Kuka järjesti vanhempiesi, appivanhempiesi jne. tasasynttärit?

Jospa ihan vaan ystävällisesti kieltäytyisit kunniasta ja piste. Ihme pokkurointia sukulaisten edessä.

Omalta osalta ei kokemusta moisesta, isäni kanssa en ole tekemisissä, äiti kuoli 47v iässä, anoppi ei ole juhlia halunnut ja appiukko ei ole kuvioissa.

Vierailija kirjoitti:

Järjestin aiemmin, koska olin tyhmä ja liian kiltti, minut on kasvatettu huolehtijaksi. Nyt olen siis pyrkimässä tästä vahingollisesta mallista pois, koska mielenterveys alkoi prakata. Psykologin käskystä pitäisi lopettaa itsensä uhraaminen.

---

Tuo oli hyvä idea, että alan itsekin vältellä aihetta. Kiitos!

Toimii siihen asti, kunnes tolvana suku ilmestyy juhlapäivänä ovelle suuresti hämmästyneenä.

Sanot suoraan miehellesi, että et tee mitään juhlien eteen. Mies hoitakoon sukunsa.

Jaa. Itse pidin kotonani viiskymppiseni ja tarjoilut hommasin leipomosta, vieraita kävi jotain 30 kappaletta + lapsia ja nuorisoa. Äitini järjesti itse 70-v. päivänsä ja niin on koko suku menetellyt, jokainen järjestää itse eikä odota että muut järjestää. Mummin 80-v päivät pidettiin yksityisjuhlina  ravintolassa 2010 ja sinne hommattiin pitopalvelu,  ravintola oli serkkuni omistama, mummi itse maksoi kakut ja ruuat,  ja viinat jokainen kustansi itse. Mummi juotettiin  muutamalla konjakilla pikku huppeliin ja laulaa luikautti kun poikansa soittivat haitaria, kitaraa ja pianoa....hauskat juhlat oli, mummi on ollut kuolleena 2 vuotta, mutta onneksi tuli juhlat nauhalle otettua. Katselin tässä hiljan videota kun mummi laulaa ja tanssii juhlissaan lastenlasten, lastenlastenlasten kanssa ja poikiensa kanssa. Olis ollut mummin -91 v. synttärit viime viikolla.....haudalla kävin. 

Puoliso ei halua juhlia, on muutenkin vähän sellainen ei kiitos-huomiota tyyppi.

n51 v.

Vierailija kirjoitti:

Järjestin aiemmin, koska olin tyhmä ja liian kiltti, minut on kasvatettu huolehtijaksi. Nyt olen siis pyrkimässä tästä vahingollisesta mallista pois, koska mielenterveys alkoi prakata. Psykologin käskystä pitäisi lopettaa itsensä uhraaminen.

---

Tuo oli hyvä idea, että alan itsekin vältellä aihetta. Kiitos!

Appivanhemmilla on tulossa syntymäpäivä.

Kuka alkaa puhua juhlienjärjestämisestä? Appivanhemmat, lapset vai sinä? Kuka päättää juhlien koon? Kuka päättää tarjoilusta ja siitä miten se hoidetaan? Jos noista on vastannut joku muu niin miten ihmeessä sä olet joutunut tilanteeseen että olet huolehtinut kaikesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me sisarukset järjestettiin yllärisynttärit äidilleni. Edes isämme ei tienneet niistä mitään.

Oliko vävyt ja miniät mukana? Tämäkin kuulostaa minusta kivalta, että omat lapset hoitaisivat homman, mutta heistä ketään ei tunnu kiinnostavan. Haluaisivat päästä mahdollisimman vähällä ja maksaa minulle enintään puolet työstä, mitä juhlat vaativat. Sukulaisalennus jne. Appivanhemmat melko varmasti pettyvät, jos heille ei mitään ole. Toisaalta onko se minun vastuullani, etenkään kun läheisiä välejä ei ole.

Ei ole. Lapset järjestäkööt tai sitten maksavat sulle täyden hinnan, jos haluavat ulkoistaa asian.

Meidän suvussa on tapana järjestää yllätyssynttäreitä ja ensimmäiset, kun täyttää 50v. Ovat olleet tosi ihania ja myös synttärisankari on tykännyt.

