Mitä vikaa on naisessa, joka on periaatteessa ihan keskivertotasoa äkkikatsomalta?
Jos olen siististi meikattu ja suihkunraikas, näytän todennäköisesti suunnilleen keskiverrolta tietääkseni (tosin hitusen keskivertoa huonommalta ehkä). Olen hoikka ja ihan sopusuhtainen, kasvonpiirteeni hieman lipsuvat siitä perusstandardista. Pukeudin hyvin tavallisesti ja neutraalisti sekä peittävästi.
Suomessahan keho on suuren osan vuodesta peitetty ja jos hiuksetkin ovat hyväkuntoiset ja luonnolliset, niin ongelma rajautuukin kasvoihin ja kasvonpiirteisiin. Ihokin on ihan ok ja hampaat valkoiset, silmät ihan ok. Ei ole tatuointeja tai lävistyksiä. Periaatteessa piirteet ovat ihan suomalaista standardia, tosin poikkeavat hieman keskiverrosta.
Mikä kasvoissani siis aiheuttaa sen, että seurustelukumppanin saaminen on käytännössä täysin mahdotonta?
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet trolli ja/tai tyhmä. 0/5
Olen läpäissyt Mensan pääsyrajan, joten en ole tyhmä. En myöskään trollaa ainakaan tässä ketjussa, vaan ihan rehellisesti kysyn.
T. Ap
No niin, olet älykäs. Tällaisia miehet pelkäävät ihan hulluna. On käytännössä mahdotonta löytää miestä, jos on älykäs nainen. Miehelle tulee alemmuuskompleksi älykkäästä naisesta, eikä mies pääse pätemään tarpeeksi, kun osaat keskustella älykkäästi.
Jos ap keskustelee irl samalla tavalla kuin tässä ketjussa, ei kukaan kyllä sen älyn lentoa järin joudu pelkäämään.
Miehet ei pelkää älykkäitä tai vahvoja naisia. Tuo on vain yksin jääneiden naisten yritys lohdutella itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
100-3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin mahdotonta?
Mene ulos, kysy 50 ensimmäiseltä vastaantulevalta mieheltä puhelinnumeroa ja olet hyvin varmasti jo ensi viikonloppuna parisuhteessa miehen kanssa.
Ei naisen tehtävä ole tehdä aloitteita. Siis missään nimessä. Nainen tekee itsestään halvan tyrkyn ja vaikuttaa epätoivoiselta, jos tekee aloitteita. Eivät miehet halua "helppoa" naista. Olen lukenut parisuhde- ja deittioppaita teini-iästä lähtien, joten tiedän nämä asiat yleisellä tasolla.
T. Ap
Mensan tasoinen älykkyys ei ilmeisesti ole opettanut sinulle kuitenkaan ilmeisesti lainkaan lähdekritiikkiä?
Olen lähdekriittinen, mutta käsittääkseni pariutumisasioissa ihmiset toimivat melko primitiivisten viettien pohjalta. Lisäksi olen lukenut aiheesta useista lähteistä muutenkin. Tiedän, että niissä oppaissa rajoitteena oli tietty kulttuurillinen ympäristö, sillä ne oli kirjoitettu anglosaksisten maiden "pariutumissääntöjen" perusteella, ei Suomessa vallitsevien käytäntöjen mukaan. Päätin kuitenkin paremman puutteessa toimia niiden mukaisesti.
T. Ap
Olet oikeilla jäljillä kun hahmotat ihmisen primitiivisyyden, tosin ei se pariutumiseen rajoitu vaikkakin ilmenee siinä hyvin vahvasti. Mutta esimerkiksi myös politiikka kiihottaa ihmisen tunnelohkoja voimakkaasti ja aasien vivahde-eroista jaksetaan vääntää kuin lapset suosikki karamelleista. Sisältö samaa paskaa, kääreet vain erit.
Pariutumisen voi ajatella todennäköisyyksinä primitiivisyyden vuoksi. Ulkoisesti hyvin viehättävä ihminen saa vastapuolen kiinnostumaan hyvin suurella todennäköisyydellä, kun taas hyvin epäviehättävä ei juuri mitenkään. Toisaalta ajan kanssa nämä hyvin epäviehättävät kuitenkin lopultq pariutuvat kohtalontoverin kanssa, koska ihminen primitiivisenä ja laumasieluisena otuksena pelkää yksinäisyyttä suuresti.
Voit kuitenkin hieman huokaista, koska olet nainen ja sinulla lienee hallissasi vagina, mikä on kuin jokeri korttipelissä. Ei sillä yksistään mitään voiteta, mutta sen turvin on kädessä sentään jotakin. Ja kerta tiedostat olevasi keskitason alapuolta, niin et ole yhtä narsistinen kuin keskivertonainen, joten omaat hyvää henkistä kapasiteettia parisuhteeseen. Sinun vain täytyy valjastaa vahvuutesi oikein ja alkaa takomaan pientä todennäköisyyttä keskiverron alapuolta oleville miehille. Jo ensimmäisellä kertaa voi tärpä kun lasket nyt rimaa, muttei tuo välttämättä toteudu, joten varaudu noin sataan kokeiluun, kuten tavismiehet keskimäärin tekevät löytääkseen jonkun tinderlingosta tipahtaneen haihattelijan.
