Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Maatilan jako sisarussuhteet
07.03.2021 |
Niin, miten maatilan sukupolvenvaihdoksessa nykyisin toimitaan että sisarusten ja vanhempien välit pysyisivät hyvinä? Miten olette toimineet sinun tilallasi? Oma kokemukseni on tämä: veli osti tilan ihan pilkkahintaan, sisarukset eivät saaneet mitään, en sentin senttiä. Nykyisin välit ovat kiristyneet todella äärimmileen koska sisarusten mielestä ei ole oikein että yksi saa ison talon,pellot, koneet, ison metsän äärettömän halvalla, kun sisarukset ovat joutuneet pankin kanssa naimisiin kun ovat asumuksiansa rakentaneet jne. Tällainen sukupolvenvaihdos ei ole mielestäni toimiva, se tuhoaa sisarusten välit! Ennen oli kait olemassa sisarosuudet? Eikö niitä ole enää? Miksi?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille kaikille vastanneille!! Oikein nousi suupielet ylöspäin kun tuli niin hauskoja vastauksia!! Tiedän tasan tarkkaan mistä puhun koska olen itse karjatilalla emäntänä piakkoin 20 vuotta töitä paiskinut. Aikanaan tämä tila appivanhemmilta ostettiin,sisarosuudet maksettiin ja pankin kanssa naimisissa oltiin n 14 vuotta. Tarkasti on eletty,katsottu tarkoin mihin on markka sijoitettu ja tarkasti se myös yritetty jostain saada. Tilamme ei ole kovinkaan suuri, lehmiä tällä hetkellä vajaa 30, peltoa n40, metsää n20 ha. Kun nyt vertaan mitä veli on tehnyt: osti suuren tilan halvemmalla kuin me aikanaan omamme, myi heti karjan pois, on kaatanut kymmeniä ja kymmeniä hehtaareita metsää (aukkoja) eli mielestäni tuhonnut kotitilan metsiä. Varoillaan ostellut tuliteriä koneita, tehnyt typeriä konekauppoja, hän on juuri sellainen näennäisviljelijä että oikein pahaa tekee! Vaimokin vaan on kotona lapsen kanssa, ei tarvitse edes töihin mennä kun vaan tilaa koneen taas metsää kaatamaan! Itse olen lapseni hoitanut samalla kun karjaakin. Olen siis tarkkaan selvillä mistä puhun. En vaan voi hyväksyä sitä, miten eriarvoiseen asemaan vanhemmat asettivat lapsensa suosimalla poikaansa niin räikeästi. Tiedän myös että silloin kun me ostimme tämän tilan, oli olemassa sisarosuudet eli kaikki sisaret saivat samankokoisen rahasumman maksamastamme tilan varotusarvosta. Veli sai tilansa alle lahjaverohinnan!! Mieheni sisaruksiin on hyvät välit, koska kaikkia kohdeltiin tasapuolisesti emmekä me saaneet valmista, helppoa elämää hopeavadilla kuten veli sai. Ihan hauskaa jos joku vielä kommentoisi :))
En yleensä hyväksy näitä kateus kurjoitteluja, mutta sinusta paistaa katkera kateus veljeä kohtaan.
Miksi hyväksyitte vanhempien tehdä näin?
Se voidaan lukea myös ennakkoperinnöksi mikäli ovat lahjoittaneet tilan.Me olemme ostaneet 25v sitten suht ison tilan ja sisaruksille maksettiin kohtuullinen korvaus. Se ei riittänyt vaan välit meni sisaruksiin vaikka heistä ei kukaan halunnut tilalla jatkaa.
Tilalle olisi jatkajia omista lapsista, mutta olen sanonut ettei velvoiteta jatkamaan ja olen kannustanut opiskelemaan hyvät ammatit, koska ei tälläistä kitumista halua omille lapsilleen suositella.
Olemme toisten mielestä rikkaita tukiaisilla eläjiä, mutta rahat ei vaan riitä oikein mihinkään vaikka töitä tehdään todella paljon.Mitenkä tuota nyt voisi lähteä vastustamaan?
Ennakkoperintöinähän näitä tehdään, katsotaan tarkasti summat, että just sen alle, että asian pystyisi (tai kannattaisi) riitauttaa.
Varmaan eri tilanne "oikealla" maatilalla, jossa on viljelyä ja ehkä karjaa, jokapäiväistä työtä. Tällöin sukupolvenvaihdos lähtee enemmän aidosta halusta jatkaa tilaa ja sitä työtä.