Kissa pöydälle, ja ap:n tulee kertoa puolisolle, että ei järjestä juhlia. Nätisti, mutta napakasti.

ohis: itselleni tulee mieleen, että muuten mukava anoppini on sellainen, että hän kertoo toiveensa, että miniät tiskaavat.  Siis erilaisissa pienemmissäkin kemuissa, jos olemme anopin luona kyläilemässä. Tai esim mökillä, jossa ei ole sähköjä eikä siten tiskikonettakaan. Voisin mielelläni tiskailla, jos se olisi vapaaehtoista. Mutta kun kyseessä velvoite, alkaa minulla tökkimään.

Jokainen järjestää ja maksaa juhlansa itse, jos sellaiset haluavat.

Itse ovat järjestäneet kaikki juhlat, pitopalvelut on keksitty ja ravintolat, muutama on pitänyt 70v-juhlansa ns. pitokartanossa. Kertaakaan ei ole kukaan suvusta ollut tiskaamassa tai siivoamassa.

Toisaalta esimerkiksi appivanhemmille on hankittu kunnon lahjat, ei mitään kesäkukkakimppua vaan pitkä kylpyläviikonloppu, uusi haulikko jne. Ei siis lähdetä siitä, että koska olemme sukulaisia, niin läsnäolo riittää lahjaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailijaija kirjoitti:

Miksi ihmeessä homma olisi sinun eikä heidän omien lastensa, kuten puolisosi?

Koska ap on ammattileipurina hoitanut kaikki juhlat tähänkin asti.

Eikö tuo ole entistä painavampi syy, että tällä kertaa joku muu järjestää?

Sankari järjestää tietenkin. Itse tykkää leipoa juhliin jotain tai auttaa muuten pienesti. Joskus olen ollut tiskarina, kun en ole ollut kovin sosiaalisella tuulella. Mutta törkeää on yrittää langettaa joku johonkin rooliin.

Siis miksei miehesi järjestä näitä juhlia, hänenhän vanhemmat ne ovat?!? 

Äitini järjseti isälleni. Olisin halunnut auttaa muttei apuni kelvannut. Sitten martyroi kun joutui itse kaiken tekemään. Minä halusin järjestää äidilleni, mutta äiti ei halunnut juhlia. Sain sitten taivuteltua edes vähän parempaan ruokailuun perheen/suvun kesken, ja tämä sopi. Hän tosin teki itse kaikki järjestelyt, eikä huolinut mitään minun tekemääni pöytään. Rivien välistä pystyi lukemaan että tämmöistäkin minun piti vielä hänen ristikseen sälyttää. Noh ollos huoleti, en varmana yritä järjestää enää mitään juhlia, jos kuoppajaisia ei lasketa mukaan. 

Mulle tullut kerran yllätyksenä odotus tiskauksesta juhlissa. Menin sukulaisen juhliin vieraana. Katsoin että kylläpä moni ikäiseni on avuliaana täällä tiskaamassa tms ja itse seurustelin ja juhlin iloisena. Huomasin että välillä juhlien järjestäjä vilkuili minua kummallisesti. Jossain vaiheessa mulle tultiin supisemaan että voisinko mennä vuorostani tiskaamaan. Oli kummallinen tilanne, mutta olin sillä hetkellä palveluksen velkaa, joten menin. Kuitenkin vain kohteliaaksi, pieneneksi hetkeksi.

Itse tai puolisonsa ovt järjestäneet, lapset sivuroolissa osallistuneet (esim. pitämällä maljapuheen, leipomalla tmv.). 90v täyttäville on sitten lapset puolisoineen järjestäneet jo koko homman.

Isäni täyttää ensi kuussa pyöreitä ja vallitsevan pandemian takia juhlia ei ole tulossa joten olen ottanut asiakseni järjestää kivan kimppalahjan kaikilta osallistumaan halukkailta sukulaisilta ja ystäviltä.

Puolisoni taas täyttää pyöreitä ensi vuonna ja jos maailmantilanne sallii niin näiden juhlien järjestämisessä ajattelin ottaa myös aktiivisempaa roolia.

Vierailija kirjoitti:

Siis miksei miehesi järjestä näitä juhlia, hänenhän vanhemmat ne ovat?!? 

Äitini järjseti isälleni. Olisin halunnut auttaa muttei apuni kelvannut. Sitten martyroi kun joutui itse kaiken tekemään. Minä halusin järjestää äidilleni, mutta äiti ei halunnut juhlia. Sain sitten taivuteltua edes vähän parempaan ruokailuun perheen/suvun kesken, ja tämä sopi. Hän tosin teki itse kaikki järjestelyt, eikä huolinut mitään minun tekemääni pöytään. Rivien välistä pystyi lukemaan että tämmöistäkin minun piti vielä hänen ristikseen sälyttää. Noh ollos huoleti, en varmana yritä järjestää enää mitään juhlia, jos kuoppajaisia ei lasketa mukaan. 