Ajattelet vähän samaan tapaan kuin itsekin, mutta viimeisen kappaleen osalta tuli mieleeni muutama soraääni. Siis olen jo laskenut rimaani moneen otteeseen, mutta silti toki haluaisin löytää sellaisen puolison, jota kohtaan tuntisin aidosti kiinnostusta (en haluaisi päätyä tyytynään johonkin paremman puutteessa, ja se toinenkin vain tyytyisi minuun). Tuo on lohdullinen pointti, että realistinen käsitys itsestäni voi olla positiivinenkin asia parisuhteen kannalta.
T. Ap
Tartut selvästi koko ajan kommentteihin, jotka vahvistavat virheellisiä ajatusmallejasi. Tuo kommentoija on ihan yhtä ulalla kuin sinäkin, ja juuri siksi hänelläkään ole parisuhdetta.
Kannattaisiko tosiaan alkaa ottaa opiksi niiltä, jotka ovat onnistuneet löytämään sopivan kumppanin? Miksi luotat omiin käsityksiisi, kun ne eivät todistetusti johda haluamaasi lopputulokseen?
Moni meistä onnellisessa parisuhteessa olevistakin on joskus ollut samankaltaisessa tilanteessa kuin sinä nyt. Siksi meillä on myös näkemystä siitä, miten tilanteen voisi saada muuttumaan.
Kieltämättä on helpompaa samaistua ja kompata niitä kommentteja, jotka vastaavat omaa kokemusmaailmaani. Koko "parisuhdeskene" on vahvasti eoämukavuusalueellani, enkä tiedä, miten ne ensimmäiset varovaiset askeleet voisin ottaa sillä nöyrtymiseni polulla, jolla luovun niistä parosihdeoppaiden turvallisiksi kokemistani ohjenuorista.
T. Ap
Ei ole mitään parisuhdeskeneä, on vain ihmisiä. Ensimmäinen askel on lakata ajattelemasta sosiaalista elämää pelinä. Sun ei tarvitse tehdä muuta kuin ottaa muut huomioon, kuunnella niitä. Kun ketä tahansa kuuntelee tarpeeksi tarkasti, löytää jotain, mistä ottaa kiinni. Siihen toiseen voi sitten peilata itseään ja oppia lisää siitä, kuka itse on. Yhtä aikaa erilainen kuin kukaan muu ja samanlainen kuin kaikki muutkin.
Kukaan paitsi psykopaatti ei ole täysin varma siitä, että on hyväksytty muiden silmissä. Jokaiselle tulee vastaan myös hetkiä, kun miettii, että kuka mä oikein olen ja miksi mä toimin tällä tavalla. Itseään ei voi koskaan tuntea läpikotaisin, joten miten toistakaan ihmistä voisi tuntea?
On olemassa erityisen puoleensavetäviä ihmisiä, joihin jatkuvasti ihastutaan, ja joita poikkeuksellisesti myös lähestytään. Oli kyse sitten lapsista, nuorista tai aikuisista, suosittuja ihmisiä yhdistää yksi asia: Tietoisuus omista arvoista ja rohkeus elää niiden mukaisesti.
Jos haluat parisuhteen, sinussa täytyy olla jotain, mihin tarttua. Ja sinussa onkin, et vaan ehkä uskalla ilmaista sitä tai tunnista sitä. Ei kukaan (paitsi häiriintynyt) halua olla suhteessa, jossa toinen vain ihailee, eikä avaa omaa yksilöllistä persoonaansa.
Mietin samaa. Miten ap voi ajatella vian olevan kasvoissa? Hän on kokonaisuus josta on koko ajan koko ihminen toiselle näkyvissä muutakin kuin kasvot. Olemus, liikkeet, kaikki. Lisäksi yhteensopivuus kohteen kanssa. Miehet on olleet vääriä aplle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti edellistä 50 kertaa, kun olet lähestynyt miestä ja saanut pakit. Keksitkö näille lähestymisille yhteisiä tekijöitä?
Olen lähestynyt miestä kolme kertaa elämässäni. Yhden kerran sain pakit ja se mies oli parisuhteessa elävä proffani yliopistossa. Harmitti silti. Ei naisten tehtävä ole lähestyä miehiä.
Odottelen aloitteita miesten puolelta, mutta uskoisin, että ne minua paremman näköiset saavat sellaisia jatkuvasti. En ole itse saanut vuosikausiin lainkaan aloitteita ja ulkonäköni on oltava se pääasiallinen syy.
T. Ap
No tässähän se sitten. Ei kannata odotella vaan toimia.
Ja mitään tasoja ei aikusten maailmassa ole olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siitä että vaikutat vähän oudolta?
