Kuinka usein ja kuinka pitkäksi aikaa majoitatte mielellänne perheen ulkopuolisia kotonanne?

Se vaihtelee. Voi olla pitkä viikonloppu, mutta ei viikkoa pitempään. Lyhin aika on kuitenkin kolme yötä. 

Normiaikana voisin majoittaakin, mutta meillä ei koskaan käy kukaan. Joskus ostin jopa vierasvuoteen ja ylimääräiset petivaatteet. Olivat 10 vuotta kaapissa ja nyt korona-aikana annoin ne pois, totesin, että kun ei ole tähän mennessä kukaan vieraillut, tuskin vierailee jatkossakaan. Harmi sinänsä, olisihan se kiva, jos olisi kavereita/läheisiä jotka vierailisivat joskus (kutsuttu kyllä on).

Vierailija kirjoitti:

Selkeästi ihmisillä on hyvin erilaisia toiveita vieraiden suhteen. Olen itsekin havainnut niistä paikoista, joissa olen ollut yövieraana, että toisissa paikoissa ollaan esimerkiksi iloisia, kun tuon käyttämäni lakanat pesuun kotiin lähtiessäni ja toisissa sanotaan vähän hämillään, että ei olisi tarvinnut. Paljon on varmasti monenlaisia muitakin pieniä asioita, osittain myös sukupolvi- ja kulttuurisidonnaisia. Yövierailuasia on ilmeisesti sellainen, johon liittyvistä yksityiskohdista olisi tärkeää käydä keskustelua isäntäperheen ja vieraiden välillä, jotta voidaan välttyä väärinkäsityksiltä, virheellisiltä olettamilta ja kireältä tunnelmalta.

Haluaisin vielä kysyä, että te, jotka yövierailette itse toisten kodeissa, kysyttekö itse siihen mahdollisuutta vai menettekö vain kutsuttaessa kylään? Entä te yövieraita majoittavat, koetteko töykeäksi, jos joku kysyy mahdollisuutta tulla teille yökylään vai odottatteko vieraiden nimenomaan kutsuvan itse itsensä?

Ap

En yökyläile. Äitini oli ainoa, jonka luona yövyin, muiden luona en viivy yön yli. Jos lähtisin tapaamaan kauempana asuvia sukulaisiani niin ottaisin ehdottomasti hotellihuoneen. Puoliso kävi ennen koronaa kerran-pari vuodessa omilla ystävillään ja sukulaisillaan yön yli, minä en osallistu sellaisille reissuille. Silloin kun hän menee ystävilleen, jotka asuvat Turun saristossa, saatan mennä hänen kyydillään Turkuun ja viettää itse viikonlopun siellä.

Kun asuimme mieheni kanssa kaksin, kaikki olivat tervetulleita. Joku kaveri oli viikon, joku pariskunta kaksikin. Se oli pelkästään kivaa. Tilanne muuttui, kun tuli lapsia. Silloin ei ollut halua ja aikaa ottaa aikuisia yökylään. Nyt ovat lapset jo aikuistuneet, joten voisi ottaa vieraita vastaa mutta kun on tämä korona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraat ovat tervetulleita. Vanhan perinteen mukaan "Kolme päivää talossa olkut vieras muuttuu perheenjäseneksi" joten jos vieras ei älyä häipyä ajoissa, hän joutuu osallistumaan talon töihin. Ruuanlaitto, siivous, pihatyöt, kaupassa käynti, ruokaostosten maksaminen, yms.

Fiksu, hyvätapainen, yhteistyökykyinen ja tunneälykäs vieras on oikein mukava. Heidän seuraansa ei kyllästy, joten he voivat viipyä 1 - 2 viikkoa putkeen.

Typerä, huonosti käyttäytyvä, yhteistyöhaluton ja tunne-elämältän pikkulapsen tasolle jäänyt (kiukutteleva, mököttävä, mykkäkoulua leikkivä) vieras saa meiltä potkun perseelle tosi nopeasti.

