaneista on niin häijyjä ja sairaita, että kumppanin on vain pakko antaa olla.
No silloinhan sitä on entistä huonompi vanhempi, kun jättää lapsensa sen häijyn ja sairaan vanhemman kanssa yksin. Et taida edes ymmärtää, miten moni nainen jää väkivaltaisen miehen kanssa yksin siksi, ettei uskalla ottaa sitä riskiä että mies saisi kaikesta huolimatta tapaamisoikeuden ja lapset pitäisi antaa hullulle exälle valvomatta hoitoon. Mutta mitä ajattelee mies, kun vaimo paljastuu luonnehäiriöiseksi narsistiksi? Että kituutanpa nyt pari vuotta niin lapset on turvassa? Että taistelen kynsin ja hampain sen eteen, ettei lapseni joudu kasvamaan tuon hullun armoilla. Ei! Mies ajattelee, että minäpä pelastan oman perseeni ja lapset pärjätköön miten parhaiten taitaa. Ainahan niitä voi tehdä seuraavan akan kanssa uusia. Ja jättää sitten nekin, kun akka nalkuttaa liikaa.
Juu, sellainen ei todellakaan ole hyvä vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt AP poista ne prinsessalasit silmiltäsi ja pakene vielä kun voit. Et selkeesti ole sisäistänyt että tapailemallasi miehellä on 4 lasta... ne eivät siis ole pelkästään sen miehen ex:n lapsia vaan vastuu heistä kuuluu yhtälailla miehellesi.
Tottakai mies hehkuttaa että koskaan ikinä milloinkaan ei ole tuntenut näin ja kaikki on ihanaa. Tottakai miehen elämä on nyt helpompaa kuin ennen, koska jaloissa ei pyöri jatkuvasti lapset ja varsinkaan se uhmaikäinen.
Jos olisin tuo miesystäväsi ex, niin kärräisin kaikki 4 lasta (ja maidot vauvalle) tuon luuserimiehen oventaakse jokatoinen viikonloppu ja kahtena iltana viikolla. Nimittäin se lasten äitikin tarvitsee omaa aikaa, jolloin pääsee suihkuun/vessaan ilman että joku kiljuu jatkuvasti oventakana ja kauppaan hakemaan ruokaa ja vaippasäkkejä ilman että kädet on täynnä lapsia. Ja sen että saa nukkua kerrankin pidempään kuin sen 2h.
Millä lailla tekstisi todistaa sitä, että miestäsiis huvittaisi palata vanhaan?
Kirjoituksellani en yrittänyt todistella, että luuserimies haikailisi entisen perhe-elämänsä perään...
Vaan että se mies on vastuunpakoilija. Eli AP on ihanaa seuraa niin pitkään, kunnes lisääntyvät ja sitten on miehellä suunta taas etsimään sitä lapsetonta seuraa.
Mikä pakkomielle sulla on olettaa, että kaikki haluaisivat lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ihan tosiaan menee niin, että sillä vanhemmalla joka ensiksi äkkää hylätä lapsensa on siihen mahdollisuus. Toinen joutuu sitten valitsemaan, ottaako hän sen isomman vastuun joka hänelle on jätetty vai otetaanko lapset huostaan. Käytännössä se vastuu lähes poikkeuksetta otetaan. Jostain syystä sitä perheen hylkäämistä toisen vastuulle ei kuitenkaan pidetä yhtä pahana kuin sen jätetyn irtisanoutumista vanhemmuudesta. En tiedä yhtäkään tapausta, jossa se yksin lasten jätetty toteaisi, että en minäkään näitä yksin jaksa hoitaa ja kärräisi ne sosiaalipäivystykseen.
Näin se vaan menee ja sen kanssa on pakko sen exän oppia elämään. Mutta sitä en käsitä, miksi näille vastuunpakoilijoille on niin hemmetin tärkeää uskotella itselleen olevansa kuitenkin hyviä vanhempia. Sehän ei nyt minkäänlaisella logiikalla pidä paikkaansa. Jos et ole valmis kantamaan tasapuolista vastuuta omista lapsistasi et ole hyvä vanhempi. Piste.