En tiedä. Kukaan ei ole ainakaan suoraan sanonut mitään sen suuntaista. Millä tavalla oudolta voisin vaikuttaa? Tai yleisellä tasolla: miten sellainen henkilö käyttäytyisi, joka vaikuttaisi niin oudolta, ettei kukaan mies tekisi aloitetta livenä koskaan. Kiinnostaisi tietää kyllä.
T. Ap
Oletko isonenäinen trolli?
Ei kellekään sanota suoraan, että olet outo.
Ei minullekaan sanottu, sain sen selville kiertotietä.
Usein ihmisestä myös tulee outo sen myötä, ettei ole saanut parisuhdetta yrityksistä huolimatta.
Muuten: kerroit lähestyneesi miestä kolme kertaa ja yhdeltä tuli pakit. Entäs ne kaksi muuta miestä?
Mua on 30-vuotisen elämäni aikana sekä haukuttu rumaksi että kehuttu kauniiksi. Teininä tämä oli hämmentävää, kun en ymmärtänyt, mikä vaikutus ajatuksillani on ulkonäkööni: katseeseen, ilmeisiin, eleisiin, ryhtiin...
Nykyään huomaan ihan selvästi nämä. Kun olen ns. paskana, muutkin (esim. ihmiset kaupassa) suhtautuvat etäisesti. Kun olen erityisen hyvällä tuulella, miehet jäävät tuijottamaan perääni.
Kyllä kasvot ja koko vartalo vaan on sielun peili.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siitä että vaikutat vähän oudolta?
En tiedä. Kukaan ei ole ainakaan suoraan sanonut mitään sen suuntaista. Millä tavalla oudolta voisin vaikuttaa? Tai yleisellä tasolla: miten sellainen henkilö käyttäytyisi, joka vaikuttaisi niin oudolta, ettei kukaan mies tekisi aloitetta livenä koskaan. Kiinnostaisi tietää kyllä.
T. Ap
Oletko isonenäinen trolli?
Ei kellekään sanota suoraan, että olet outo.
Ei minullekaan sanottu, sain sen selville kiertotietä.
Usein ihmisestä myös tulee outo sen myötä, ettei ole saanut parisuhdetta yrityksistä huolimatta.Muuten: kerroit lähestyneesi miestä kolme kertaa ja yhdeltä tuli pakit. Entäs ne kaksi muuta miestä?
Tuo voisi selittää ap:n tilanteen ja olla syy miehettömyyteen. Noissakin on kulttuurikohtaisia eroja ja Suomessa isonenäisyyden raja on tietääkseni melko matala eli todella sironeinäisiäkin pidetään isonenäisinä. Ja ilmeisesti miehet eivät pidä isonenäisistä naisista. Missä menee ison nenän raja? Olisiko esim. joku julkkisesimerkki naisesta, jolla on niin iso nenä, ettei enää kumppanin saaminen ole mahdollista?
T. Ei ap, kiinnostunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siitä että vaikutat vähän oudolta?
En tiedä. Kukaan ei ole ainakaan suoraan sanonut mitään sen suuntaista. Millä tavalla oudolta voisin vaikuttaa? Tai yleisellä tasolla: miten sellainen henkilö käyttäytyisi, joka vaikuttaisi niin oudolta, ettei kukaan mies tekisi aloitetta livenä koskaan. Kiinnostaisi tietää kyllä.
T. Ap
Oletko isonenäinen trolli?
Ei kellekään sanota suoraan, että olet outo.
Ei minullekaan sanottu, sain sen selville kiertotietä.
Usein ihmisestä myös tulee outo sen myötä, ettei ole saanut parisuhdetta yrityksistä huolimatta.Muuten: kerroit lähestyneesi miestä kolme kertaa ja yhdeltä tuli pakit. Entäs ne kaksi muuta miestä?
Mitä tarkoittaa tuo "outous"? Mulle kelpaisi "outo" ja vähän vajavainen mieskin, joka kuitenkin olisi sopivan kiinnostava ja persoonallisen komea. Ei siis tarvitse olla Cary Grantin näköinen laatikkoleukalentäjäkirurgi. Vai onko niin, että naisten pitää olla standarditäydellisiä ja pullantuoksuisia tarvinaisia ja perustytteleitä ja miehet saavat olla omia itsejään kaikenkarvaisine vajavaisuuksineen?
T. Ap
100-3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin mahdotonta?
Mene ulos, kysy 50 ensimmäiseltä vastaantulevalta mieheltä puhelinnumeroa ja olet hyvin varmasti jo ensi viikonloppuna parisuhteessa miehen kanssa.
Ei naisen tehtävä ole tehdä aloitteita. Siis missään nimessä. Nainen tekee itsestään halvan tyrkyn ja vaikuttaa epätoivoiselta, jos tekee aloitteita. Eivät miehet halua "helppoa" naista. Olen lukenut parisuhde- ja deittioppaita teini-iästä lähtien, joten tiedän nämä asiat yleisellä tasolla.