Tähän mennessä olen joutunut heittämään pihalle vain 2 vierasta. Molemmat olivat itsekkäitä kusipäitä, jotka sittemmin joutuivat ongelmiin parisuhteissa ja työelämässä. En lainkaan yllättynyt sitä, että noin kävi. On täysin selvä, että kusipäät ovat jatkuvasti törmäyskurssilla muiden ihmisten (täysjärkisten, hyvätapaisten ihmisten) kanssa.

Koronavirus on vähentänyt matkailua, joten viime vuosi oli epätavalisen hiljainen. En ole voinut kutsua ulkomaalaisia ystäviäni Suomeen. Haluaisin majoittaa heidät viikoksi ja tarjota heille käyttöön kaikki "mukavuudet" eli vierashuoneen, auton, rantasaunan, soutuveneen ja grillipaikan.

Vieraanvaraisuus on meillä tärkeä osa elämää. En tajua, miksi jotkut ihmiset erakoituvat kotiinsa (jo kauan ennen koronavirusta) ja kieltäytyvät vastaanottamasta vieraita. Ehkä heillä ei ole yhtäkään OIKEAA ystävää, jnka kanssa he viihtyvät.

Ei hätää. Se ei ole mitenkään epätavallista, että ekstrovertti ei tajua introverttia. 

Eri, mutta mä olen hyvin introvertti ja vietin ennen koronaakin ison osan ajasta yksin, mutta silti olen myös vieraanvarainen. Tietenkään kaikkia ihmisiä ei jaksa mutta omat ystäväni ovat kyllä sellaisia, että heidän kanssaan viettää mielellään aikaa muutaman päivänkin putkeen, varsinkin jos he asuvat toisella paikkakunnalla eikä siten ole mahdollisuutta nähdä niin usein. Ei yökyläily tarkoita, että koko ajan pitäisi olla viihdyttämässä, vaan ihan osataan ottaa myös omaa tilaa, lueskella tms. Tietysti se vaatii itselläni tietyn mindsetin, että nyt on joku tulossa kylään, eikä sitä aina jaksa, mutta etukäteen suunniteltuna otan mielelläni vieraita vastaan. Kyllä introverttikin voi tykätä ihmisten seurasta! Ärsyttäviä tai liian intensiivisiä ihmisiä en tietenkään kotiini edes kutsuisi tai ota vastaan.

En mielelläni ollenkaan. Joku todella läheinen voi sen yhden yön olla, mutta meillä ei ole kunnolla tilaa, ja oikeasti haluan hillua kotona vapaasti ilman vaatteita, piereskellä estoitta ja puuhata mitä huvittaa ilman sosiaalisia velvotteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä meidän perheessä vieraile koskaan täysin ulkopuolisia.

Sukulaisia käy toki yövieraana ja juhlissa. 

Ystäviäkin käy toisinaan yövieraana ja me samoin heillä.

Lapsen kaveri yöpyy joskus ja samoin lapsi heillä.

Nyt korona aikana ei olla vierailtu liiemmin, eikä ole käynyt juuri  vieraitakaan.

No ei kai tässä nyt sitä kysyttykään, kuinka usein majoitatte jotain satunnaisia kadun miehiä, vaan kuinka usein voi majoittaa oman ydinperheen/talon asukkaiden ulkopuolisia. Ymmärsin siis ap:n kysymyksen niin, että sukulaisetkin ovat tässä tapauksessa perheen ulkopuolisia. En tiedä ovatko muutkin ymmärtäneet kysymyksen väärin, vai eivätkö ihmiset oikeasti majoita koskaan ystäviä kotonaan?

Ahdistava ajatus, että perheen perustamisen jälkeen arki olisi aina vain sitä perhearkea ilman, että läheiset ystävät tulisivat yökylään. Itse olen kuin ap ja majoitan mieluusti ystäviä kotonani, joskus aika nopeallakin varoitusajalla. Minulla ei toki ole perhettä, joten spontaanius on tässä tapauksessa mahdollista. Ja tykkään ja tarvitsen myös omaa tilaa ja rauhaa, eli ihan kuka vaan ei milloin tahansa ole minunkaan luokseni tervetullut. Nyt korona-aikaan ei yövieraita ole käynyt kun vierailut on muutenkin aika vähissä.