Ei se nyt ihan näinkään ole. Jos suhde siihen toiseen kumppaniin on erityisen tulehtunut, voi olla parempi jättää koko sakki. Se ei määrittele sitä, miten hyvä vanhempi on. Osa kumppaneista on niin häijyjä ja sairaita, että kumppanin on vain pakko antaa olla.
No silloinhan sitä on entistä huonompi vanhempi, kun jättää lapsensa sen häijyn ja sairaan vanhemman kanssa yksin. Et taida edes ymmärtää, miten moni nainen jää väkivaltaisen miehen kanssa yksin siksi, ettei uskalla ottaa sitä riskiä että mies saisi kaikesta huolimatta tapaamisoikeuden ja lapset pitäisi antaa hullulle exälle valvomatta hoitoon. Mutta mitä ajattelee mies, kun vaimo paljastuu luonnehäiriöiseksi narsistiksi? Että kituutanpa nyt pari vuotta niin lapset on turvassa? Että taistelen kynsin ja hampain sen eteen, ettei lapseni joudu kasvamaan tuon hullun armoilla. Ei! Mies ajattelee, että minäpä pelastan oman perseeni ja lapset pärjätköön miten parhaiten taitaa. Ainahan niitä voi tehdä seuraavan akan kanssa uusia. Ja jättää sitten nekin, kun akka nalkuttaa liikaa.
Juu, sellainen ei todellakaan ole hyvä vanhempi.
No ei narsistin uhri noin ajattele. Narsistin uhrina mies ei saisi lapsia, vaikka yrittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on exänsä kanssa neljä lasta, joista kaksi isoja koululaisia ja kaksi pieniä (2kk vauva ja 2v isompi).
Mies erosi vaimostaan 1kk ennen nuorimman lapsen syntymää.Täytyy ihmetellä että minkälainen ihme mies se on ja kuinka joku ottaa noin sekopäisen miehen että hän tehtailee lapsia ja eroaa ennen kuin viimeinen on edes syntynyt. Mitenkä jollain on perhe suunnittelu noin pieleen mennyttä ja täysin hullua. Eronnut ennen kuin on joku on syntynyt niin ei siitä todellakaan kauan ole ollut kun sitä alettiin laittamaan alulle hyvässä yhteishengessä.
Kuinka luotettavaksi tuollaisen tuuliviirin kanssa oikein elämää voisit kuvitella joka on tänään sitä mieltä ja huomenna jo toista. Tekee sinulle ihan saman kuin edellisellekkin ja saat olla aivan varma siitä. Suhteesta toiseen pomppiva ihminen ei koskaan muutu. Se kun kyllästyy sinuun niin hakee suhteen aikana jo toista vaikka olisi kakarakin jo siitetty.
Nää haluaa vain rauhassa bylsiä ja lekotella viinilasit kädessä takkatulen äärellä....älä tunge niitä kuolaisia lapsiasi tähän!
Ja siis millainenkohan se ex oikein on, kun piti tehdä peräti neljä lasta, jos ei niitä pysty itse hoitamaan?Kaiken mitä ap on kertonut tästä "hyvästä isästä" niin veikkaan että se exä on tähänkin mennessä pystynyt itse kaiken hoitamaan.
Tuskin mies ikinä osallistunut lasten elämään kun ei sitä nytkään halua tehdä. Lapsia käy sääliksi.Voi olla. Ja se taas povaa ihan hyvää naiskenteluaikaa aloittajalle miehen kanssa.
Povaa ettei apn älykkyysosamäärä ole tavallisen ihmisen tasolla kun jaksoi tuollaista hyväksi isäksi väittää. Ehkä mies hakikin hassun hauskaa tyhjäpäätä pyörittettäväksi. Selittänyt aplla ummet ja lammet sopimuksista ja isyydestään ja toinen silmät suurina uskoi kaiken.
Kyllähän sen vanhemman suhtautumisesta lapsiin näkee, onko hyvä isä, vai itsekeskeinen. Hyvä isä suunnittelee, mitä hauskaa sitten tehdään, kun lapset tulevat kylään.