T. Ap
Mensan tasoinen älykkyys ei ilmeisesti ole opettanut sinulle kuitenkaan ilmeisesti lainkaan lähdekritiikkiä?
Olen lähdekriittinen, mutta käsittääkseni pariutumisasioissa ihmiset toimivat melko primitiivisten viettien pohjalta. Lisäksi olen lukenut aiheesta useista lähteistä muutenkin. Tiedän, että niissä oppaissa rajoitteena oli tietty kulttuurillinen ympäristö, sillä ne oli kirjoitettu anglosaksisten maiden "pariutumissääntöjen" perusteella, ei Suomessa vallitsevien käytäntöjen mukaan. Päätin kuitenkin paremman puutteessa toimia niiden mukaisesti.
T. Ap
Olet oikeilla jäljillä kun hahmotat ihmisen primitiivisyyden, tosin ei se pariutumiseen rajoitu vaikkakin ilmenee siinä hyvin vahvasti. Mutta esimerkiksi myös politiikka kiihottaa ihmisen tunnelohkoja voimakkaasti ja aasien vivahde-eroista jaksetaan vääntää kuin lapset suosikki karamelleista. Sisältö samaa paskaa, kääreet vain erit.
Pariutumisen voi ajatella todennäköisyyksinä primitiivisyyden vuoksi. Ulkoisesti hyvin viehättävä ihminen saa vastapuolen kiinnostumaan hyvin suurella todennäköisyydellä, kun taas hyvin epäviehättävä ei juuri mitenkään. Toisaalta ajan kanssa nämä hyvin epäviehättävät kuitenkin lopultq pariutuvat kohtalontoverin kanssa, koska ihminen primitiivisenä ja laumasieluisena otuksena pelkää yksinäisyyttä suuresti.
Voit kuitenkin hieman huokaista, koska olet nainen ja sinulla lienee hallissasi vagina, mikä on kuin jokeri korttipelissä. Ei sillä yksistään mitään voiteta, mutta sen turvin on kädessä sentään jotakin. Ja kerta tiedostat olevasi keskitason alapuolta, niin et ole yhtä narsistinen kuin keskivertonainen, joten omaat hyvää henkistä kapasiteettia parisuhteeseen. Sinun vain täytyy valjastaa vahvuutesi oikein ja alkaa takomaan pientä todennäköisyyttä keskiverron alapuolta oleville miehille. Jo ensimmäisellä kertaa voi tärpä kun lasket nyt rimaa, muttei tuo välttämättä toteudu, joten varaudu noin sataan kokeiluun, kuten tavismiehet keskimäärin tekevät löytääkseen jonkun tinderlingosta tipahtaneen haihattelijan.
Aivan käsittämättömiä ohjeita. Tässähän on kyseessä kaikkea muuta kuin tavisnainen. Ei muuten ikinä tule pariutumaan Mensa-tason nainen tavismiehen kanssa, vaan jonkun vastaavan älykkyydeltään huipun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siitä että vaikutat vähän oudolta?
En tiedä. Kukaan ei ole ainakaan suoraan sanonut mitään sen suuntaista. Millä tavalla oudolta voisin vaikuttaa? Tai yleisellä tasolla: miten sellainen henkilö käyttäytyisi, joka vaikuttaisi niin oudolta, ettei kukaan mies tekisi aloitetta livenä koskaan. Kiinnostaisi tietää kyllä.
T. Ap
Oletko isonenäinen trolli?
Ei kellekään sanota suoraan, että olet outo.
Ei minullekaan sanottu, sain sen selville kiertotietä.
Usein ihmisestä myös tulee outo sen myötä, ettei ole saanut parisuhdetta yrityksistä huolimatta.Muuten: kerroit lähestyneesi miestä kolme kertaa ja yhdeltä tuli pakit. Entäs ne kaksi muuta miestä?
Heidän kanssaan oli huono, muutaman vuoden kestänyt suhde, jossa sain kuulla kommentteja siitä, miten huono korvike olen ideaalinaiselle, jota vailla he edelleen ovat. Eli ero tuli siis.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siitä että vaikutat vähän oudolta?
En tiedä. Kukaan ei ole ainakaan suoraan sanonut mitään sen suuntaista. Millä tavalla oudolta voisin vaikuttaa? Tai yleisellä tasolla: miten sellainen henkilö käyttäytyisi, joka vaikuttaisi niin oudolta, ettei kukaan mies tekisi aloitetta livenä koskaan. Kiinnostaisi tietää kyllä.
T. Ap
Oletko isonenäinen trolli?
Ei kellekään sanota suoraan, että olet outo.
Ei minullekaan sanottu, sain sen selville kiertotietä.
Usein ihmisestä myös tulee outo sen myötä, ettei ole saanut parisuhdetta yrityksistä huolimatta.Muuten: kerroit lähestyneesi miestä kolme kertaa ja yhdeltä tuli pakit. Entäs ne kaksi muuta miestä?