Miksei voisi toimia spontaanisti vaikka olisi perhettä? En ole itse ollut ikinä mikään yökyläiijä, enkä majoittaja, eli käynnit puolin ja toisin on todella harvinaisia. Ihan sama mikä parisuhdestatus on ollut. Eikä mulla nytkään lapsia ole, mutta jotenkin en vaan keksi, miksi ei voisi spontaanista ottaa yökylävieraita vaikka lapsia olisikin? Ehkä pienten lasten kanssa ei jaksa, mutta se sitten ehkä liittyy kaikkeen sosiaaliseen toimintaan. Voihan sitä paitsi yövieraasta olla vähän jotain apuakin lasten kanssa, jos on lapsirakas vieras? Toki se vaatii sen, että mahdollinen puoliso on samaa tyyppiä tai ainakin hyväksyy yövieraat yhtälailla.

Toki toivoisin, että jos itse perhettä saan, niin spontaanius säilyisi! Usein kuitenkin tuntuu, että perhearjessa ihmiset kaipaavat enemmän rutiineita, minkä kyllä ymmärrän. Ajattelisin, että monille perhearjessa lasten nukkumaanmenoajat, harrastukset jne vie niin paljon henkistä energiaa ja myös aikaa, että varsinkin odottamaton vieras saattaa tuntua enemmän taakalta.

Minusta on ihan ymmärrettävää, että töiden ja lasten kanssa kaveri, joka tulee spontaanille visiitille parin päivän varoajalla ei välttämättä olekaan itselle se ihana levähdystauko arjesta, vaan lepo voi tarkoittaa enemmän sitä, että saa viettää viikonlopun rauhassa vain sen oman perheen kesken ilman arjen harrastuskuskauksia, työmatkoja, ruoanlaittoja jne. Näin ounastelisin monen ajattelevan, ainakin av:n perusteella lapsiperhearki kuulostaa aika kuluttavalta ja tämänkin ketjun perusteella monet eivät pidä yövieraista. Ehkä itsellenikin tilanne voisi joskus kääntyä enemmän tällaiseksi ainakin muiden kuin aivan lähimpien ystävien kanssa. Heidän uskoisin olevan tervetullut luokseni jatkossakin melkein milloin vain, oli perhettä tai ei. :)

- se jolle vastasit

Läheiset ystävät, omat vanhemmat ja sisarukset perheineen  saavat tulla meille milloin haluavat mutta 3 vrk on ihan riittävästi,  venytään kyllä viikkoonkin tarvittaessa kunhan ovat omatoimisia eivätkä odota täysihoitoa ja opaspalveluita. 

Asutaan ulkomailla joten ihan lyhyet vierailut eivät onnistu. 

Serkun kummin kaimoja huoli a meille lokkeilemaan ikinä, vaikka tulijoita olisi pilvin pimein. Tämä on kantapään kautta opittu,

Muuten tykkään eniten illallisvieraista jotka menevät omaan kotiinsa nukkumaan.

Kerran pari päivää, 10 vuotta olen asunut omillani.

Vierailija kirjoitti:

En mielelläni ollenkaan. Joku todella läheinen voi sen yhden yön olla, mutta meillä ei ole kunnolla tilaa, ja oikeasti haluan hillua kotona vapaasti ilman vaatteita, piereskellä estoitta ja puuhata mitä huvittaa ilman sosiaalisia velvotteita.

Minusta on outoa, että on vaikeaa joustaa noista tavoista. Ei ainakaan minulla ole mitään ongelmia olla pieremättä tai hillua alasti, jos tulee vieraita harvakseen. 

Miten voi olla noin joustamaton elintavoistaan vaikka pariksi päivää? 

Jos on pakko, niin kai meille voi yhdeksi tai kahdeksi yöksi tulla. Mielelläni en majoita kuitenkaan ketään. Joskus meillä on ollut miehen muualla asuvista kavereista joku yötä, ja ei se mitään hauskaa ole. Jos haluaisi katsoa vaikka itse tv.stä jonkun ohjelman, mikä pitäisi kuullakin, vaikka musiikki, niin siinä sitten kailotetaan vieressä olohuoneessa niin kovalla äänellä että ei kuule mitään. Tai haluaisi vaikka juuri lauantai-iltana katsoa leffan mikä tulee tv:stä ja yövieraaksi sattuukin sellainen, joka käy nukkumaan jo ysiltä. Jos olisi suurempi huusholli, vaikka vierashuone tai edes toinen vessa, niin tilanne oli erilainen. Tai jotain tilaa, johon itse mennä, takkahuone tai toinen kerros. Mutta kun ainoa tyhjä paikka vieraan nukkumiseen on olohuoneen keskilattia, niin en tykkää.