Tämä on oksettava ketju. Ei, lettukahvilaleissu ja Lintsin ranneke ei tee kenestäkään hyvää isää. Kyllä se lähtee ihan ensimmäiseksi siitä vastuun kantamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos äiti palaa loppuun, voidaan olla tilanteessa, että isä joutuu ottamaan vastuun koko sirkuksesta. Mietipä siltä pohjalta, paljonko kannattaisi "auttaa" eli kantaa normaalia vanhemman vastuuta omasta jälkikasvustaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hyvä työntekijä. Innostun tekemään töitä kerran pari kuussa, muun ajan rentoudun ja lataan akkuja työpaikalla. Kun teen töitä, teen työni hyvin. Muun ajan oletan, että tiimini työt hoituvat työkaverieni tekemänä ja asiakkaat saavat hyvää palvelua, eivätkä kärsi joutilaisuudestani.
Vaadin, että työkaverini kehuvat minua esimiehelle ja asiakkaille, jotteivät he alkaisi suhtautumaan minuun nuivasti työntekijänä. Olenhan hyvä työntekijä.
Jep, ja se mitä mieltä pomo ja työkaverit ovat sinusta ei määrittele sinua työntekijänä. Sinä olet hyvä työntekijä vaikka he olisivat erimieltä.
Sanopa muuta. Aina, kun teen töitä, teen ne reippaalla ja iloisella mielellä ja hymyilen työkavereilleni. Vaikken edes muistaisi, miten "oikeaoppinen" prosessi tehtävän suhteen menee.
Työkaverini eivät tosin ole kovin kummoisia työntekijöitä. Valittavat usein työmäärän rankkuutta ja kohtelevat minua nuivasti.
Puhut, kuin mies tässä arvioisi itseään isänä?
Vaikka sulle sanottiin, että LAPSET arvioivat vanhempiaan, ei ne kumppanit.
Tai saavat hekin arvioida, mutta sillä ei ole merkitystä, koska heille ”hyvä isä” antaa omaa aikaa äitinä :DEn ole se jolle vastasit, mutta mistä sait päähäsi että lapset määrittelevät sen hyvän vanhemmuuden? Lasten mielestä olet hyvä vanhempi jos annat paljon karkkia, näytät päivät pitkät piirrettyjä, ostat teinille lavakaupalla kaljaa etkä narise kotiintuloajoista. Se ei kuitenkaan ole vastuullista vanhemmuutta. Ihan samalla tavalla kuin ei ole vastuullista tai hyvää vanhemmuutta lykätä koko vastuuta toiselle, ei edes siinä tapauksessa että saisit huijattua lapsen hauskan ja rennon viikonloppuiskän imagolla tykkäämään sinusta vielä aikuisenakin. Toisin sanoen sinä nyt sekoitat tykätyn vanhemman ja hyvän vanhemman. Voit olla tykätty isä vaikka et takaisikaan lapsia kuin joskus ja jouluna, v*ttuilisit exälle ja jättäisit elarit maksamatta, mutta et sinä hyvä isä kyllä silloin ole.
No ei sellainen vanhempi, äiti, joka lastaan satuttaa henkisesti mikään hyvä äiti ole, vaikka ”vastuussa” olisikin. Ja taas lasta henkisesti hyvin kohteleva vanhempi on hyvä vanhempi, vaikka ei kuria niin pitäisikään.
Kerrotko vielä, millainen "hyvä vanhempi" jättää vastuun lapsistaan lapsia henkisesti satuttavalle vanhemmalle?
No alistettu ja syylliseksi kiusattu vanhempi.
Eli uhriutuen oma napa edellä menit lasten hyvinvoinnista välittämättä sen sijaan, että olisit aktiivisesti lähtenyt taistelemaan lastesi hyvinvoinnin puolesta.
Eikä se exkään ehkä ollut niin paha kuin täällä väität. Kypsä ehkä sinuun, mutta hyvä vanhempi lapsille ja jaksoi jotain rajojakin lapsillesi asettaa. Ja, jos sitten olikin niin paha, niin panit oman mukavuutesi lasten hyvinvoinnin edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on exänsä kanssa neljä lasta, joista kaksi isoja koululaisia ja kaksi pieniä (2kk vauva ja 2v isompi).