Mitä tarkoittaa tuo "outous"? Mulle kelpaisi "outo" ja vähän vajavainen mieskin, joka kuitenkin olisi sopivan kiinnostava ja persoonallisen komea. Ei siis tarvitse olla Cary Grantin näköinen laatikkoleukalentäjäkirurgi. Vai onko niin, että naisten pitää olla standarditäydellisiä ja pullantuoksuisia tarvinaisia ja perustytteleitä ja miehet saavat olla omia itsejään kaikenkarvaisine vajavaisuuksineen?
T. Ap
Oletkohan lukenut liikaa tasoteoriatrollien aivoituksia, kun sinulla on tuo termistö laatikkoleukalentäjäkirurgeineen noin hyvin hallussa? Tuo sinua aspergeriksi veikannut eritysopettaja lienee oikeilla jäljillä, koska ajattelusi vaikuttaa tässä asiassa hyvin kaavamaiselta, joustamattomalta ja ehdottomalta ja käsityksesi ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, etenkin romanttisesta sellaisesta, vaikuttavat hyvin erikoisilta. Esimerkiksi tuo parisuhteessa olevan yliopistoprofessorin lähestyminen oli melkoinen moka mutta tunnut olevan harmistunut vain siitä, että "jouduit" naisena lähestymään miestä. Etkö tosiaan hahmota, mikä tuossa tilanteessa oli se oikeasti epäsopiva elementti? Sinun ei välttämättä tarvitse lähteä hankkimaan virallista diagnoosia mutta esim. kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta voisit hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siitä että vaikutat vähän oudolta?
En tiedä. Kukaan ei ole ainakaan suoraan sanonut mitään sen suuntaista. Millä tavalla oudolta voisin vaikuttaa? Tai yleisellä tasolla: miten sellainen henkilö käyttäytyisi, joka vaikuttaisi niin oudolta, ettei kukaan mies tekisi aloitetta livenä koskaan. Kiinnostaisi tietää kyllä.
T. Ap
Oletko isonenäinen trolli?
Ei kellekään sanota suoraan, että olet outo.
Ei minullekaan sanottu, sain sen selville kiertotietä.
Usein ihmisestä myös tulee outo sen myötä, ettei ole saanut parisuhdetta yrityksistä huolimatta.Muuten: kerroit lähestyneesi miestä kolme kertaa ja yhdeltä tuli pakit. Entäs ne kaksi muuta miestä?
Mitä tarkoittaa tuo "outous"? Mulle kelpaisi "outo" ja vähän vajavainen mieskin, joka kuitenkin olisi sopivan kiinnostava ja persoonallisen komea. Ei siis tarvitse olla Cary Grantin näköinen laatikkoleukalentäjäkirurgi. Vai onko niin, että naisten pitää olla standarditäydellisiä ja pullantuoksuisia tarvinaisia ja perustytteleitä ja miehet saavat olla omia itsejään kaikenkarvaisine vajavaisuuksineen?
T. Ap
Juuri näin. Mies saa olla outo ja erilainen. Nainen ei. Nainen ei saa edes olla hauska vitsinvääntäjä.
Kertomasi perusteella kuulut juuri siihen outojen naisten ryhmään, josta miehet eivät kiinnostu. Joku vanha pappa voisi huolia. Ei-nii -täydelliknen ulkonäkö voi siinä mielessä suojatakin outoa naista, ettei tule jätetyksi toinen toisensa jälkeen. Sillä kun outous käy ilmeiseksi, ei hyvällä ulkonäölläkään enää jatketa suhdetta.
Nimim. kokemus puhuu
Höpö höpö. Ei kai kukaan nainen toivo olevansa standarditasoa noilla sanoilla? Erikoisuus voi olla valtti, ajattele persoonallisia malleja ja näyttelijöitä kuten Kati Outinen. Joku kaltaiseesi hullaantuu.
Tapaatko miehiä arjessa? Millaisia kohtaamiset ovat? Tiedätkö, onko heillä puolisoa? Ellet juuri tapaa miehiä, oletko pohtinut sellaisten pariin hakeutumista? Ihan konkreettisesti ensin täytyy kohdentaa huomiota joihinkin.
Mieti, sopivatko omat kasvonpiirteesi mielestäsi yhteen kiinnostumiesi miesten kanssa? Millaisen vaikutelman luotte yhdessä? Entä millaiset elämäntapanne ovat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siitä että vaikutat vähän oudolta?
En tiedä. Kukaan ei ole ainakaan suoraan sanonut mitään sen suuntaista. Millä tavalla oudolta voisin vaikuttaa? Tai yleisellä tasolla: miten sellainen henkilö käyttäytyisi, joka vaikuttaisi niin oudolta, ettei kukaan mies tekisi aloitetta livenä koskaan. Kiinnostaisi tietää kyllä.
T. Ap
Oletko isonenäinen trolli?
Ei kellekään sanota suoraan, että olet outo.