Mutta metsätilan osalta tilanne on eri. Kun yhtä halutaan suosia, hänelle sukupolvenvaihdoksessa annetaan se metsä käytännössä täysin ilmaiseksi muiden saadessa usein tietää järjestelystä vasta vanhempansa kuollessa. Sisaruksille jää hommassa lakiosa. Vaikka olisi halua ja kiinnostusta hoitaa sitä metsätilaa kaikkien yhteisenä, se kun ei vaadi päivittäistä paikalla olemista, vaan pikemminkin sen metsänhoidon osaamista niin paperilla kuin käytännössäkin.
Sitten yksi saa kaatokuntoista metsää satoja hehtaareja, ei tarvitse ikinä tehdä töitä, kun säällisesti elelee. Välit sisaruksiin menee, serkussuhteet menee. Jäljelle jäävän lesken välit omiin lapsiinsa menee, lapsenlapsiinsa menee välit. Ehkä voi sitten vanhana miettiä, oliko kaikki sen arvoista?
Lesken olis kannattanut salata asia jos mahdollista.
Typerää ettei lapsenlapset saa tavata isovanhempaansa kateuden (vaikka aiheellisen) takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupolvenvaihdoksessa ei kannata jakaa osuuksia muille sisaruksille koska tuleva isäntä ajautuisi konkurssiin. Tärkeintä on tilan jatkuvuus.
Isäntä? Kyllä monet tyttäretkin jäävät jatkamaan, kutsutaanko heitä isänniksi?
Maatilayrittäjiksi nykyisin. Meillä tosin puolisoani eli miestäni, monet kutsuu myös isännäksi. Sisarus osuuksia ei ole maksettu. Välit on ihan kunnossa. Ei sisarukset olisi halunneet maatilaa jatkaa, enkä toki minäkään ilman puolisoani.
Miten niin et toki ilman puolisoasi? Jatkaahan moni yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupolvenvaihdoksessa ei kannata jakaa osuuksia muille sisaruksille koska tuleva isäntä ajautuisi konkurssiin. Tärkeintä on tilan jatkuvuus.
Isäntä? Kyllä monet tyttäretkin jäävät jatkamaan, kutsutaanko heitä isänniksi?
Maatilayrittäjiksi nykyisin. Meillä tosin puolisoani eli miestäni, monet kutsuu myös isännäksi. Sisarus osuuksia ei ole maksettu. Välit on ihan kunnossa. Ei sisarukset olisi halunneet maatilaa jatkaa, enkä toki minäkään ilman puolisoani.
Miten niin et toki ilman puolisoasi? Jatkaahan moni yksin.
Saan tuloni helpommallakin. Puolisolla taas kiinnostusta maatilayrittämiseen on ainakin toistaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
100ha viljatila pääsee normaalilla 4000kg/ha sadolla n. 110 000€ liikevaihtoon maataloustuet mukaanlukien.
Tulokseksi siitä jää 20 000-30 000€/v.Tottahan tuollaisen rahasammon ostajan pitää sisaruksille maksaa vähintään 100 000€/nuppi!
Onneksi Itä-Suomessa on vähän noin isoja tiloja...
Suomessa on suurin osa pientiloja. Puolison lapsuuden kodin maat 35 ha. Niitä ei kannata kenenkään kadehtia. Silti on monessa perheessä välit menneet kun sukupolvenvaihdosta ei ole tehty avoimesti.
Puolison tilan tulos vuodessa 11 000 €.
Meillä perheen bruttotulot lähelle 100 000 €/v ja normaalit lomat ja työaika.Suomessa on enää noin 45 000 maatilaa ja määrä vähenee tuhansilla vuosittain.
Omistan metsää 35 ha ja pienen kesämökin, saan niistä tuloja noin 11 000 e/v.
Vuokraat nähtävästi mökkiäsi, koska pitemmän päälle ei noin pienellä metsänomistuksella voi tienata noin paljoa.
Ja paljonko on tulot-menot=tulos
Tulos on ainoa millä voi hehkutella.
Tuossa ylempänä kerrottiin bruttotulot 100 000e/v, joten vertailun vuoksi laitoin tulot enkä tulosta. Se on vähän yli 9000 e/v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
100ha viljatila pääsee normaalilla 4000kg/ha sadolla n. 110 000€ liikevaihtoon maataloustuet mukaanlukien.