Mies erosi vaimostaan 1kk ennen nuorimman lapsen syntymää.Täytyy ihmetellä että minkälainen ihme mies se on ja kuinka joku ottaa noin sekopäisen miehen että hän tehtailee lapsia ja eroaa ennen kuin viimeinen on edes syntynyt. Mitenkä jollain on perhe suunnittelu noin pieleen mennyttä ja täysin hullua. Eronnut ennen kuin on joku on syntynyt niin ei siitä todellakaan kauan ole ollut kun sitä alettiin laittamaan alulle hyvässä yhteishengessä.
Kuinka luotettavaksi tuollaisen tuuliviirin kanssa oikein elämää voisit kuvitella joka on tänään sitä mieltä ja huomenna jo toista. Tekee sinulle ihan saman kuin edellisellekkin ja saat olla aivan varma siitä. Suhteesta toiseen pomppiva ihminen ei koskaan muutu. Se kun kyllästyy sinuun niin hakee suhteen aikana jo toista vaikka olisi kakarakin jo siitetty.
Nää haluaa vain rauhassa bylsiä ja lekotella viinilasit kädessä takkatulen äärellä....älä tunge niitä kuolaisia lapsiasi tähän!
Ja siis millainenkohan se ex oikein on, kun piti tehdä peräti neljä lasta, jos ei niitä pysty itse hoitamaan?Kaiken mitä ap on kertonut tästä "hyvästä isästä" niin veikkaan että se exä on tähänkin mennessä pystynyt itse kaiken hoitamaan.
Tuskin mies ikinä osallistunut lasten elämään kun ei sitä nytkään halua tehdä. Lapsia käy sääliksi.Voi olla. Ja se taas povaa ihan hyvää naiskenteluaikaa aloittajalle miehen kanssa.
Povaa ettei apn älykkyysosamäärä ole tavallisen ihmisen tasolla kun jaksoi tuollaista hyväksi isäksi väittää. Ehkä mies hakikin hassun hauskaa tyhjäpäätä pyörittettäväksi. Selittänyt aplla ummet ja lammet sopimuksista ja isyydestään ja toinen silmät suurina uskoi kaiken.
Ehkä tässä on perinteinen narsisti ja sen uhri suhde. Mies jätti exän vaikeimpaan aikaan ja totta kai kertoo uudelle miten kaikki vika exässä. Nytkin se on paha exä joka laittaa kapuloita rattaisiin.
Mies taas on aivan ihana ja vielä niin hyvä isäkin! Haluaa olla lastensa kanssa (mutta sitten ei haluakaan).
Kammottava exä rikkoo sopimusta (jota tuossa ajassa ei ole ehditty tehdä mutta ap on tarpeeksi bimbo miehelle eikä tajua).
Tässä on niin paljon ristiriitaisuuksia että veikaan apn olevan pässi narussa.Narsisti ei hei haloo jätä kumppaniaan. Ainakaan haukkumatta tätä. Joten epäilen tässä sen exän olevan narsisti, se voi selittää miehenkin käytöstä.
Narsisti ei jätä ennen kuin on uusi, aivan kuten tämä tarinamme mies. Tämä mies saa myös yhä pidettyä otteen exästään ja nyt kiusata tätä kun hänellä rankkaa pikkuvauvan kanssa.
Selkeää peliä pelaa narsistimies tässä ja ap on yksi nappula kaiken tuon miehen tarinoinnin keskellä.
Kohta ap huomaa hoitavansa miehen perhekulissia eli tämän egon jatkeeksi tehtyjä lapsia joita mies ei halua hoitaa ja kasvattaa mutta kasvot menee jos ne hylkää.
Sen takia ap saa kaikki nämä hyvä isä tarinat, pohjustamaan sitä ettei ap vou jättää pulaan tätä ihanaa isää ja hänen lapsiaan vaan auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hyvä työntekijä. Innostun tekemään töitä kerran pari kuussa, muun ajan rentoudun ja lataan akkuja työpaikalla. Kun teen töitä, teen työni hyvin. Muun ajan oletan, että tiimini työt hoituvat työkaverieni tekemänä ja asiakkaat saavat hyvää palvelua, eivätkä kärsi joutilaisuudestani.
Vaadin, että työkaverini kehuvat minua esimiehelle ja asiakkaille, jotteivät he alkaisi suhtautumaan minuun nuivasti työntekijänä. Olenhan hyvä työntekijä.