Ei minullekaan sanottu, sain sen selville kiertotietä.
Usein ihmisestä myös tulee outo sen myötä, ettei ole saanut parisuhdetta yrityksistä huolimatta.Muuten: kerroit lähestyneesi miestä kolme kertaa ja yhdeltä tuli pakit. Entäs ne kaksi muuta miestä?
Mitä tarkoittaa tuo "outous"? Mulle kelpaisi "outo" ja vähän vajavainen mieskin, joka kuitenkin olisi sopivan kiinnostava ja persoonallisen komea. Ei siis tarvitse olla Cary Grantin näköinen laatikkoleukalentäjäkirurgi. Vai onko niin, että naisten pitää olla standarditäydellisiä ja pullantuoksuisia tarvinaisia ja perustytteleitä ja miehet saavat olla omia itsejään kaikenkarvaisine vajavaisuuksineen?
T. Ap
Oletkohan lukenut liikaa tasoteoriatrollien aivoituksia, kun sinulla on tuo termistö laatikkoleukalentäjäkirurgeineen noin hyvin hallussa? Tuo sinua aspergeriksi veikannut eritysopettaja lienee oikeilla jäljillä, koska ajattelusi vaikuttaa tässä asiassa hyvin kaavamaiselta, joustamattomalta ja ehdottomalta ja käsityksesi ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, etenkin romanttisesta sellaisesta, vaikuttavat hyvin erikoisilta. Esimerkiksi tuo parisuhteessa olevan yliopistoprofessorin lähestyminen oli melkoinen moka mutta tunnut olevan harmistunut vain siitä, että "jouduit" naisena lähestymään miestä. Etkö tosiaan hahmota, mikä tuossa tilanteessa oli se oikeasti epäsopiva elementti? Sinun ei välttämättä tarvitse lähteä hankkimaan virallista diagnoosia mutta esim. kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta voisit hyötyä.
Sama tuli mieleen. Olen tuntenut naisihmisen, joka kuvitteli toisinaan jonkun ihastuneen häneen. Esim. karateopettajansa. Sitten hän tuijotteli miestä silmiin ja lähetti viestejä, joissa kertoi 'tietävänsä että heillä on kemiaa'. Tämä karatevalmentaja oli onnellisesti naimisissa, mutta tuttuni stalkkasi vaimoa ja esitti syitä, miksi mies ei voinut olla naisen kanssa oikeista syistä eikä varsinkaan rakastanut tätä. Kas, heillä kahdella olisi ollut intohimoa, muka. Huh huh.
Tällä tutullani ei ollut diagnoosia, mutta tiedän olleen ankaran militaari-isän kasvattama.
Vierailija kirjoitti:
Ap, vaikutat oppikirjaesimerkiltä apergerista näiden kirjoitusten pohjalta aivan täysin. Sinut pitäisi tietysti tavata ja havainnoida käytöstäsi sosiaalisissa tilanteissa ja tehdä kysely, mutta todella assilta käyttäytymisesi kuulostaa. Yths:llä kukaan ei ole kiinnostunut mahdollisesta assiudestasi, koska resurssit ovat niin vähäiset. Eivät he siellä seulo adhd:ta tai add:täkään, vaikka olisi todella selkeät viitteet kyseisiin oireyhtymiin. Käskevät menemään yksityiselle tai eivät lotkauta korvaansa ollenkaan. Kaikki edellisissä viesteissä kuvailemasi vaikeudet kuuluvat aspergeriin. Kirjoitustyylistäsi myös pystyy näkemään viitteitä siihen. Jos olet assi niin totta kai sosiaaliset tilanteet ovat vaikeita ja kumppanin löytäminen on vaikeaa kun et pysty lukemaan ihmisiä ja hahmotat maailman eri tavalla.
T. Assien kanssa työskentelevä erityisopettaja
Ei hän välttämättä ole asperger, mutta jos on ollut paljon yksin niin ihminen voi muuttua erilaiseksi kuin muut ja itsetunto voi mennä heikoksi. Jos kukaan ei ole antanut positiivista palautetta ulkonäöstä niin näin voi käydä. Toisaalta media vahvistaa koko ajan ulkonäön tärkeyttä. Älykkyys jo automaattisesti tekee sosiaaliset tilanteet vaikeiksi, toiset eivät ymmärrä, mitä tällainen henkilö puhuu ja voi olla vaikea kiinnostua yksinkertaisista mustavalkoisista ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siitä että vaikutat vähän oudolta?
En tiedä. Kukaan ei ole ainakaan suoraan sanonut mitään sen suuntaista. Millä tavalla oudolta voisin vaikuttaa? Tai yleisellä tasolla: miten sellainen henkilö käyttäytyisi, joka vaikuttaisi niin oudolta, ettei kukaan mies tekisi aloitetta livenä koskaan. Kiinnostaisi tietää kyllä.
T. Ap
Oletko isonenäinen trolli?
Ei kellekään sanota suoraan, että olet outo.