Tulokseksi siitä jää 20 000-30 000€/v.Tottahan tuollaisen rahasammon ostajan pitää sisaruksille maksaa vähintään 100 000€/nuppi!
Onneksi Itä-Suomessa on vähän noin isoja tiloja...
Suomessa on suurin osa pientiloja. Puolison lapsuuden kodin maat 35 ha. Niitä ei kannata kenenkään kadehtia. Silti on monessa perheessä välit menneet kun sukupolvenvaihdosta ei ole tehty avoimesti.
Puolison tilan tulos vuodessa 11 000 €.
Meillä perheen bruttotulot lähelle 100 000 €/v ja normaalit lomat ja työaika.
Suomalaisen maatilan keskimääräinen peltoala on 49 ha. Kaikki tätä pienemmät on pientiloja! Se ei elätä perhettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uusi omistaja ostaa tilan myyjältä käytännössä alimpaan mahdolliseen verottajan hyväksymään hintaan. Jos hinta on alhaisempi, seurauksena on lahjavero. Nykyaikana maatilan "jako" on yrityskauppa, mihin muilla kuin myyjällä ja ostajalla ei ole osuutta. Perinnöt jaetaan sitten kun perittävä kuolee.
Juuri näin! Vanhempani möivät tilan veljelle ja tämän vaimolle 25 vuotta sitten. Vanhemmat ostivat uuden asunnon ja äiti meni (ensimmäistä kertaa elämässään) palkkatöihin useammaksi vuodeksi ennen eläkeikää. Silloin tuntui tärkeimmältä se, että vanhemmat saivat elää stressittömämpää ja vapaampaa elämää. He esim. pystyivät tekemään yhdessä ulkomaanmatkan ensimmäistä kertaa elämässään. Olin itse silloin parikymppinen opiskelija eikä tullut mieleenkään alkaa maanviljelijäksi tai ottaa lainaa jotain metsäpalstaa tai navettaa varten. Emme siskoni kanssa saaneet yhtään mitään, mutta toki jonain päivänä perimme vanhempamme.
Jäin jatkamaan vanhempieni maatilaa ensin maatalousyhtymässä yhdessä vanhempieni kanssa ja isäni kuoltua lunastin muiden sisarusten ja äitini osuuden itselleni perinnönjaossa tehtyjen laskelmien osoittamalla summalla. Yksi sisaruksista löi kapuloita rattaisiin ja lakimiehen avulla yritti rahastaa tästä omasta osuudestaan enemmän, kuin mitä hänelle olisi kuulunut ja lopputuloksena koko vyydin lakimiehet sai yhteensä parinkymmenentuhannen euron palkkiot, kun kaikki asiat piti kierrättää heidän kauttaan. Kyseisen henkilön kanssa en ole enää missään tekemisissä, muiden kanssa ei ole mitään ongelmia. Muille sisaruksille tarjottiin aikoinaan mahdollisuutta jatkaa tilaa, mutta eivät sitä halunneet. Voin ainakin sanoa, etten ole ilmaiseksi tilaa saanut ja kovalla työllä saanut sen hoidettua ja investoinut vuosien varrella koneisiin ja rakennuksiin enemmän kuin vanhempani aikoinaan. Eli en vain ota "ilmaisia tukia" ja laiskottele kotona. Jos muu suku tätä kadehtii ja on katkera, niin saavat ottaa paikkani ihan koska vaan lyömällä tähän tilaan panostamani rahat tiskiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
100ha viljatila pääsee normaalilla 4000kg/ha sadolla n. 110 000€ liikevaihtoon maataloustuet mukaanlukien.
Tulokseksi siitä jää 20 000-30 000€/v.Tottahan tuollaisen rahasammon ostajan pitää sisaruksille maksaa vähintään 100 000€/nuppi!
Niin uskomatonta kuin se onkin, jotkut kuvittelevat että liikevaihto on se minkä yrittäjä saa sellaisenaan omaan käteen.