Up

Up

Vieras on kuin kala, kolmen vuorokauden jälkeen se alkaa haista.

Vanhempani ja siskoni majoittaneet kyllä mutta en muita

Meillä on ovet aina avoinna. Ollaan molemmat sekä mies että minä todella seurallisia ihmisiä ja voidaan jotenkin paremmin mitä enemmän porukkaa on läsnä. Ystävämme oli luonamme joulun tienoilla melkein pari viikkoa ja hauskaa oli! Samoiten toissa kesänä miehen sisko oli meillä koko kesän. 

Emme koskaan. Hotellit on keksitty syystä.

Vierailija kirjoitti:

Meille on lähes aina yövieraat tervetulleita (jos vaan sen hetkinen elämäntilanne sallii, eikä esim. kukaan perheestämme ole sairaana). Nautin valtavasti siitä, kun saan siivota ja laittaa pedit sekä ruokaa vieraita varten.

Yleensä ymmärrän hyvin ihmisten erilaisuutta, mutta se ihmetyttää, että on niin paljon ihmisiä, jotka ajattelevat tässä asiassa ihan päinvastoin, eivätkä halua yövieraita "riesoikseen". :) Olisi kiva kuulla tarkemmin syitä tämän ajatuksen takana!

Ap

Sellaiset vieraat, joiden kanssa voi olla rennosti (koska ovat niin tuttuja, käytännössä nämä ovat lähisukulaisia) on ihan kivoja. Mutta on heidänkin tulossaan kovasti vaivaa, koska kotimme on normaalisti todella sotkuinen ja sen siivoaminen on valtava ponnistus. Toki vierailun jälkeen saamme nauttia hetken siististä kodista itsekin ja se on kivaa. Mutta kyllä se siivousrumba tekee vierailusta silti työlään. 

Olemme introverttejä emmekä noin lähtökohtaisesti kaipaa muita ihmisiä. Paljon kivempi on olla kotona kahdestaan omissa oloissamme. Tytär ja vävy vierailevat lähinnä meidän mökillä ja se on ok, siellä on jotenkin enemmän tilaa häipyä omiin oloihinsa pitkän vierailun aikana. Tytär toki ei tunnu edes vieraalta, mutta vävyn kanssa ei osaa olla ihan niin rennosti vielä. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ovet aina avoinna. Ollaan molemmat sekä mies että minä todella seurallisia ihmisiä ja voidaan jotenkin paremmin mitä enemmän porukkaa on läsnä. Ystävämme oli luonamme joulun tienoilla melkein pari viikkoa ja hauskaa oli! Samoiten toissa kesänä miehen sisko oli meillä koko kesän. 

Mutta mistä tunnistaa tällaisen ihmisen ja sellaisen, joka ei haluat vieraita riesoikseen? Mieluummin kysyisin sinulta, sopisiko tulla käymään täältä toiselta puolelta maata ja yöpyä samalla pari tai muutaman yön. Kutsutteko te vieraita kylään vai odotatteko vieraiden kutsuvan itse itsensä heille sopivana hetkenä?

Ap

Kyllä kaverit ja sukulaiset majoitan. Olkoon niin pitkään kun tahtovat, ei sillä väliä. Ei sitä kummiskaan tarvitse kestitä ja viihdyttää heitä joka päivä, jos pitemmäksi aikaa jäävät niin ymmärtävät kyllä jos teen omia juttujani välillä, käyn harkoissa, töissä jne. Ovat sen aikaa meillä tai sitten tekevät omiansa. Kaveri oli tuossa joku aika sitten n. 2kk punkkaamassa ennen kuin sai oman asuntonsa täältä. Sai siis työpaikan niin äkkiä ettei asuntoa ehtinty vielä saamaan kun työt alkoi. Ei ollut mitään ongelmaa.