Ei minullekaan sanottu, sain sen selville kiertotietä.
Usein ihmisestä myös tulee outo sen myötä, ettei ole saanut parisuhdetta yrityksistä huolimatta.Muuten: kerroit lähestyneesi miestä kolme kertaa ja yhdeltä tuli pakit. Entäs ne kaksi muuta miestä?
Mitä tarkoittaa tuo "outous"? Mulle kelpaisi "outo" ja vähän vajavainen mieskin, joka kuitenkin olisi sopivan kiinnostava ja persoonallisen komea. Ei siis tarvitse olla Cary Grantin näköinen laatikkoleukalentäjäkirurgi. Vai onko niin, että naisten pitää olla standarditäydellisiä ja pullantuoksuisia tarvinaisia ja perustytteleitä ja miehet saavat olla omia itsejään kaikenkarvaisine vajavaisuuksineen?
T. Ap
Juuri näin. Mies saa olla outo ja erilainen. Nainen ei. Nainen ei saa edes olla hauska vitsinvääntäjä.
Kertomasi perusteella kuulut juuri siihen outojen naisten ryhmään, josta miehet eivät kiinnostu. Joku vanha pappa voisi huolia. Ei-nii -täydelliknen ulkonäkö voi siinä mielessä suojatakin outoa naista, ettei tule jätetyksi toinen toisensa jälkeen. Sillä kun outous käy ilmeiseksi, ei hyvällä ulkonäölläkään enää jatketa suhdetta.
Nimim. kokemus puhuu
Mullakin kokemus puhuu, olen nimittäin outo, äänekäs ja vitsiä heittävä nainen. Kukaan minua vähääkään tunteva ei voi väittää muuta. Olen ollut jo vuosia parisuhteessa upean miehen kanssa, ja vientiä on edelleen enemmän kuin toivoisin. Mites tämän selität?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet trolli ja/tai tyhmä. 0/5
Olen läpäissyt Mensan pääsyrajan, joten en ole tyhmä. En myöskään trollaa ainakaan tässä ketjussa, vaan ihan rehellisesti kysyn.
T. Ap
Ja silti perustat elämäsi tärkeimmän asian joillekin self help- oppaille, joita kirjoittelee random tavikset joilla on parhaimmillaan psykologin paperit kirjeopistosta? Jotka eivät perustu millään tavalla tieteelle? Mitään tieteellistä näyttöä ei ole siitä, että nainen ei voisi tehdä aloitetta. On vain erittäin epätieteellistä kuvitelmaa miehistä saalistajina ja naisista saaliina -mikä ei perustu minkään eläinlajin biologiaan. Urokset kilpailee toisiaan vastaan, ei metsästä naarasta.
Fiksu ihminen ymmärtäisi, että tämänhetkinen strategiasi on selvästi väärä, koska et ole parisuhteessa. Ja kokeilisi jotain muuta.
Tässä on sellainen sivujuonne, että olen *erittäin* kömpelö ja todennäköisesti melkeinpä sokea sosiaalisesti. En osaa flirttailla, en osaa oikein "lukea" ihmisten tarkoitusperiä, en huomaa mitään hienovaraisia vihjauksia tai möhlin ne ja hetken päästä (liian myöhään) huomaan sen vasta itse.
Nuorempana jokut kaverini väittivät, että joku mies muka vaikutti kiinnostuneelta minusta, mutten koskaan huomannut itse mitään, enkä edes huomannut, ketä he tarkoittivat, kun en osaa oikein havainnoida sosiaalisia tilanteita kovin hyvin. Miehen pitäisi olla todella suoraviivainen ja melkeinpä tökerön aloitteellinen sekä viedä tilannetta eteenpäin, mutta sellaista (muuten fiksun oloista) henkilöä en ole kohdannut.
Juuri sksi olenkin parisuhdeasioissa toiminut hyvinkin kirjaimellisesti niiden oppaiden mukaan. En tiedä, miten voisin treenata sosiaalisia taitojani (olisiko siihen joku tietokoneohjelma tms.?).
T. Ap
Niin koska sait asperger diagnoosin?
Ei ole Asperger-diagnoosia. Joskus parikymppisenä ihan mielenkiinnosta selvittelin asiaa, mutta kukaan opiskelijaterveydenhuollossa ei ottanut aihetta vakavasti. Oletan, etten siis ole kovinkaan koulukirjamainen tapaus tms.
T. Ap
Naisten aspergerius on paaaljon vähemmän tutkittu ja tunnettu kuin miesten. Naisilla se myös ilmenee eri tavalla. Eli naisen asperger-piirteitä ei tunnisteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siitä että vaikutat vähän oudolta?
En tiedä. Kukaan ei ole ainakaan suoraan sanonut mitään sen suuntaista. Millä tavalla oudolta voisin vaikuttaa? Tai yleisellä tasolla: miten sellainen henkilö käyttäytyisi, joka vaikuttaisi niin oudolta, ettei kukaan mies tekisi aloitetta livenä koskaan. Kiinnostaisi tietää kyllä.