Jep, ja se mitä mieltä pomo ja työkaverit ovat sinusta ei määrittele sinua työntekijänä. Sinä olet hyvä työntekijä vaikka he olisivat erimieltä.
Sanopa muuta. Aina, kun teen töitä, teen ne reippaalla ja iloisella mielellä ja hymyilen työkavereilleni. Vaikken edes muistaisi, miten "oikeaoppinen" prosessi tehtävän suhteen menee.
Työkaverini eivät tosin ole kovin kummoisia työntekijöitä. Valittavat usein työmäärän rankkuutta ja kohtelevat minua nuivasti.
Puhut, kuin mies tässä arvioisi itseään isänä?
Vaikka sulle sanottiin, että LAPSET arvioivat vanhempiaan, ei ne kumppanit.
Tai saavat hekin arvioida, mutta sillä ei ole merkitystä, koska heille ”hyvä isä” antaa omaa aikaa äitinä :DEn ole se jolle vastasit, mutta mistä sait päähäsi että lapset määrittelevät sen hyvän vanhemmuuden? Lasten mielestä olet hyvä vanhempi jos annat paljon karkkia, näytät päivät pitkät piirrettyjä, ostat teinille lavakaupalla kaljaa etkä narise kotiintuloajoista. Se ei kuitenkaan ole vastuullista vanhemmuutta. Ihan samalla tavalla kuin ei ole vastuullista tai hyvää vanhemmuutta lykätä koko vastuuta toiselle, ei edes siinä tapauksessa että saisit huijattua lapsen hauskan ja rennon viikonloppuiskän imagolla tykkäämään sinusta vielä aikuisenakin. Toisin sanoen sinä nyt sekoitat tykätyn vanhemman ja hyvän vanhemman. Voit olla tykätty isä vaikka et takaisikaan lapsia kuin joskus ja jouluna, v*ttuilisit exälle ja jättäisit elarit maksamatta, mutta et sinä hyvä isä kyllä silloin ole.
No ei sellainen vanhempi, äiti, joka lastaan satuttaa henkisesti mikään hyvä äiti ole, vaikka ”vastuussa” olisikin. Ja taas lasta henkisesti hyvin kohteleva vanhempi on hyvä vanhempi, vaikka ei kuria niin pitäisikään.
Kerrotko vielä, millainen "hyvä vanhempi" jättää vastuun lapsistaan lapsia henkisesti satuttavalle vanhemmalle?
No alistettu ja syylliseksi kiusattu vanhempi.
Eli uhriutuen oma napa edellä menit lasten hyvinvoinnista välittämättä sen sijaan, että olisit aktiivisesti lähtenyt taistelemaan lastesi hyvinvoinnin puolesta.
Eikä se exkään ehkä ollut niin paha kuin täällä väität. Kypsä ehkä sinuun, mutta hyvä vanhempi lapsille ja jaksoi jotain rajojakin lapsillesi asettaa. Ja, jos sitten olikin niin paha, niin panit oman mukavuutesi lasten hyvinvoinnin edelle.
No en puhu itsestäni. Puhun tilanteista, joissa tuollainen ei tarkoita huonoa vanhempaa, mitä puhuit. Mutta sun on pakko olla aina oikeassa, joten et halua ymmärtää, mistä puhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian pieniä yökylään? Meillä on lapsenlapsi ollu 5 päivää ja itse haluasi tänne. Ikää vajaa kolme. Kertaakaan ei ikävöinyt.
I can love everybody, even just a second
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ihan tosiaan menee niin, että sillä vanhemmalla joka ensiksi äkkää hylätä lapsensa on siihen mahdollisuus. Toinen joutuu sitten valitsemaan, ottaako hän sen isomman vastuun joka hänelle on jätetty vai otetaanko lapset huostaan. Käytännössä se vastuu lähes poikkeuksetta otetaan. Jostain syystä sitä perheen hylkäämistä toisen vastuulle ei kuitenkaan pidetä yhtä pahana kuin sen jätetyn irtisanoutumista vanhemmuudesta. En tiedä yhtäkään tapausta, jossa se yksin lasten jätetty toteaisi, että en minäkään näitä yksin jaksa hoitaa ja kärräisi ne sosiaalipäivystykseen.