Meillä tilasta maksettu käypä hinta eli ei sukupolvenvaihdos, vaan normikauppa. Pelastimme aiemmanpolven konkurssilta ostamalla tilan ja silti meille ollaan kateellisia. En oikein tiedä mistä, kun tätä työtä on aivan hemmetisti ja palkka pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jäin jatkamaan vanhempieni maatilaa ensin maatalousyhtymässä yhdessä vanhempieni kanssa ja isäni kuoltua lunastin muiden sisarusten ja äitini osuuden itselleni perinnönjaossa tehtyjen laskelmien osoittamalla summalla. Yksi sisaruksista löi kapuloita rattaisiin ja lakimiehen avulla yritti rahastaa tästä omasta osuudestaan enemmän, kuin mitä hänelle olisi kuulunut ja lopputuloksena koko vyydin lakimiehet sai yhteensä parinkymmenentuhannen euron palkkiot, kun kaikki asiat piti kierrättää heidän kauttaan. Kyseisen henkilön kanssa en ole enää missään tekemisissä, muiden kanssa ei ole mitään ongelmia. Muille sisaruksille tarjottiin aikoinaan mahdollisuutta jatkaa tilaa, mutta eivät sitä halunneet. Voin ainakin sanoa, etten ole ilmaiseksi tilaa saanut ja kovalla työllä saanut sen hoidettua ja investoinut vuosien varrella koneisiin ja rakennuksiin enemmän kuin vanhempani aikoinaan. Eli en vain ota "ilmaisia tukia" ja laiskottele kotona. Jos muu suku tätä kadehtii ja on katkera, niin saavat ottaa paikkani ihan koska vaan lyömällä tähän tilaan panostamani rahat tiskiin.
Karmea tarina ja valitettavan yleinen. Voimia. Meilläkin käyvät muut vain kesäisin ja rantasauna ja rantamaisema on kadehtimisen kohde, mutta tämä työmäärä ei ole. En oikein jaksaisi passata porukkaa, kun kesällä on niin paljon töitä (marjanviljely).
Nämä sukupolven vaihdokset on tainneet aina riitoja ja katkeruuksia aiheuttaa.
Usein vielä niin, että oma sisarus ei vaatisi vaan hänen puoliso siellä takana vaatii.
Yleistä on myös, että sisarukset tulee kuin kotiinsa vuosikymmeniä vaikka siellä asuu perheineen tilan ostanut.
Meilläkin tuli vielä miehen vanha täti hakemaan aitasta tavaroita kuin omiaan vaikka oli tilalta ollut pois jo 50 vuotta.
Usein myös katkeruus voi iskeä toisen menestyksen takia vaikka olisi ihan itse ansaittua tuotantosuunnan muutoksella, mutta nähdään vain jotta sai tuonkin vaihdoksesta ja nyt rikastuu.
Meillä oli tila ostettaessa navetta siinä kunnossa, että ei kannattanut korjata vaan olisi uusi pitänyt rakentaa ja miljoonia ei huvittanut sitoa siihen eli olemme itse vaihtaneet täysin tuotantosuunnan eläimistä pois ja näen ettei tilakaupassa meille ollut hyötyä saada vanhaa navettaa eläimineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä sukupolven vaihdokset on tainneet aina riitoja ja katkeruuksia aiheuttaa.
Usein vielä niin, että oma sisarus ei vaatisi vaan hänen puoliso siellä takana vaatii.
Yleistä on myös, että sisarukset tulee kuin kotiinsa vuosikymmeniä vaikka siellä asuu perheineen tilan ostanut.
Meilläkin tuli vielä miehen vanha täti hakemaan aitasta tavaroita kuin omiaan vaikka oli tilalta ollut pois jo 50 vuotta.
Usein myös katkeruus voi iskeä toisen menestyksen takia vaikka olisi ihan itse ansaittua tuotantosuunnan muutoksella, mutta nähdään vain jotta sai tuonkin vaihdoksesta ja nyt rikastuu.
Meillä oli tila ostettaessa navetta siinä kunnossa, että ei kannattanut korjata vaan olisi uusi pitänyt rakentaa ja miljoonia ei huvittanut sitoa siihen eli olemme itse vaihtaneet täysin tuotantosuunnan eläimistä pois ja näen ettei tilakaupassa meille ollut hyötyä saada vanhaa navettaa eläimineen.
Eli saitte halpakorkoista lainaa paljon vähemmän kuin ne, jotka jatkaa vanhalla tuotantosuunnalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä sukupolven vaihdokset on tainneet aina riitoja ja katkeruuksia aiheuttaa.
Usein vielä niin, että oma sisarus ei vaatisi vaan hänen puoliso siellä takana vaatii.