T. Ap
Oletko isonenäinen trolli?
Ei kellekään sanota suoraan, että olet outo.
Ei minullekaan sanottu, sain sen selville kiertotietä.
Usein ihmisestä myös tulee outo sen myötä, ettei ole saanut parisuhdetta yrityksistä huolimatta.Muuten: kerroit lähestyneesi miestä kolme kertaa ja yhdeltä tuli pakit. Entäs ne kaksi muuta miestä?
Mitä tarkoittaa tuo "outous"? Mulle kelpaisi "outo" ja vähän vajavainen mieskin, joka kuitenkin olisi sopivan kiinnostava ja persoonallisen komea. Ei siis tarvitse olla Cary Grantin näköinen laatikkoleukalentäjäkirurgi. Vai onko niin, että naisten pitää olla standarditäydellisiä ja pullantuoksuisia tarvinaisia ja perustytteleitä ja miehet saavat olla omia itsejään kaikenkarvaisine vajavaisuuksineen?
T. Ap
Juuri näin. Mies saa olla outo ja erilainen. Nainen ei. Nainen ei saa edes olla hauska vitsinvääntäjä.
Kertomasi perusteella kuulut juuri siihen outojen naisten ryhmään, josta miehet eivät kiinnostu. Joku vanha pappa voisi huolia. Ei-nii -täydelliknen ulkonäkö voi siinä mielessä suojatakin outoa naista, ettei tule jätetyksi toinen toisensa jälkeen. Sillä kun outous käy ilmeiseksi, ei hyvällä ulkonäölläkään enää jatketa suhdetta.
Nimim. kokemus puhuuMullakin kokemus puhuu, olen nimittäin outo, äänekäs ja vitsiä heittävä nainen. Kukaan minua vähääkään tunteva ei voi väittää muuta. Olen ollut jo vuosia parisuhteessa upean miehen kanssa, ja vientiä on edelleen enemmän kuin toivoisin. Mites tämän selität?
Poikkeuksia aina löytyy.
Totuus on, että valtaosa miehistä haluaa toisenlaisen naisen.
Mitä enemmän nainen poikkeaa persoonaltaan standardista, sitä pienempi joukko miehiä on hänestä kiinnostunut parisuhdemielessä. Ulkonäkö on edelleen naisen paras valtti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, vaikutat oppikirjaesimerkiltä apergerista näiden kirjoitusten pohjalta aivan täysin. Sinut pitäisi tietysti tavata ja havainnoida käytöstäsi sosiaalisissa tilanteissa ja tehdä kysely, mutta todella assilta käyttäytymisesi kuulostaa. Yths:llä kukaan ei ole kiinnostunut mahdollisesta assiudestasi, koska resurssit ovat niin vähäiset. Eivät he siellä seulo adhd:ta tai add:täkään, vaikka olisi todella selkeät viitteet kyseisiin oireyhtymiin. Käskevät menemään yksityiselle tai eivät lotkauta korvaansa ollenkaan. Kaikki edellisissä viesteissä kuvailemasi vaikeudet kuuluvat aspergeriin. Kirjoitustyylistäsi myös pystyy näkemään viitteitä siihen. Jos olet assi niin totta kai sosiaaliset tilanteet ovat vaikeita ja kumppanin löytäminen on vaikeaa kun et pysty lukemaan ihmisiä ja hahmotat maailman eri tavalla.
T. Assien kanssa työskentelevä erityisopettaja
Ei hän välttämättä ole asperger, mutta jos on ollut paljon yksin niin ihminen voi muuttua erilaiseksi kuin muut ja itsetunto voi mennä heikoksi. Jos kukaan ei ole antanut positiivista palautetta ulkonäöstä niin näin voi käydä. Toisaalta media vahvistaa koko ajan ulkonäön tärkeyttä. Älykkyys jo automaattisesti tekee sosiaaliset tilanteet vaikeiksi, toiset eivät ymmärrä, mitä tällainen henkilö puhuu ja voi olla vaikea kiinnostua yksinkertaisista mustavalkoisista ihmisistä.
Tämä. Olen jo kypsässä keski-issä ja alkanut ihmetellä, olenko assi.
No en ole. Olen vain liian kauan ollut yksin, eikä kukaan ole osoittanut ainakaan positiivista huomiota
Olet merkillisen pakkomielteinen tämän oletetun rumuutesi kanssa. Edellinen sanoo aivan suoraan, että sinulla voi olla vääristynyt käsitys ulkonäöstäsi ja vaikka ei olisikaan, et voi koskaan tietää mitä toinen ajattelee sinua katsoessaan. Ei kukaan voi.
On äärimmäisen epätodennäköistä, että ulkonäölläsi olisi mitään tekemistä pariutumisvaikeuksiesi kanssa. Katso siis peiliin edelleenkin, mutta pintaa syvemmälle tällä kertaa.
-eri-