Lue keskustelun säännöt.
Kuinka tärkeitä työkaverit ovat sinulle?
09.03.2021 |
Ovatko vain välttämätön paha joille et halua ylimääräistä puhua, saati olla tekemisissä vapaa-ajalla?
Vai haluatko ystävystyä heidän kanssa jos sopiva sattuu kohdalle? Vai miten?
Kommentit (43)
Parikymmentä vuotta yhdessä töitä, monet ilot ja vastoinkäymiset jaettu. Hirveä ikävä, kun ollaan oltu etätöissä jo vuosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen heidän kanssaan mielellään töissä mutten enää vapaa-ajalla. Tulen toimeen kaikkien kanssa, mutta eivät persoonina viehätä. Ei ole kiinni heistä, ei vain ole kaverit kiinnostaneet enää sen jälkeen kun olin 17. Viihdyn parhaiten yksin tai perheen ja suvun kanssa.
Olen yrittäjä ja työkavereita ei periaatteessa ole, mutta olen verkostoitunut muutamien saman alan yrittäjien kanssa. Kahden yrittäjän kanssa olemme ystävystyneet ja mieheni jälkeen he ovat parhaimmat ystäväni.
Olemme tunteneet toisemme yli 10 vuoden ajan ja esimerkiksi toisen työkaverin kassa saatamme helposti jutella puhelimessa molempien ollessa työntouhussa omilla paikoillaan useita tunteja.
Mulla on ihana työporukka. Ovat mulle läheisiä, mutta vapaa-ajalla en kauheesti halua olla heidän kanssaan tekemisissä, ettei työt tule vapaa-ajalle.
parhaat on panokavereita pikkujouluissa ja kevätreissuilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tosi mukava työporukka ja olisihan etätyöpäivät aika tylsiä, jos ei olisi lainkaan tekemisissä työkavereiden kanssa. Mutta eivät he niin tärkeitä ole, ettenkö olisi ihan tyytyväinen sitten eläkkeelläkin. Olen ystävystynyt yhden työkaverini kanssa ja hänen kanssaan olen varmaan tekemisissä eläkkeelläkin. Mutta en mä ole koskaan ajatellut, että erityisesti haluaisin ystävystyä työkavereiden kanssa. Niin tapahtuu, jos on tapahtuakseen.
Juuri näin se menee, ystävyys tulee, jos on tullakseen, oli sitten työkaveri tai kaveri muuta kautta.
Suhde työkavereihin on erilainen. Muodollisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ollut joillakin työpaikoilla tosi mukaviakin työkavereita, joiden kanssa on mukava jutella. Tämänhetkisessä työpaikassa eivät selvästikään jaksa tutustua uusiin ihmisiin samalla tavalla. Todella ystävystynyt en ole kenenkään Kanssa. Luulen tämän johtuvan siitä, että työntekijät ovat kaikki sattuneet olemaan minua vanhempia ja eri elämäntilanteessa.
Jotkut loukkaantuu jos heitä ei ota faceen. Miten facen kaveruus muuttaa mitään? Ihmissuhde on puhtaampi ilman sos median sisältöä. Ei ole ennakko-käsityksiä tai odotuksia tai mikään siellä ei vaikuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole tietoa elämäntyylistä, kavereista, mistään. Puhdasta.
Itse olen ainakin huomannut että jos hyväksyn pyynnön niin muodostan samantien aika voimakkaitakin käsityksiä. Ja tavallaan tutustuminen ei ole samaa enää kun koko elämänjanan sisältö on saatavilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyisin sellainen puhdas tutustuminen ei ole enää edes mahdollista sos median vuoksi.
Minulla on tietyt merkit, joita en kestä. Jos somesta paljastuu työkaverin käyttävän vaikka jotain inhoamaani brändiä niin en voi mitään että hän lokeroituu mielessäni joksikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inhoan jotain merkkiä niin lujaa etten varmaan halua enää edes tutustua. :)
Vierailija kirjoitti:
Olen heidän kanssaan mielellään töissä mutten enää vapaa-ajalla. Tulen toimeen kaikkien kanssa, mutta eivät persoonina viehätä. Ei ole kiinni heistä, ei vain ole kaverit kiinnostaneet enää sen jälkeen kun olin 17. Viihdyn parhaiten yksin tai perheen ja suvun kanssa.
Onko miehesi ystäväsi?
Siis jos somesta löytyy jotain inhokkibrändiä esille laitettuna. En siis tutustu.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut loukkaantuu jos heitä ei ota faceen. Miten facen kaveruus muuttaa mitään? Ihmissuhde on puhtaampi ilman sos median sisältöä. Ei ole ennakko-käsityksiä tai odotuksia tai mikään siellä ei vaikuta.
Ei minulla ole kukaan loukkaantunut, kun en ole huolinut heitä fb-kavereiksi. Olen fb:ssä vain muutamissa ryhmissä, eli harrastus- ja oman seudun fb-ryhmässä. Olen vain sanonut, että fb ei ole minulla sen takia ja se on riittänyt. Olen 46 vuotias ja en selittele turhia.
Olen erään ystäväni kanssa samoilla linjoilla brändeistä. Ei voi mitään, että joku merkki on sellainen että käyttäjä on lokerossa. Ainakin ajatuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin sellainen puhdas tutustuminen ei ole enää edes mahdollista sos median vuoksi.
Hohhoijaa taas. Yritäpä nyt kasvaa aikuiseksi sieltä teinimaailmastasi.
Mulla on tosi mukava työporukka ja olisihan etätyöpäivät aika tylsiä, jos ei olisi lainkaan tekemisissä työkavereiden kanssa. Mutta eivät he niin tärkeitä ole, ettenkö olisi ihan tyytyväinen sitten eläkkeelläkin. Olen ystävystynyt yhden työkaverini kanssa ja hänen kanssaan olen varmaan tekemisissä eläkkeelläkin. Mutta en mä ole koskaan ajatellut, että erityisesti haluaisin ystävystyä työkavereiden kanssa. Niin tapahtuu, jos on tapahtuakseen.