Yleistä on myös, että sisarukset tulee kuin kotiinsa vuosikymmeniä vaikka siellä asuu perheineen tilan ostanut.
Meilläkin tuli vielä miehen vanha täti hakemaan aitasta tavaroita kuin omiaan vaikka oli tilalta ollut pois jo 50 vuotta.
Usein myös katkeruus voi iskeä toisen menestyksen takia vaikka olisi ihan itse ansaittua tuotantosuunnan muutoksella, mutta nähdään vain jotta sai tuonkin vaihdoksesta ja nyt rikastuu.
Meillä oli tila ostettaessa navetta siinä kunnossa, että ei kannattanut korjata vaan olisi uusi pitänyt rakentaa ja miljoonia ei huvittanut sitoa siihen eli olemme itse vaihtaneet täysin tuotantosuunnan eläimistä pois ja näen ettei tilakaupassa meille ollut hyötyä saada vanhaa navettaa eläimineen.Eli saitte halpakorkoista lainaa paljon vähemmän kuin ne, jotka jatkaa vanhalla tuotantosuunnalla?
Saatiin "halpakorkoista" lainaa kyllä ihan riittävästi, koska vaihdoimme suuntaa muutaman vuoden päästä vaihdoksesta.
Olipa kiva maksella sitä halpakorkoista 5% lainaa, kun vapailla markkinoilla oli korko alhaisempi lopulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meillä laskettiin myös sisarosuus sukupolvenvaihdoksessa. Mies sai siis kotitilansa lahjoituksena,appivanhemmat sai meidän talon käyttöönsä 20 vuodeksi..meillä siis oli jo yksi omakotitalo toisaalla omistuksessamme. Ja miehellä yksi sisarus jolle appivanhemmat oli jo aikaisemmin antaneet ennakkoperintöä 50000€..kun sisarosuus laskettiin,niin sen suuruus oli suurinpiirtein tuo. Muutama tonni siitä jäi maksettavaa. Eli aika paljon tämä sisaruskin sai..tila ei mikään suurtila ole ja paljon oli remonttiakin tehtävä kun sinne muutettiin. Kumpikin käydään kodin ulkopuolella töissä eli ei tässä pitäisi hirveästi kadehdittavaa olla kellään :D..toki tietysti omaisuutta siinä mielessä on, että meillä on nyt kaksi omakotitaloa ja muutama uudehko konekkin ja muutama kymmen hehtaari metsää peltojen lisäksi. Mutta me näemme itsemme yhtenä lenkkinä tässä sukupolvien ketjussa ja toivottavasti joku omista lapsista innostuu tilaa jatkamaan aikanaan..tosin ei ketään siihen velvoiteta :)
Me sovittiin niin, että tila meni kokonaisuudessaan sille, joka sitä halusi pitää. Ei ollut kisaa, en missään nimessä itse sitä halunnut. Vanhemmille jäi sen verran rahaa, että saivat rakennettua itselleen talon. Me muut sitten saamme mitä vanhemmilta jää. Jotain pientä on saatu nyt jo.
Mun mielestä tää oli ainoa reilu ratkaisu. Jos tila olis jaettu neljään, niin ei olis ollut realismia siitä kenenkään jatkaa. Eikä myöskään olis ollut realismia jos olis pitänyt sisarukset ostaa ulos. Tilalla ei olis ollut taloudellisia edellytyksiä tehdä niin.
Tilanne olis varmaan ollut eri jos meillä muilla olis ollut kiinnostusta tilanhoitoon.
Mainittakoon, että omalla koulutuksella ja työllä olen hankkinut itselleni ja lapsille paljon paremman elintason kuin maatilalla on mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupolvenvaihdoksessa ei kannata jakaa osuuksia muille sisaruksille koska tuleva isäntä ajautuisi konkurssiin. Tärkeintä on tilan jatkuvuus.
Isäntä? Kyllä monet tyttäretkin jäävät jatkamaan, kutsutaanko heitä isänniksi?
Maatilayrittäjiksi nykyisin. Meillä tosin puolisoani eli miestäni, monet kutsuu myös isännäksi. Sisarus osuuksia ei ole maksettu. Välit on ihan kunnossa. Ei sisarukset olisi halunneet maatilaa jatkaa, enkä toki minäkään ilman puolisoani.
Ei ne rehuntuojat kysee maatilayrittäjää, ne kysyy isäntää!