Näin se vaan menee ja sen kanssa on pakko sen exän oppia elämään. Mutta sitä en käsitä, miksi näille vastuunpakoilijoille on niin hemmetin tärkeää uskotella itselleen olevansa kuitenkin hyviä vanhempia. Sehän ei nyt minkäänlaisella logiikalla pidä paikkaansa. Jos et ole valmis kantamaan tasapuolista vastuuta omista lapsistasi et ole hyvä vanhempi. Piste.
Ei se nyt ihan näinkään ole. Jos suhde siihen toiseen kumppaniin on erityisen tulehtunut, voi olla parempi jättää koko sakki. Se ei määrittele sitä, miten hyvä vanhempi on. Osa kumppaneista on niin häijyjä ja sairaita, että kumppanin on vain pakko antaa olla.
No silloinhan sitä on entistä huonompi vanhempi, kun jättää lapsensa sen häijyn ja sairaan vanhemman kanssa yksin. Et taida edes ymmärtää, miten moni nainen jää väkivaltaisen miehen kanssa yksin siksi, ettei uskalla ottaa sitä riskiä että mies saisi kaikesta huolimatta tapaamisoikeuden ja lapset pitäisi antaa hullulle exälle valvomatta hoitoon. Mutta mitä ajattelee mies, kun vaimo paljastuu luonnehäiriöiseksi narsistiksi? Että kituutanpa nyt pari vuotta niin lapset on turvassa? Että taistelen kynsin ja hampain sen eteen, ettei lapseni joudu kasvamaan tuon hullun armoilla. Ei! Mies ajattelee, että minäpä pelastan oman perseeni ja lapset pärjätköön miten parhaiten taitaa. Ainahan niitä voi tehdä seuraavan akan kanssa uusia. Ja jättää sitten nekin, kun akka nalkuttaa liikaa.
Juu, sellainen ei todellakaan ole hyvä vanhempi.
No ei narsistin uhri noin ajattele. Narsistin uhrina mies ei saisi lapsia, vaikka yrittäisi.
Tietenkin ex-vaimo on narsisti, mies viaton uhri ja oikeudessa lapset menee aina äidille :D
Monta kertaa olet baarissa kaljatuopin ääressä kertonut surullista tarinaasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on exänsä kanssa neljä lasta, joista kaksi isoja koululaisia ja kaksi pieniä (2kk vauva ja 2v isompi).
Mies erosi vaimostaan 1kk ennen nuorimman lapsen syntymää.Täytyy ihmetellä että minkälainen ihme mies se on ja kuinka joku ottaa noin sekopäisen miehen että hän tehtailee lapsia ja eroaa ennen kuin viimeinen on edes syntynyt. Mitenkä jollain on perhe suunnittelu noin pieleen mennyttä ja täysin hullua. Eronnut ennen kuin on joku on syntynyt niin ei siitä todellakaan kauan ole ollut kun sitä alettiin laittamaan alulle hyvässä yhteishengessä.
Kuinka luotettavaksi tuollaisen tuuliviirin kanssa oikein elämää voisit kuvitella joka on tänään sitä mieltä ja huomenna jo toista. Tekee sinulle ihan saman kuin edellisellekkin ja saat olla aivan varma siitä. Suhteesta toiseen pomppiva ihminen ei koskaan muutu. Se kun kyllästyy sinuun niin hakee suhteen aikana jo toista vaikka olisi kakarakin jo siitetty.
Nää haluaa vain rauhassa bylsiä ja lekotella viinilasit kädessä takkatulen äärellä....älä tunge niitä kuolaisia lapsiasi tähän!
Ja siis millainenkohan se ex oikein on, kun piti tehdä peräti neljä lasta, jos ei niitä pysty itse hoitamaan?Kaiken mitä ap on kertonut tästä "hyvästä isästä" niin veikkaan että se exä on tähänkin mennessä pystynyt itse kaiken hoitamaan.
Tuskin mies ikinä osallistunut lasten elämään kun ei sitä nytkään halua tehdä. Lapsia käy sääliksi.Voi olla. Ja se taas povaa ihan hyvää naiskenteluaikaa aloittajalle miehen kanssa.