Miksi lasten pitäisi järjestää vanhemmille juhlat?

Se joka haluaa juhlat järjestää ne. Tietysti me jälkikasvu ollaan osallistuttu järjestelyihin mm. tekemällä ruokia, mutta organisoinnin on aina hoitanut juhlittava ja puolisonsa. Minä innokkaana leipojana annan mielelläni lahjaksi aikaani, mutta aineksia en tietenkään kustanna.

Yli 80-vuotiaille on järjestetty juhlat, muuten jokainen suunnittelee itse. Jos joku haluaa vapaaehtoisesti auttaa, niin sitten auttaa. Minä en mene kenenkään juhliin tiskariksi, en varsinkaan silloin jos on kutsuttu vieraaksi.

Isovanhemman 8-kymppisillä sovittiin, että teini-ikäiset lapsenlapset huolehtivat pöydän täydentämisestä ja kantavat syötävät pöytiin huonommin liikkuville. Tässä ei eroteltu tyttöjä ja poikia. Juhlien jälkeen teinit pääsivät lähtemään ja me aikuiset siivottiin ja tiskattiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miksei miehesi järjestä näitä juhlia, hänenhän vanhemmat ne ovat?!? 

Äitini järjseti isälleni. Olisin halunnut auttaa muttei apuni kelvannut. Sitten martyroi kun joutui itse kaiken tekemään. Minä halusin järjestää äidilleni, mutta äiti ei halunnut juhlia. Sain sitten taivuteltua edes vähän parempaan ruokailuun perheen/suvun kesken, ja tämä sopi. Hän tosin teki itse kaikki järjestelyt, eikä huolinut mitään minun tekemääni pöytään. Rivien välistä pystyi lukemaan että tämmöistäkin minun piti vielä hänen ristikseen sälyttää. Noh ollos huoleti, en varmana yritä järjestää enää mitään juhlia, jos kuoppajaisia ei lasketa mukaan. 

Miksi lasten pitäisi järjestää vanhemmille juhlat?

Miksi kenenkään pitäisi järjestää mitään juhlia? Miksi meri on suolainen? Miksi miksi miksi!!!

En todellakaan järjestäisi mitään. Järjestäjänä ei ole tasavertainen vieras juhlissa vaan pikemminkin ulkopuolinen työntekijä. Meillä on aina ollut ulkopuolinen pitopalvelu ja vieraat juhlineet keskenään ilman työvelvoitteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me sisarukset puolisoineen.

Mitä miehesi tähän sanoo? Osallituisiko hän?

Mies ei ota kantaa ja välttelee aihetta. Hänen mielipiteensä on, että "jonkun" täytyisi järjestää "jotain", koska kyseessä vanhempiensa merkittävät juhlat. Yrittää pysyä ulkopuolisena. Myönnän, että olen hoitanut miehen puolesta aivan liikaa sukulaissuhteita, esim. hommannut hänen kummilapsilleen, vanhemmilleen ja isovanhemmilleen lahjat. Se on ollut mun iso virhe, mies ei kai nyt ymmärrä, että olen tosissani, etten vanhempiensa juhlia järkkäile.

Näin sivusta: Tämä oli juuri se ilmiö, jota itse kommentoin toisaalla siinä jossakin "Mikä asia parisuhteessa on yllättänyt eniten" -ketjussa tjsp. Sain vastaani huutokuoron siitä, miten "no en minä nyt ainakaan eikä kukaan kenet minä tuntisin blaa blaa blaa!", vaikka tässäkin ketjussa tulee todistetuksi se, miten naisilta yhä oletetaan tällaista käytöstä.

Aplle viikon vinkki, jo näin (itsenäisten) naistenpäivän kunniaksi, että koskaan ei ole liian myöhäistä vetää rajoja. Mitä läheisempi ihminen on kyseessä, sitä selkeämmät rajat tarvitaan. Samoin kenelle tahansa normaalille ihmiselle riittää kieltäytymykseksi vaikkapa fraasi, että "kiitos, mutta minä en nyt ehdi".

Samaten miehesi olisi jo korkea aika kasvaa aikuiseksi ja lakata välttelemättä aihetta. Hänen sukulaisensa = hän hoitakoon kommunikoinnin parhaaksi katsomallaan tavalla. Sinä et ole mikään tapahtumapromoottori tai ohjelmatoimisto.