Ei multa ole koskaan kysytty. Ne kysyy mihin nämä puretaan, tosin sitä nykyisin aika harvoin kun tietävät sen jo ennestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupolvenvaihdoksessa ei kannata jakaa osuuksia muille sisaruksille koska tuleva isäntä ajautuisi konkurssiin. Tärkeintä on tilan jatkuvuus.
Isäntä? Kyllä monet tyttäretkin jäävät jatkamaan, kutsutaanko heitä isänniksi?
Maatilayrittäjiksi nykyisin. Meillä tosin puolisoani eli miestäni, monet kutsuu myös isännäksi. Sisarus osuuksia ei ole maksettu. Välit on ihan kunnossa. Ei sisarukset olisi halunneet maatilaa jatkaa, enkä toki minäkään ilman puolisoani.
Ei ne rehuntuojat kysee maatilayrittäjää, ne kysyy isäntää!
Ei multa ole koskaan kysytty. Ne kysyy mihin nämä puretaan, tosin sitä nykyisin aika harvoin kun tietävät sen jo ennestään.
Naapurit toisinaan kyselee isäntää, mutta silloin on asiaa hänelle eikä maatalousyrittäjälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupolvenvaihdoksessa ei kannata jakaa osuuksia muille sisaruksille koska tuleva isäntä ajautuisi konkurssiin. Tärkeintä on tilan jatkuvuus.
Isäntä? Kyllä monet tyttäretkin jäävät jatkamaan, kutsutaanko heitä isänniksi?
Maatilayrittäjiksi nykyisin. Meillä tosin puolisoani eli miestäni, monet kutsuu myös isännäksi. Sisarus osuuksia ei ole maksettu. Välit on ihan kunnossa. Ei sisarukset olisi halunneet maatilaa jatkaa, enkä toki minäkään ilman puolisoani.
Ei ne rehuntuojat kysee maatilayrittäjää, ne kysyy isäntää!
Ei multa ole koskaan kysytty. Ne kysyy mihin nämä puretaan, tosin sitä nykyisin aika harvoin kun tietävät sen jo ennestään.
Minulta on kysynyt niin rehukuski kuin sähköyhtiön miehet. Tai nimeä papereihin/vastaanottoilmoitukseen ne kyselee eikä kukaan ole vielä sanonut, että maataousyrittäjän nimi pitäisi saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä sukupolven vaihdokset on tainneet aina riitoja ja katkeruuksia aiheuttaa.
Usein vielä niin, että oma sisarus ei vaatisi vaan hänen puoliso siellä takana vaatii.
Yleistä on myös, että sisarukset tulee kuin kotiinsa vuosikymmeniä vaikka siellä asuu perheineen tilan ostanut.
Meilläkin tuli vielä miehen vanha täti hakemaan aitasta tavaroita kuin omiaan vaikka oli tilalta ollut pois jo 50 vuotta.
Usein myös katkeruus voi iskeä toisen menestyksen takia vaikka olisi ihan itse ansaittua tuotantosuunnan muutoksella, mutta nähdään vain jotta sai tuonkin vaihdoksesta ja nyt rikastuu.
Meillä oli tila ostettaessa navetta siinä kunnossa, että ei kannattanut korjata vaan olisi uusi pitänyt rakentaa ja miljoonia ei huvittanut sitoa siihen eli olemme itse vaihtaneet täysin tuotantosuunnan eläimistä pois ja näen ettei tilakaupassa meille ollut hyötyä saada vanhaa navettaa eläimineen.Eli saitte halpakorkoista lainaa paljon vähemmän kuin ne, jotka jatkaa vanhalla tuotantosuunnalla?
Saatiin "halpakorkoista" lainaa kyllä ihan riittävästi, koska vaihdoimme suuntaa muutaman vuoden päästä vaihdoksesta.
Olipa kiva maksella sitä halpakorkoista 5% lainaa, kun vapailla markkinoilla oli korko alhaisempi lopulta.
Joku sun tarinassa ei nyt täsmää. Ensin navetta oli korjauskelvoton ja sitten sun lainassa on oudon iso korko. Et osannut neuvotella vai oli vuosi 1983?
Alue: Aihe vapaa
Vuokraat nähtävästi mökkiäsi, koska pitemmän päälle ei noin pienellä metsänomistuksella voi tienata noin paljoa.
Ja paljonko on tulot-menot=tulos
Tulos on ainoa millä voi hehkutella.