Povaa ettei apn älykkyysosamäärä ole tavallisen ihmisen tasolla kun jaksoi tuollaista hyväksi isäksi väittää. Ehkä mies hakikin hassun hauskaa tyhjäpäätä pyörittettäväksi. Selittänyt aplla ummet ja lammet sopimuksista ja isyydestään ja toinen silmät suurina uskoi kaiken.
Ehkä tässä on perinteinen narsisti ja sen uhri suhde. Mies jätti exän vaikeimpaan aikaan ja totta kai kertoo uudelle miten kaikki vika exässä. Nytkin se on paha exä joka laittaa kapuloita rattaisiin.
Mies taas on aivan ihana ja vielä niin hyvä isäkin! Haluaa olla lastensa kanssa (mutta sitten ei haluakaan).
Kammottava exä rikkoo sopimusta (jota tuossa ajassa ei ole ehditty tehdä mutta ap on tarpeeksi bimbo miehelle eikä tajua).
Tässä on niin paljon ristiriitaisuuksia että veikaan apn olevan pässi narussa.Narsisti ei hei haloo jätä kumppaniaan. Ainakaan haukkumatta tätä. Joten epäilen tässä sen exän olevan narsisti, se voi selittää miehenkin käytöstä.
Narsisti ei jätä ennen kuin on uusi, aivan kuten tämä tarinamme mies. Tämä mies saa myös yhä pidettyä otteen exästään ja nyt kiusata tätä kun hänellä rankkaa pikkuvauvan kanssa.
Selkeää peliä pelaa narsistimies tässä ja ap on yksi nappula kaiken tuon miehen tarinoinnin keskellä.
Kohta ap huomaa hoitavansa miehen perhekulissia eli tämän egon jatkeeksi tehtyjä lapsia joita mies ei halua hoitaa ja kasvattaa mutta kasvot menee jos ne hylkää.
Sen takia ap saa kaikki nämä hyvä isä tarinat, pohjustamaan sitä ettei ap vou jättää pulaan tätä ihanaa isää ja hänen lapsiaan vaan auttaa.
Eikä ole, minä taas näen mies-reppanan, kiltin, mutta alistuvan. Neljä lastakin ehti syntyä, ennen kuin mies löysi oman meghaninsa, jonka tuella pääsee pois paskanaisen vallasta. Ja lapsiin haluaa pitää välit, mutta avuttomana se saattaa jäädä yritykseksi, koska ei saa saa*anan korppikotka-akan kanssa sovittua sellaista hoitosysteemiä, joka sopii miehelle, vaan akka valittaa ja syyttelee kaikesta koko ajan.
Ja ap on harmistunut, koska ei ehkä ihan vielä näe miehen herkkyyttä (=puoliensa huono pitäminen ja sanelun osaamattomuus) ja heikkouksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa surullinen aloitus.
Kaikenlaisia häntäheikkejä ihmiset hyväksyvätkin parisuhteeseen. Mies on jättänyt vaimonsa yksin lapsilauman ja pienen vauvan kanssa, ja vinkuu siitä vähäisestäkin ajasta jonka joutuu jälkeläistensä kanssa viettämään. Kuvottavaa. En koskisi tuollaiseen roskaan edes kaverin pimpillä.
Tämähän se tässä palstan riipputissejä kiukuttaa. Mies saakin ahnaasti pillua!
Siksi ollaan niin sönköttämässä, että mies olisi huono isä! Aivan kuin se, mitä mieltä palstapillut siitä ovat, merkitsisi yhtään mitään...
Kauhean tunteella sinä tunnut tämän ottavan. Et nyt kuitenkin olisi ap joka tajusi miten mies kusi silmään ja tuli annettua työntää paskaa omaan pilluun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa surullinen aloitus.
Kaikenlaisia häntäheikkejä ihmiset hyväksyvätkin parisuhteeseen. Mies on jättänyt vaimonsa yksin lapsilauman ja pienen vauvan kanssa, ja vinkuu siitä vähäisestäkin ajasta jonka joutuu jälkeläistensä kanssa viettämään. Kuvottavaa. En koskisi tuollaiseen roskaan edes kaverin pimpillä.
Tämähän se tässä palstan riipputissejä kiukuttaa. Mies saakin ahnaasti pillua!
Siksi ollaan niin sönköttämässä, että mies olisi huono isä! Aivan kuin se, mitä mieltä palstapillut siitä ovat, merkitsisi yhtään mitään...
Ei kiukuta yhtään, ei voisi vähempää kiinnostaa jonkun randomin niljakkeen paneskelut.
Siltä kantilta asia ihmetyttää, että jollekin tuollainenkin mieslapsi kelpaa. Itse en huolisi edes lisääntynyttä miestä, puhumattakaan "miehestä" joka hylkää jälkeläisensä kun perhe-elämä alkaa kyllästyttää.
Mutta hyvähän se on että kaikille löytyy joku.
/sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ihan tosiaan menee niin, että sillä vanhemmalla joka ensiksi äkkää hylätä lapsensa on siihen mahdollisuus. Toinen joutuu sitten valitsemaan, ottaako hän sen isomman vastuun joka hänelle on jätetty vai otetaanko lapset huostaan. Käytännössä se vastuu lähes poikkeuksetta otetaan. Jostain syystä sitä perheen hylkäämistä toisen vastuulle ei kuitenkaan pidetä yhtä pahana kuin sen jätetyn irtisanoutumista vanhemmuudesta. En tiedä yhtäkään tapausta, jossa se yksin lasten jätetty toteaisi, että en minäkään näitä yksin jaksa hoitaa ja kärräisi ne sosiaalipäivystykseen.
Näin se vaan menee ja sen kanssa on pakko sen exän oppia elämään. Mutta sitä en käsitä, miksi näille vastuunpakoilijoille on niin hemmetin tärkeää uskotella itselleen olevansa kuitenkin hyviä vanhempia. Sehän ei nyt minkäänlaisella logiikalla pidä paikkaansa. Jos et ole valmis kantamaan tasapuolista vastuuta omista lapsistasi et ole hyvä vanhempi. Piste.
Ei se nyt ihan näinkään ole. Jos suhde siihen toiseen kumppaniin on erityisen tulehtunut, voi olla parempi jättää koko sakki. Se ei määrittele sitä, miten hyvä vanhempi on. Osa kumppaneista on niin häijyjä ja sairaita, että kumppanin on vain pakko antaa olla.
No silloinhan sitä on entistä huonompi vanhempi, kun jättää lapsensa sen häijyn ja sairaan vanhemman kanssa yksin. Et taida edes ymmärtää, miten moni nainen jää väkivaltaisen miehen kanssa yksin siksi, ettei uskalla ottaa sitä riskiä että mies saisi kaikesta huolimatta tapaamisoikeuden ja lapset pitäisi antaa hullulle exälle valvomatta hoitoon. Mutta mitä ajattelee mies, kun vaimo paljastuu luonnehäiriöiseksi narsistiksi? Että kituutanpa nyt pari vuotta niin lapset on turvassa? Että taistelen kynsin ja hampain sen eteen, ettei lapseni joudu kasvamaan tuon hullun armoilla. Ei! Mies ajattelee, että minäpä pelastan oman perseeni ja lapset pärjätköön miten parhaiten taitaa. Ainahan niitä voi tehdä seuraavan akan kanssa uusia. Ja jättää sitten nekin, kun akka nalkuttaa liikaa.
Juu, sellainen ei todellakaan ole hyvä vanhempi.
No ei narsistin uhri noin ajattele. Narsistin uhrina mies ei saisi lapsia, vaikka yrittäisi.
Tietenkin ex-vaimo on narsisti, mies viaton uhri ja oikeudessa lapset menee aina äidille :D
Monta kertaa olet baarissa kaljatuopin ääressä kertonut surullista tarinaasi?
Olen ihan nainen, en mies. Mutta en TODELLAKAAN voi nähdä naisten ajattelevan lastensa etua siinä, miten kohtelevat exiään.
Narsisti ei hei haloo jätä kumppaniaan. Ainakaan haukkumatta tätä. Joten epäilen tässä sen exän olevan narsisti, se voi selittää miehenkin käytöstä.